Käsittelyssä on hallituksen eduskunnalle antama koulutuspoliittinen selonteko, jonka tarkoituksena on luoda tilannekuva koulutuksen nykytilasta sekä viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen tietä kohti 2040-lukua. Perussuomalaisten mielestä selonteko antaa nykytilanteesta suhteellisen realistisen kuvan, mutta ei tarjoa välineitä siinä esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi.
Selonteko antaa suhteellisen realistisen ja kattavan kuvan nykytilanteesta ja sen ongelmista. Tarve suomalaisten koulutustason nostamiseen on tunnistettu, vaikka esimerkiksi koronapandemian kaikille koulutusasteille aiheuttamia haasteita ei ole kaikilta osin huomioitu.
– Selonteon suurin puute on, että se muistuttaa eräänlaista toiveiden tynnyriä, eikä selonteossa tarjota välineitä siinä esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi tai selkeää kokonaisvisiota, minkälaisen koulujärjestelmän Suomi 20 vuoden päästä tarvitsee, kertoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sanna Antikainen.
Mistä lisärahoitus?
Perussuomalaiset eivät myöskään voi yhtyä kaikkiin esitettyihin ratkaisuihin. Mikäli esimerkiksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää halutaan moninkertaistaa, tämä heikentää suomalaisten mahdollisuuksia aloittaa korkeakouluopinnot.
– Toinen merkittävä puute on, ettei koulutuspoliittinen selonteko sisällä kovinkaan tarkkaa selvitystä siitä, miten selonteossa esitetyt toimet olisi tarkoitus rahoittaa. Monet toimenpiteistä, kuten esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen merkittävä lisääminen, edellyttävät merkittävää lisärahoitusta.
Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ratkaisevat
Kansantalouden resurssit ovat rajalliset, joten asiat tulee asettaa tärkeysjärjestykseen. Koulutusinvestoinnit tulee kohdentaa kohteisiin, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla.
– Edellytykset oppimiselle ja riittävät perustaidot rakennetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa. Kuten tiedämme, suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet ja asenteet oppimista kohtaan heikentyneet jo pidemmän aikaa, Antikainen huomautti.
Oppimiserot kasvavat merkittävää tahtia
PISA-tutkimuksen mukaan Suomen osaamistason lasku on ollut 2010-luvulla osallistujamaiden suurimpia. Oppilaiden – erityisesti tyttöjen ja poikien – väliset erot ovat kasvaneet. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuloksissa ovat säilyneet vuodesta toiseen.
– Perussuomalaiset muistuttavat, että hyvinvointi luo perustan oppimiselle ja koko elämälle. Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan tulee puuttua tarvittaessa tiukasti. Opettajan auktoriteetti ylläpitää järjestystä tulee palauttaa, ja opettajille täytyy antaa tarvittavat työkalut koulurauhan ylläpitämiseksi, sanoi Antikainen.
Mielenterveysongelmat pahentuneet entisestään
Opiskelijoiden ja oppilaiden uupumus ja mielenterveyden ongelmat ovat olleet hälyttävällä tasolla jo ennen koronaa, ja koronapandemian myötä tilanne on vielä vaikeutunut. Myös neuropsykiatriset haasteet vaikuttavat oppilaiden ja opiskelijoiden arkeen ja opiskeluun. Suomen suurimmat työuria koskevat haasteet liittyvät nimenomaan hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Valitettavasti konkreettiset toimet myös lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi ovat jääneet selonteossa varsin puutteellisiksi.
– Lopuksi haluan todeta, että koulutuspoliittisilla ratkaisuilla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille. Nyt aikuisikään ehtineet ikäluokat ovat voineet nauttia maamme alati kohonneesta osaamis- ja koulutustasosta sekä sen tuottamasta hyvinvoinnista. Meidän päättäjien tehtävä on varmistaa, että voimme tarjota saman myös tuleville sukupolville, Antikainen totesi puheenvuoronsa lopuksi.
Suomen Uutiset