

LEHTIKUVA
Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta
Suomen hallituksen budjettiriihtä on kritisoitu laajalti sen annista. Velkaantuminen jatkuu holtittomana, vaikka Suomi on seitsemän muun EU-maan kanssa laatinut kannanoton, jossa vaaditaan paluuta EU:n talouskurisääntöihin pandemian väistyttyä. Kannanotosta uutisoi Politico.
Itävallan kerrotaan olleen kannanoton takana. Itävallan ja Suomen lisäksi allekirjoitukset löytyvät Ruotsilta, Tanskalta, Alankomailta, Latvialta, Slovakialta ja Tšekiltä.
Ihmeellisintä ulostulossa ja Politicon tulkitsemassa jämerässä jämptiydessä on se, että ainoastaan Suomi kasvattaa velkaa noususuhdanteessa. Kukaan ei taida olla profeetta omalla maallaan?
Velkahumalaiselle etelälle näpäytys
Hulppeasta velasta ja alijäämistä toivoo pääsevänsä pois niitä valtioita, joiden velkaantuminen mitataan kolminumeroisilla luvuilla; Italia, Espanja ja Ranska. Viimeksi mainitun velkaisuusaste on yli 115 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä kolmikosta se on vähiten.
Näitä maita ei voida syyttää siitä, että ne haluaisivat elää lisää EU:n piikkiin. Suomen merkitykselliset nettosiirrot EU:n elvytyspaketista näihin maihin ovat kuin oliivi aperitiivissa, vaikka Suomessa olisi syytä tarkkailla jokaista ulosvietyä miljoonaa ja miljardia.
Kahdeksan EU-maan kannanotto on karttakeppiä sormille. Se on rohkea tempaus.
Valitettavasti eräänlainen teatteri on nähty ennenkin: Suomi ensin perää uskottavaa talouspolitiikkaa euromailta. Sen jälkeen Suomi kuuntelee Saksaa, jonka pankkeja ollaan pelastamassa, ja toteaa tukipakettien olevan mitä mainioin ajatus.
Suomen talous jämähtänyt
Suomen päättäjät tarvitsevat selkärankaa sanoa kerrankin: ”Ei käy.”
Suomi ei ole tehnyt budjettiylijäämää sitten vuoden 2008. Talous on jämähtänyt noin vuoden 2007 tasolle. Velkaisuutemme on räjähtänyt käsiin.
Näiden tunnusmerkkien pohjalta olisi voitu neuvotteluissa edetä ja miettiä, mikä maa on keppikerjäläisen tiellä ja kuka tarvitsee taloudellista tukea koronankin jälkeen.
Jos liittovaltioajatuksen kannattavin moottori on kuihtuminen ja viimeistenkin velkarahojen heruttaminen Etelä-Eurooppaan, niin ei tämä hyvältä näytä.
Miten jatkossa? Kaksi sanaa tai nimet vekseleihin? Ei tämän pitäisi rakettitiedettä olla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Ranne: Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen on suurin uhka Suomen elinvoimaisuudelle – ”Tilanne on jakomielinen”

Hallituksen valtavaan velanottoon pettynyt Junnila: ”Keskusta päästänyt samppanjasosialistit juhlimaan”

Suomalaisten elämä ja arki kallistuvat entisestään – Leena Meri: ”Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita”

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää