Vihreät ja RKP ovat valmiita vastaanottamaan tulijoita Suomeen lähes rajattomasti, kustannuksista välittämättä ja jopa täyttämään avoimet työpaikat turvapaikanhakijoilla. Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti eilen Ylen A-talkissa kansanedustajakollegoitaan Eva Biaudetia ja Iiris Suomelaa realismin puutteesta.

EU:n sisäministerit ovat linjanneet, että Afganistanista pakenevia ihmisiä tulee auttaa ensisijaisesti Afganistanin lähialueilla. EU-maat ovat samalla valmiita kohdistamaan rahallista tukea apuun, tarkoituksena estää vuoden 2015 tapahtumien toisinto, etteivät ihmismassat jälleen lähtisi liikkeelle kohti Eurooppaa.

Suurten EU-maiden johtajat, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron, ovat myös äskettäin lausuneet, että tällä kertaa Euroopan on suojauduttava hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta.

Hallituksen kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja Eva Biaudet (r) ovat puolueineen irtautumassa yleiseurooppalaisesta politiikasta ja valmiita avosylin vastaanottamaan tulijoita Suomeen – käytännössä lähes rajattomasti ja kustannuksista välittämättä.

Vielä pari viikkoa sitten sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) esitti Suomen pakolaiskiintiön tuplaamista eli nostamista kahteen tuhanteen ihmiseen. Ylen A-talk-ohjelmassa eilen kansanedustaja Biaudet korotti panoksia ja vaati pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista.

– Suomi on ottanut tosi pieniä lukuja, voisimme ottaa (pakolaisia) huomattavasti enemmän. Mielestäni 10 000 ei olisi mikään vaikea luku ajatella, Biaudet heitti huolettomasti.

Suomela lähti hyvesignalointiin mukaan ja komppasi edustajakollegaansa.

– Vihreiden linja on pakolaiskiintiön moninkertaistaminen. Samalla me halutaan helpottaa perheenyhdistämisiä, Suomela visersi.

Jokaisesta tulijasta satojen tuhansien lisälasku

Humanitaarinen maahanmuutto on kallista. Jokaisesta Suomeen saapuvasta maahanmuuttajasta julkiselle taloudelle aiheutuvat elinkaarikustannukset ovat 690 000-950 000 euroa. Vihreiden ja RKP:n linja pakolaiskiintiön kymmenkertaistamisesta tarkoittaisi siis veronmaksajille useiden, jopa yli kymmenen miljardin euron lisälaskua.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti A-talkissa edustajakollegoitaan Biaudetia ja Suomelaa realismin puutteesta.

– Me olemme Suomen kansanedustajia, joten asiamme on ajatella ensin Suomea ja suomalaisia. Teidän hallituksenne budjettiesitys on jo valmiiksi seitsemän miljardia alijäämäinen. Kaikki auttamistyö, mistä puhutte, se tehdään velkarahalla ja se jää tulevaisuuden sukupolvien maksettavaksi, Mäkelä sanoi.

Hän jatkoi, että Suomessa on jo nyt valmiiksi pahoinvointia, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Monet ihmiset ovat avun tarpeessa.

– Maailmaa voidaan parantaa, jos meiltä jää jotain yli. Suomalaiset on kuitenkin asetettava nyt ykkössijalle ja mietittävä, miten velkavuorta saadaan edes hieman kevennettyä.

Biaudetin ja Suomelan linjalle on hallituksessa vahvaa tukea. Myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on aiemmin esittänyt pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista.

Lottoarvonta pakolaisilla ei ole kestävä ratkaisu

Perussuomalaiset ovat valmiita tarjoamaan apua maasta poistuville ihmisille Afganistanin lähialueilla.

Pakolaiskiintiön moninkertaistamisesta haaveileville Biaudetille ja Suomelalle Mäkelä huomautti myös, että pakolaiskiintiön paisuttaminen valikoivalla ”lottoarvonnalla” ei tarjoa kestävää ratkaisua akuuttiin tilanteeseen.

– Jos pelastamme muutaman tuhannen hengen, niin entäpä ne miljoonat ihmiset jotka sinne jäävät? Tässä kokonaisuudessa tärkeintä olisi estää yhteiskunnan romahtaminen niin, että paikalliset ihmiset voisivat siellä pitää oman yhteiskuntansa pystyssä.

– Nyt on myös muistettava suhteellisuus. Afganistan on niin iso maa, ettei sen väestöä voida siirtää Eurooppaan, koska mikään maa ei voi ottaa vastaan sellaista määrää pakolaisia, Mäkelä sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma muistutti, että humanitaaristen väylien kautta tulijat ovat usein nuoria miehiä. Kriisialueille jäävät yleensä naiset ja lapset, siinä missä nuorukaiset viilettävät omille teilleen.

– Monissa maissa humanitaarisesta maahanmuutosta on tullut myös ongelmia, kuten rikollisuutta, Kauma sanoi.

