Eduskunnan koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan lasten ja nuorten koulutustasosta, joka viime vuosien aikana on kääntynyt jyrkkään laskuun. Perussuomalaiset katsoo, että suunnan kääntämiseksi koulutuspolitiikassa tulisi panostaa enemmän oppilaiden perustaitoihin ja hyvinvointiin.

Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon tarkoitus on viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen tietä kohti tulevaisuutta. Visio maalaa kuvaa sivistysperustasta Suomessa vuonna 2040. Koulutuspoliittinen selonteko tarjoaa tilannekuvan koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä arvioi toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia.

– Vaikka selonteko antaa koulutuksen nykytilanteesta suhteellisen realistisen kuvan, perussuomalaiset katsoo, ettei kaikkia ongelmia käsitellä siinä riittävän avoimesti, kertoi kansanedustaja Sanna Antikainen.

Lasten ja nuorten oppimistilanne on huolestuttava

Lasten ja nuorten tämänhetkinen tilanne Suomessa on erittäin huolestuttava. Nuorten koulutustaso on kääntynyt uusien opetussuunnitelmien aikana laskuun ja jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Perussuomalaiset ovat huolissaan kuntien ja alueiden erilaistumisesta sekä sen aiheuttamista haasteista koulutuksen järjestämisessä. Kaiken tämän lisäksi lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän mielenterveyden ongelmista ja kouluväkivalta on raaistunut.

– Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli ykkösenä sekä lukemisessa että luonnontieteissä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla.

– Tässä kohtaa pitäisi pysähtyä miettimään, ovatko inkluusio, positiivinen diskriminaatio ja avoimet oppimistilat tuottaneet toivotunlaisia tuloksia. Kun koulurauhaa ei pystytä takaamaan eikä opettajilla ole kurinpitokeinoja, se näkyy osaltaan varmasti myös oppimistuloksissa.

Poikia ja tyttöjä arvioidaan eri tavoin

Perussuomalaisten mielestä aiheellinen on myös huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa. Aiheesta on myös tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin.

– Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin, Antikainen sanoi.

Takaisin perusasioiden äärelle

Selonteko jättää paljon tulevaisuudessa tehtävän toimeenpanosuunnitelman varaan. Perussuomalaiset katsoo, että toimeenpanosuunnitelmassa tuleekin mennä perusasioiden äärelle perustaitojen parantamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja kiusaamisen ehkäisemiseen. Myös poikien syrjintään on kiinnitettävä huomiota ja suhtauduttava siihen aivan yhtä suurella vakavuudella kuin kaikenlaiseen muuhunkin syrjintään.

– On siis ymmärrettävä, että ennen kuin alamme hienostelemaan, meidän tulee huolehtia, että perusasteen päättää aidosti luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia poikia ja tyttöjä. Nyt useinkaan näin ei ole, vaan toiselle asteelle siirrytään auttamatta liian kevyin taidoin.

Panoksia oppimispolun alkuvaiheeseen

Oppimispolun ensimmäiset edellytykset rakentuvat laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei takaa osaamisen tason nostoa eikä välttämättä muuta sitä lainkaan. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädännön uudistaminen kokonaisuutena on perussuomalaisten mielestä kannatettava ajatus, sillä yksittäiset toimenpiteet eivät enää anna riittävää vastinetta toimintaympäristön muutoksiin.

– Katsomme, että varhaiskasvatuslainsäädännön ja perusopetuslainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida muun muassa joustava siirtymä ja yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välille, yhtenäinen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä pienten koululaisten vuorohoidon järjestäminen.

– Sen sijaan perussuomalaiset ei kannata maksutonta varhaiskasvatusta kuin kaikkein pienituloisimmille. Ideologiset kaikille kaikki palvelut ilmaiseksi -hankkeet ovat tyypillistä vasemmistolaista politiikkaa ja tulevat kalliiksi ilman positiivisia vaikutuksia, Antikainen totesi.

Resurssit käytettävä suomalaisten osaamiseen

Koska kansantalouden resurssit ovat rajalliset, on julkiset koulutusinvestoinnit kohdennettava sellaisiin kohteisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa – Suomea ja suomalaisia – eniten. Tällä hetkellä tehtävillä lakimuutoksilla houkutellaan jatkuvasti lisää opiskelijoita puoli-ilmaiseksi kolmansista maista – jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista. Tämä vaatii rahaa ja resursseja. Antikainen ihmetteli, mistä hallitus ne leikkaa. Suomalaisten paikoista ja opetuksestako?

– Selonteossa halutaan kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset pitää tavoitetta turhana ja jopa haitallisena, emmekä yhdy tältä osin selonteossa ehdotettuihin toimenpiteisiin.

– Mikäli ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään ilman aloituspaikkojen ja täysimääräistä resurssien lisäystä, muutos tulisi heikentämään suomalaisten mahdollisuuksia aloittaa korkeakouluopinnot. Hallitus on ennenkin tehnyt ”kivoja” hankkeita ja luvannut korvata ne täysimääräisesti muun muassa kunnille, mutta hallituksen lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.

Tuleville sukupolville yhtäläiset mahdollisuudet

Puheenvuoronsa lopuksi Antikainen totesi, että koulutuksen suuntaviivat ja tulevat uudistukset on suunniteltava pitkäjänteisesti sekä siten, että ne vastaavat suomalaisen yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin.

– Nyt aikuisikään ehtineet ikäluokat ovat voineet nauttia maamme alati kohonneesta osaamis- ja koulutustasosta sekä sen tuottamasta hyvinvoinnista. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että voimme tarjota saman myös tuleville sukupolville.

Suomen Uutiset