Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela väitti tänään MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa, että työperäisellä maahanmuutolla kestävyysvajeesta voidaan nipistää pois jopa miljardi euroa. Perussuomalaisten Riikka Purra kuitenkin huomautti, että Suomeen tulee ihmisiä lähinnä matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. – Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta, Purra sanoi.

Kansanedustajat Iiris Suomela (vihr) ja perussuomalaisten Riikka Purra keskustelivat MTV:n Uutisaamu-ohjelmassa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kestävyysvajeeseen sekä siitä, olisiko kyseessä vastaus huoltosuhdeongelmaan.

Suomelan mielestä maahanmuutto olisi lyhyellä aikavälillä ainoa tapa saada työikäistä väestöä, ja samalla työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin leikata kestävyysvajeesta miljardi pois. Suomela perusteli väitettään vertauksella.

– Jos katsotaan, että talouden tilaa pitäisi parantaa viimeistään vuoteen 2030 mennessä, joka on myös hallituksen tavoite, niin vaikka tänään syntyisi Suomeen lapsi, hän on tuolloin vasta 10-vuotias.

Purra kuitenkin totesi, että työperäinen maahanmuutto ei vielä itsessään kerro mitään, vaan pitäisi ensin tietää, ketä maahan saapuu ja mitä töitä he tekevät. Purra tarkensi, että Suomeen ei juurikaan edes tule korkeasti koulutettuja, hyväpalkkaisia osaajia.

– Suomeen tulee ihmisiä pääasiassa matalapalkka-aloille, ja tulijoiden työllisyys laskee melko pian kantaväestön työllisyyttä alemmalle tasolle. Tällainen maahanmuutto ei paranna kestävyysvajetta vaan heikentää sitä.

Osaajia voidaan houkutella palkalla ja verotuksella

Suomelan mielestä kestävyysvajeen nipistäminen työperäisellä maahanmuutolla noin miljardilla vuodessa perustuisi valtiovarainministeriön (VM) arviointiin.

Purra totesi, että hyvin palkattuja, ulkomaalaisia osaajia voidaan houkutella Suomeen lähinnä kilpailukykyisellä palkalla ja alhaisella verotuksella.

– Suomella ei ole kumpaakaan, ja se onkin tärkeimpiä syitä siihen, että Suomeen ei juuri tällaisia ihmisiä tule, kuten ei muutenkaan juuri koko EU:n alueelle. EU kilpailee Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa osaajista – hehän kelpaavat kaikille maille, Purra sanoi.

Hän jatkoi, että EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto on pelkkä rasite julkiselle taloudelle.

– Se ei ole edes moraalinen arvio, vaan täysin taloudellinen arvio. Faktat ovat löydettävissä rekisteritilastoista: Ihmiset, jotka saapuvat matalan palkan sektoreille, niin heidän työllisyytensä ja nettotulonsiirrot ovat valitettavasti negatiivisia.

Purra tarkentaa, että kyse on siis saatavuusharkinnan piirissä olevasta työperäisestä maahanmuutosta, jossa palkat ovat keskimäärin alle 3 000 euroa kuussa.

– Suurimmalla osalla heistä palkka ei tosin pääse edes 2 000 euroon. Kokonaistaloudellinen vaikutus ei siis ole positiivinen.

Vihreiden Suomela ei ollut kuulevinaan faktoja

Purra huomautti Suomelalle, että tosiasiassa VM on arvioinut huomattavan alhaiset työllisyys- ja kestävyysvajevaikutukset työperäiselle maahanmuutolle.

– Työ- ja elinkeinoministeriö on sitten laittanut arvioihin ilmaa sisään, Purra sanoi.

Suomela jatkoi aivan kuin ei olisi kuullutkaan faktoja, joita hänen kansanedustajakollegansa oli juuri esittänyt.

– Ei, vaan valtiovarainministeriö on arvioinut, että kestävyysvajeesta voidaan nipistää miljardi, Suomela toisti väitteensä jo kolmannen kerran. Suomelan mukaan arvio perustuisi ”kokonaiskuvaan”.

Suomela kuitenkin suostui myöntämään että verokertymän kannalta sillä on merkitystä, millaisen palkkatason työpaikkoihin työperäinen maahanmuuttaja työllistyy. Suomela samalla esitti, että Suomen yrityksissä olisi tällä hetkellä työvoimapulaa, erityisesti ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä.

Työvoimapula usein seurausta matalista palkoista

Purra totesi, että jos tilannetta tarkastellaan nimenomaan julkisen talouden näkökulmasta siltä kannalta, miten kestävyysvajeongelma voidaan ratkaista, on tarkasteltava ketkä ihmiset työllistyvät, mihin tehtäviin, tuleeko palkalla toimeen vai tarvitaanko lisäksi sosiaaliturvaa sekä millainen vaikutus työperäisellä maahanmuutolla on palkkojen yleiseen kehitykseen ammattialoilla.

Purra osoitti myös, että työvoimapula on usein seurausta matalasta palkkatasosta.

– Julkisen sektorin eräisiin työntekijöihin, kuten varhaiskasvattajiin, suhtaudutaan eräänlaisena bulkkina, kuin kyse olisi työstä, jota kuka tahansa voisi tulla ulkomailta tänne tekemään. Tätä en ymmärrä.

– Eivät suomalaiset ole yhtäkkiä kyllästyneitä tekemään esimerkiksi varhaiskasvatustyötä. Jos palkka olisi kilpailukykyinen ja jos palkalla pystyisi elämään pääkaupunkiseudulla, eli jos alan vetovoima olisi ennallaan, uskon että löytyisi suomalaisia, jotka haluaisivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa tai vanhustenhuollossa. Jos kuitenkin ajattelemme, että EU:n ulkopuolelta voidaan tuoda työntekijöitä näille aloille, niin se laskee itsessään alojen vetovoimaa työntekijöiden silmissä, Purra sanoi.

Hallitus tahtoo moninkertaistaa maahanmuuton

Hallituksen uusien kehysriihilinjausten mukaan työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Suomela kuitenkin väitti, ettei hallitus olisi tuomassa työntekijöitä Suomeen.

– Ihmiset tahtovat muuttaa Suomeen ja yritykset haluavat rekrytoida. Ei puhuta tuonnista, vaan puhutaan ihmisten elämistä, Suomela lausui.

– Nimenomaan te haluatte moninkertaistaa tämän maahanmuuton, Purra kuittasi.

Uutisaamun toimittaja kysyi Suomelalta, miten Suomeen saadaan houkuteltua nimenomaan korkean osaamisen työvoimaa, kun otetaan huomioon kielimuuri ja korkea veroaste.

Suomela vastasi, että hallitus tavoittelee nyt sitä, että työntekijän oleskelulupa olisi jatkossa mahdollista käsitellä kuukauden aikana.

Purra huomautti, että erityisosaajat pääsevät tälläkin hetkellä maahan melko hyvin.

– Hallituksen tekemät, oleskelulupien nopeuttamista koskevat linjaukset liittyvät pääasiassa matalapalkka-alojen sektorille.