Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, ettei työvoimapulaa voi paikata EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla, vaan puuttumalla niihin syihin, joista työvoimapula johtuu. Purra nostaa esille myös koulutuspolitiikan merkityksen.

Suomen taloudessa on alkanut kasvupyrähdys, jonka aikana yritysten kasvu ja investoinnit ovat myös osaltaan kiinni osaavan työvoiman saatavuudesta.

Kokoomus esitteli äskettäin 15 keinon listan työvoimapulan helpottamiseksi. Vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistetyjä, kokoomus pyrkii helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että työvoimapulan syitä on kuitenkin lähemmin tarkasteltava eri ammattialoilla.

– Työvoimapulan syyt vaihtelevat sektorilta toiselle. Esimerkiksi hoitoalan ja sote-hosektorin työvoimapulan syyt ovat erilaiset kuin vaikka Helsingissä ravintola-alalla.

Hoitoalan ongelmia ei voi ratkaista ilman rahaa

Purra huomauttaa, että erityisesti hoitoalalta on paennut hoitajia työolojen, matalan palkan ja ylipäätään työn kuormittavuuden takia.

– Näitä ongelmia ei voida ratkaista ilman rahaa. Julkisessa terveydenhuollossa on liian vähän resursseja ja vakansseja. Toisaalta edes koulutus ei pysty tuottamaan ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä nykyisellä palkkatasolla ja nykyisissä työoloissa. Ratkaisu EU:n ulkopuolisesta maahanmuutosta ei korjaa näitä alan sisäisiä ongelmia, vaan ainoastaan siirtää niitä.

Ravintola-alalla pääkaupunkiseudulla moni työntekijä on jo nyt ulkomaalaistaustainen.

– Myös ravintola-alan työvoimapulan taustalla monissa tapauksissa kyse saattaa olla siitä, että tosiasiassa pulaa on palkan maksajista. Pääkaupunkiseudulla moni ei tule palkallaan toimeen, koska jo asuminen on niin kallista. Palkan päälle tarvitaan erilaisia sosiaaliturvaetuuksia ja palveluita, jotka veronmaksaja joutuu maksamaan.

Koulutuspaikan sijainnillakin on merkitystä

Purra nostaa myös lähemmin esille koulutuspolitiikan seuraukset työvoimapulan taustalla.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan valtion – koulutuspolitiikan ohjaajana ja maksajana – tulisi vaikuttaa enemmän siihen, mille aloille, miten ja missä päin Suomea koulutetaan.

– Suomessa oppilaitoksista valmistuu myös nuoria, joilla ei ole edellytystä toimia niissä tehtävissä, joihin heidät on koulutettu. Toisaalta, oppilaitokset myös kouluttavat aloille, joilla ei välttämättä edes ole tarjolla työpaikkoja.

SUOMEN UUTISET