

MTV/UUTISAAMU
Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela väitti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että työperäisellä maahanmuutolla kestävyysvajeesta voidaan nipistää pois jopa miljardi euroa. Perussuomalaisten Riikka Purra kuitenkin huomautti, että Suomeen tulee ihmisiä lähinnä matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. – Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta, Purra sanoi.
Kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja perussuomalaisten Riikka Purra keskustelivat MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen sekä siitä, olisiko kyseessä vastaus huoltosuhdeongelmaan.
Suomelan mielestä maahanmuutto olisi lyhyellä aikavälillä ainoa tapa saada työikäistä väestöä, ja samalla työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin leikata kestävyysvajeesta miljardi pois. Suomela perusteli väitettään vertauksella.
– Jos katsotaan, että talouden tilaa pitäisi parantaa viimeistään vuoteen 2030 mennessä, joka on myös hallituksen tavoite, niin vaikka tänään syntyisi Suomeen lapsi, hän on tuolloin vasta 10-vuotias.
Purra kuitenkin totesi, että työperäinen maahanmuutto ei vielä itsessään kerro mitään, vaan pitäisi ensin tietää, ketä maahan saapuu ja mitä töitä he tekevät. Purra tarkensi, että Suomeen ei juurikaan edes tule korkeasti koulutettuja, hyväpalkkaisia osaajia.
– Suomeen tulee ihmisiä pääasiassa matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta vaan heikentää sitä.
Osaajia voidaan houkutella palkalla ja verotuksella
Suomelan mielestä kestävyysvajeen nipistäminen työperäisellä maahanmuutolla noin miljardilla vuodessa perustuisi valtiovarainministeriön (VM) arviointiin.
Purra totesi, että hyvin palkattuja, ulkomaalaisia osaajia voidaan houkutella Suomeen lähinnä kilpailukykyisellä palkalla ja alhaisella verotuksella.
– Suomella ei ole kumpaakaan, ja se onkin tärkeimpiä syitä siihen, että Suomeen ei juuri tällaisia ihmisiä tule, kuten ei muutenkaan juuri koko EU:n alueelle. EU kilpailee Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa osaajista – hehän kelpaavat kaikille maille, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto on pelkkä rasite julkiselle taloudelle.
– Se ei ole edes moraalinen arvio, vaan täysin taloudellinen arvio. Faktat ovat löydettävissä rekisteritilastoista: Ihmiset, jotka saapuvat matalan palkan sektoreille, niin heidän työllisyytensä ja nettotulonsiirrot ovat valitettavasti negatiivisia.
Purra tarkentaa, että kyse on siis saatavuusharkinnan piirissä olevasta työperäisestä maahanmuutosta, jossa palkat ovat keskimäärin alle 3 000 euroa kuussa.
– Suurimmalla osalla heistä palkka ei tosin pääse edes 2 000 euroon. Kokonaistaloudellinen vaikutus ei siis ole positiivinen.
Vihreiden Suomela ei ollut kuulevinaan faktoja
Purra huomautti Suomelalle, että tosiasiassa VM on arvioinut huomattavan alhaiset työllisyys- ja kestävyysvajevaikutukset työperäiselle maahanmuutolle.
– Työ- ja elinkeinoministeriö on sitten laittanut arvioihin ilmaa sisään, Purra sanoi.
Suomela jatkoi aivan kuin ei olisi kuullutkaan faktoja, joita hänen kansanedustajakollegansa oli juuri esittänyt.
– Ei, vaan valtiovarainministeriö on arvioinut, että kestävyysvajeesta voidaan nipistää miljardi, Suomela toisti väitteensä jo kolmannen kerran. Suomelan mukaan arvio perustuisi ”kokonaiskuvaan”.
Suomela kuitenkin suostui myöntämään että verokertymän kannalta sillä on merkitystä, millaisen palkkatason työpaikkoihin työperäinen maahanmuuttaja työllistyy. Suomela samalla esitti, että Suomen yrityksissä olisi tällä hetkellä työvoimapulaa, erityisesti ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä.
Työvoimapula usein seurausta matalista palkoista
Purra totesi, että jos tilannetta tarkastellaan nimenomaan julkisen talouden näkökulmasta siltä kannalta, miten kestävyysvajeongelma voidaan ratkaista, on tarkasteltava ketkä ihmiset työllistyvät, mihin tehtäviin, tuleeko palkalla toimeen vai tarvitaanko lisäksi sosiaaliturvaa sekä millainen vaikutus työperäisellä maahanmuutolla on palkkojen yleiseen kehitykseen ammattialoilla.
Purra osoitti myös, että työvoimapula on usein seurausta matalasta palkkatasosta.
– Julkisen sektorin eräisiin työntekijöihin, kuten varhaiskasvattajiin, suhtaudutaan eräänlaisena bulkkina, kuin kyse olisi työstä, jota kuka tahansa voisi tulla ulkomailta tänne tekemään. Tätä en ymmärrä.
– Eivät suomalaiset ole yhtäkkiä kyllästyneitä tekemään esimerkiksi varhaiskasvatustyötä. Jos palkka olisi kilpailukykyinen ja jos palkalla pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla, eli jos alan vetovoima olisi ennallaan, uskon että löytyisi suomalaisia, jotka haluaisivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa tai vanhustenhuollossa. Jos kuitenkin ajattelemme, että EU:n ulkopuolelta voidaan tuoda työntekijöitä näille aloille, niin se laskee itsessään alojen vetovoimaa työntekijöiden silmissä, Purra sanoi.
Hallitus tahtoo moninkertaistaa maahanmuuton
Hallituksen uusien kehysriihilinjausten mukaan työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Suomela kuitenkin väitti, ettei hallitus olisi tuomassa työntekijöitä Suomeen.
– Ihmiset tahtovat muuttaa Suomeen ja yritykset haluavat rekrytoida. Ei puhuta tuonnista, vaan puhutaan ihmisten elämistä, Suomela lausui.
– Nimenomaan te haluatte moninkertaistaa tämän maahanmuuton, Purra kuittasi.
Uutisaamun toimittaja kysyi Suomelalta, miten Suomeen saadaan houkuteltua nimenomaan korkean osaamisen työvoimaa, kun otetaan huomioon kielimuuri ja korkea veroaste.
Suomela vastasi, että hallitus tavoittelee nyt sitä, että työntekijän oleskelulupa olisi jatkossa mahdollista käsitellä kuukauden aikana.
Purra huomautti, että erityisosaajat pääsevät tälläkin hetkellä maahan melko hyvin.
– Hallituksen tekemät, oleskelulupien nopeuttamista koskevat linjaukset liittyvät pääasiassa matalapalkka-alojen sektorille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- huippuosaajat Iiris Suomela Valtiovarainministeriö matalapalkka-alat Saatavuusharkinta työttömät palkka tulonsiirrot Työperäinen maahanmuutto Riikka Purra Sosiaaliturva Kestävyysvaje vihreät perussuomalaiset hallitus talous verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa

Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”

Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”

Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”

Perussuomalaisten puoluejohto tyrmää väitteet työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta: ”Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan”

Hallituksesta väläytetään pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista, veronmaksajia uhkaa miljardien lisälasku – ”Kaikki auttamistyö tehdään velkarahalla”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.