Jopa Biaudet joutui väkinäisesti myöntämään, että ongelmiakin seuraa.

– Totta kai ihmiset ovat aina ongelmallisia. Varsinkin, jos tulee vaikeista oloista, ei voi olettaa, että kaikki menee kuin Strömsössä, Biaudet vähätteli.

Vihreille mahdotonta puhua maahanmuuton ongelmista

Ulkomaan kansalaiset ovat yliedustettuina monissa rikostilastoissa, esimerkiksi raiskausrikoksissa. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui äskettäin Ylen ykkösaamussa varovaiseen tyyliinsä, että ”maahanmuutto tuottaa myös ongelmia”. Niinistö myönsi, että myös maahanmuuton haitoista tulee voida käydä keskustelua.

Vihreiden Suomela joutui epämukavuusalueelleen, kun Ylen juontaja kysyi tältä ajatuksia maahanmuuton haitoista vastaanottavalle yhteiskunnalle. Suomela ei kyennyt sanomaan sanaakaan maahanmuuton haitoista, kuten rikollisuudesta. Hän sen sijaan ohitti kysymyksen ja alkoi selittää omiaan.

– Nyt ensimmäinen ratkaistava asia on Afganistanissa hengenvaarassa olevien auttaminen. Eri ihmisten auttamiseen tarvitaan erilaisia keinoja. Jos ollaan huolissaan naisten, lasten, vähemmistöjen auttamisesta, pakolaiskiintiön kautta voidaan katsoa, että autetaan niitä, jotka eivät pääse lähtemään Afganistanista, Suomela sai sanottua.

Vihreiden turvapaikkapolitiikan linja on ristiriidassa muihin EU-maihin nähden. Mäkelä huomautti, että vihreiden nykylinja ei edusta edes yleispohjoismaista suuntausta.

– Esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri on sanonut, että tavoite on nolla turvapaikanhakijaa.

Hallitus haalimassa lisää halpatyövoimaa Suomeen

Suomessa oli heinäkuussa 322 000 työtöntä työnhakijaa. Moni sinnittelee vajaatyöllistettynä. Tunnetusti pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei ole kiinnostunut keksimään ratkaisuja Suomessa olevien työllistymiselle, vaan tavoitteena on tuoda maahan jatkuvasti uutta työvoimaa EU:n ulkopuolelta.

A-talkin keskustelussa eilen kävi jälleen selväksi, että vihreät ja RKP ovat valmiita romuttamaan suomalaisen työlupajärjestelmän tuomalla Suomeen lisää halpatyövoimaa turvapaikkajärjestelmän kautta.
Biaudet ja Suomela oudolla tavalla puheissaan sekoittivat keskenään humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton.

– Mielestäni se on ongelma, että kun Suomeen tulee, niin ei saa heti mennä töihin. Se tuntuu kohtuuttomalta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa niin, että voi siirtyä yhteisestä jonosta jos on jo töissä, ettei sellaista henkilöä tarvitse lähettää maasta pois, Biaudet sanoi.

– Juuri näin, Suomela komppasi ja vihjaili, että turvapaikanhakujärjestelmästä voitaisiin poimia ihmisiä, joilla täytetään avoimina olevat hoitoalan työpaikat.

– Meillä on niitä lähihoitajia, joita lähetetään takaisin vaikka Suomessa on hoitajapula, niin tilannehan on aivan absurdi. Me tarvittaisiin jokainen lähihoitaja ja sairaanhoitaja, Suomela väitti. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että hoitajapula on ratkaistavissa kotimaisella työvoimalla yksinkertaisesti vain parantamalla työoloja ja palkkatasoa.

Sisäministeri Ohisalo piilotteli taas

Mäkelä huolestui punavihreiden edustajakollegoidensa pyrkimyksistä käyttää turvapaikkajärjestelmää halpatyövoiman maahantuonnin välineenä.

– En oikein ymmärrä, miksi Suomen sosiaalidemokraattinen hallitus tavoittelee suurta määrää humanitaarista maahanmuuttoa, joka käännettäisiin vippaskonstilla työperäiseksi maahanmuutoksi.

– Jos työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkaprosessi sotketaan, on olemassa riski, että tänne alkaa virrata ihmisiä ilman mahdollisuutta turvapaikkaan, vipuvartena vain työluvan saamiseen. Sitä kautta poljetaan kotimaisten työmarkkinoiden palkkatasoa ja työehtoja, Mäkelä sanoi.

Sisäministeri Maria Ohisaloa ei nähty eilen A-talkissa. Ohisalo ei ole enää pitkään aikaan osallistunut julkiseen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, vaan on enimmäkseen tyytynyt julistamaan näkemyksiään omilla sosiaalisen median kanavillaan. Kenenkään kysymyksiin Ohisalo ei vastaa.

SUOMEN UUTISET