Perussuomalaisten puoluejohto tyrmää väitteet työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta: ”Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan”

Usein esitetyn väitteen mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että työperäisestä maahanmuutosta puhutaan paljon lähinnä siitä syystä, että tietyt alat, esimerkiksi ravintola-ala ja siivousala hyötyvät helposti saatavilla olevasta ulkomaisesta halpatyövoimasta. – Näin työnantajat voivat välttää palkankorotukset, Grönroos toteaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä.

Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein huippuosaajista eli korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kuitenkin huomauttaa, että Suomeen suuntautuvassa työperäisessä maahanmuutossa tästä ei suinkaan ole kyse.

– Suomeen ei juurikaan tule hyvin koulutettuja ja siten verotuloja tuovia ihmisiä. Se ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan siitä, että verotuksen taso on kova, ja myöskään palkat eivät kestä vertailua kilpailijamaiden kanssa, Grönroos sanoo.

Jos työntekijää ei löydy, pitäisi nostaa palkkatarjousta

Grönroos katsoo, että työperäisestä maahanmuutosta puhutaan paljon lähinnä siitä syystä, että tietyt alat, esimerkiksi ravintola-ala ja siivousala, hyötyvät helposti saatavilla olevasta ulkomaisesta halpatyövoimasta.

– Normaalisti työnantajalla on vaihtoehtona nostaa palkkatarjousta, jos työntekijöitä ei löydy. Nykymaailmassa työnantajat ovat kuitenkin huomanneet, että on vain tyhmää tarjota parempaa palkkaa. Siksi monet suuryritykset ovat alkaneet lobata sen puolesta, että he eivät löydä työntekijöitä, joten siksi on helpotettava maahanmuuttoa. Näin työnantajat voivat välttää palkankorotukset, Grönroos sanoo.

Hän jatkaa, että Afrikassa ja Aasiassa on loputon määrä ihmisiä, jotka ovat valmiita tulemaan Suomeen töihin millä tahansa palkalla, koska he tietävät että asuttuaan Suomessa tietyn ajan he saavat pysyvän oleskeluluvan, jonka jälkeen voi hakea kansalaisuutta jolloin pääsee huimien elintasoetuuksien piiriin verrattuna lähtömaahan.

– Lyhyesti sanottuna tästä on kyse väitetyssä työvoimapulassa. Tosiasiassa Suomesta löytyy aina työntekijöitä, jos palkka on kohdallaan.

Japanissa työvoimapulaa ei ratkaista maahanmuutolla

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa vertailukohdaksi Japanin, jossa väestön ikääntymisen myötä työvoimapula on konkreettinen tosiasia. Japani on vauras maa, mutta Japani tehnyt poliittisen päätöksen siitä, että työvoimapulaa ei ryhdytä ratkaisemaan laajamittaisella maahanmuutolla.

– Japanissa työvoimapula on nostanut monella alalla palkat ylös, esimerkiksi rakennusalalla. Näinhän markkinataloudessa aina muutenkin tapahtuu: Jos jostain hyödykkeestä – tässä tapauksessa työvoimasta – on alitarjontaa, niin hyödykkeen hinta nousee.

– Meillä Suomessa vastaavaa ei kuitenkaan ole näkyvissä, päinvastoin. Niillä aloilla, joille työvoimaa tuodaan, palkat laskevat. Se johtuu siitä, että kehitysmaista löytyy aina ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan hanttihommia millä tahansa palkalla tai työehdoilla, koska ensisijainen tavoite on päästä lähtömaasta Suomeen korkeamman elintason piiriin, Halla-aho sanoo.

Hän huomauttaa, että tulijat eivät viihdy pitkään töissä.

– Muutaman vuoden maassaolon jälkeen he huomaavat, että täällä ei oikeastaan tarvitse tehdä töitä, koska saman rahan saa muutenkin. Suomeen tulevien halpatyöläisten työllisyysaste romahtaa nopeasti, ja sitten tilalle tuodaan kehitysmaista uusia halpatyöläisiä.

Suomi on tulijoille antelias hyvinvointiyhteiskunta

Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto on siis todellisuudessa enimmäkseen sellaista työvoimaa, joka ei tule toimeen palkoillaan, jolloin tulijoiden perheiden elinkustannuksia joudutaan täydentämään tulonsiirroilla veronmaksajien piikkiin.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra nostaa ongelmaksi sen, että Suomi on inklusiivinen ja antelias hyvinvointiyhteiskunta.

– Sen jälkeen kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa, eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin, eli palkan eteen ei kannata käydä töissä, koska voi yhtä hyvin elää sosiaaliturvan varassa.

– Monet työperäisen maahanmuuton kannattajat usein huomauttavat, että onhan Suomestakin menty Ruotsiin töihin ja Euroopasta on menty Yhdysvaltoihin. Tämä on totta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ollut vastaanottamassa sosiaaliturvajärjestelmää tai maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmää, jossa tädit paapovat eteenpäin. Ulkomaille mentiin tekemään työtä, integroiduttiin maahan, opeteltiin kieli ja tehtiin jopa kantaväestöä enemmän töitä, jotta päästiin elämässä eteenpäin.

Ruotsi mokasi – todelliset osaajat kiertävät kaukaa

Halla-aho huomauttaa, että Ruotsi on viime vuosina ollut paljon esillä julkisuudessa humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvien kielteisten ilmiöiden vuoksi.

– Ruotsissa rikollisuus on karannut käsistä. Monet Ruotsin kaupungit alkavat muistuttaa Bagdadia, Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsi on esimerkki epäonnistuneesta maahanmuutosta. Ruotsissa työperäinen maahanmuutto vapautettiin kymmenisen vuotta sitten.

– Ruotsissa olevia työpaikkoja myydään kehitysmaissa, koska siellä tiedetään, että ihmisiä saadaan Ruotsiin millä tahansa työehdoilla, koska tulijat haluavat ensi sijassa päästä ruotsalaisen sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin piiriin.

Halla-aho toteaa, että epäonnistunut maahanmuutto on johtanut myös siihen, että Ruotsin on entistä vaikeampi houkutella maahan todellisia koulutettuja huippuosaajia, joilla on valinnanvaraa sen suhteen, mihin maahan muuttavat töihin.

– Ruotsissa on segregoitunut, romahtamassa oleva koulujärjestelmä. Kaduilla on yhä enemmän turvattomuutta. Nämä tekijät eivät houkuttele ulkomaalaisia osaajia, joilla on varaa valita asuinpaikkansa.

– Jos siis haluamme edistää todellisten osaajien muuttoa Suomeen, meidän tulee ymmärtää, että osaajat arvostavat samoja asioita kuin muutkin suomalaiset, eli turvallista ympäristöä ja hyviä kouluja, joihin lapset uskaltaa lähettää. Huono maahanmuutto kuitenkin rapauttaa houkutustekijöitä, joita osaajista kilpaileva maa tarvitsee.

Grönroos, Purra ja Halla-aho puhuivat tänään SuomiAreena-keskustelutapahtumassa.