

LEHTIKUVA
Suomi seitsemän muun EU-maan kanssa torjumassa unionin velkahumalaa – silti hallitus velkaannuttaa kansaa miljardikaupalla keskellä noususuhdannetta
Suomen hallituksen budjettiriihtä on kritisoitu laajalti sen annista. Velkaantuminen jatkuu holtittomana, vaikka Suomi on seitsemän muun EU-maan kanssa laatinut kannanoton, jossa vaaditaan paluuta EU:n talouskurisääntöihin pandemian väistyttyä. Kannanotosta uutisoi Politico.
Itävallan kerrotaan olleen kannanoton takana. Itävallan ja Suomen lisäksi allekirjoitukset löytyvät Ruotsilta, Tanskalta, Alankomailta, Latvialta, Slovakialta ja Tšekiltä.
Ihmeellisintä ulostulossa ja Politicon tulkitsemassa jämerässä jämptiydessä on se, että ainoastaan Suomi kasvattaa velkaa noususuhdanteessa. Kukaan ei taida olla profeetta omalla maallaan?
Velkahumalaiselle etelälle näpäytys
Hulppeasta velasta ja alijäämistä toivoo pääsevänsä pois niitä valtioita, joiden velkaantuminen mitataan kolminumeroisilla luvuilla; Italia, Espanja ja Ranska. Viimeksi mainitun velkaisuusaste on yli 115 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä kolmikosta se on vähiten.
Näitä maita ei voida syyttää siitä, että ne haluaisivat elää lisää EU:n piikkiin. Suomen merkitykselliset nettosiirrot EU:n elvytyspaketista näihin maihin ovat kuin oliivi aperitiivissa, vaikka Suomessa olisi syytä tarkkailla jokaista ulosvietyä miljoonaa ja miljardia.
Kahdeksan EU-maan kannanotto on karttakeppiä sormille. Se on rohkea tempaus.
Valitettavasti eräänlainen teatteri on nähty ennenkin: Suomi ensin perää uskottavaa talouspolitiikkaa euromailta. Sen jälkeen Suomi kuuntelee Saksaa, jonka pankkeja ollaan pelastamassa, ja toteaa tukipakettien olevan mitä mainioin ajatus.
Suomen talous jämähtänyt
Suomen päättäjät tarvitsevat selkärankaa sanoa kerrankin: ”Ei käy.”
Suomi ei ole tehnyt budjettiylijäämää sitten vuoden 2008. Talous on jämähtänyt noin vuoden 2007 tasolle. Velkaisuutemme on räjähtänyt käsiin.
Näiden tunnusmerkkien pohjalta olisi voitu neuvotteluissa edetä ja miettiä, mikä maa on keppikerjäläisen tiellä ja kuka tarvitsee taloudellista tukea koronankin jälkeen.
Jos liittovaltioajatuksen kannattavin moottori on kuihtuminen ja viimeistenkin velkarahojen heruttaminen Etelä-Eurooppaan, niin ei tämä hyvältä näytä.
Miten jatkossa? Kaksi sanaa tai nimet vekseleihin? Ei tämän pitäisi rakettitiedettä olla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus houkuttelee toimillaan siirtolaisvyöryä – kokonaiskustannukset vuodessa ovat miljardeja

Ranne: Vihervasemmiston yletön julkisen talouden paisuttaminen on suurin uhka Suomen elinvoimaisuudelle – ”Tilanne on jakomielinen”

Hallituksen valtavaan velanottoon pettynyt Junnila: ”Keskusta päästänyt samppanjasosialistit juhlimaan”

Suomalaisten elämä ja arki kallistuvat entisestään – Leena Meri: ”Hallituksen suloinen sumutus ei muuta tosiasioita”

Junnila talousarvioesityksestä: ”Kuulostaako nousukaudella otettu lähes 7 miljardin lisävelka vastuulliselta ja suhdannetilanteen edellyttämältä?”
Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.















