

MATTI MATIKAINEN
Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia
Viime viikolla päättyneen kehysriihiveivauksen jälkeen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ilmoitti työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella vaativansa myös huomattavasti lisää opiskelijamaahanmuuttoa. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee hallituksen linjausta opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä.
– Liian usein opiskelu on vain keino hoitaa maahanpääsy, koska turvapaikkaan tai muuhun kategoriaan ei ole pääsyä. Mikäli omissa ikäluokissamme ei ole riittävästi opiskelijoita ylläpitämään kaikkia oppilaitoksia ja kaikkia aloja, niitä pitää vähentää, eikä täyttää kehittyvistä maista saapuvilla halukkailla.
Suomi kouluttaa ulkomaalaisia muita enemmän
Purra huomauttaa, että opiskelijamaahanmuutossa on omat ongelmansa.
– Ensinnäkään oppilaitostemme niin sanottu kansainvälistyminen ei ole yksi kokonaisuus. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelee paljon afrikkalaisia. Eniten Suomeen tullaan opiskelemaan tutkintoon Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista, Intiasta ja Ghanasta.
– Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on Suomessa jopa suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Kaikenlaisten tutkintojen suorittaneiden halutaan saada jäävän Suomeen.
Koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia
Purran mukaan koulutuspolitiikan merkityksestä puhutaan ylipäätään liian vähän.
– On valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita ja osaavia ihmisiä. Nyt näin ei ole. Paitsi että ammatillista koulutustamme piinaavat monet kroonistuneet ongelmat, on myös kokonaisuudessa ongelmia. Oppilaitoskentällä on eräänlainen villi länsi, jossa yksiköt kouluttavat sinne, mistä niille itselleen on saatavissa hyötyä ja resursseja. Tässä ei ole mitään järkeä.
Purra katsookin, että koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia. Ensinnäkin valtiolla tulisi olla koulutuksen keskeisimpänä maksumiehenä suurempi ja ohjaavampi rooli koulutuksen suuntaamisessa alojen ja alueiden suhteen. Näin siksi koska valtio vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista.
– Sikäli kun eri alojen työvoimapulat ovat laadullisia eli johtuvat osaajien puutteesta tai osaamisvajeista, heitä on koulutettava lisää. Sikäli, kun työvoimapula johtuu huonosta palkasta ja työoloista suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan, on tähän puututtava. Matalapalkkamaahanmuuton tai opiskelijoiden avuksi huutamisen sijaan vaaditaan tietoa Suomen elinkeinorakenteen suunnasta, työvoiman saatavuushaasteista ja sen edellyttämistä järkevistä toimenpiteistä.
– Elinkeinoalojen pitää kyetä konkreettisesti tekemään selvitystä ongelmakohdista, osaamisen ja työvoiman puutteista ja samalla on syytä lopettaa yleinen työvoimapulasta huutaminen ja maahanmuuton tarjoaminen siihen jonkinlaisena avainratkaisuna.
Median olisi syytä perehtyä tarkemmin lukuihin
Suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoissa ja tv-lähetyksissä kerrotaan usein jonkin alan työvoimapulasta, kuitenkin tyypillisesti avaamatta tarkemmin, mistä syistä työvoimaa ei juuri sillä hetkellä ole saatavilla.
Purra jakaakin kritiikkiä myös medialle.
– Median pitäisi sivistyä perehtymällä tarkemmin oleellisiin lukuihin, prosesseihin ja tilastoihin ja lopettaa poliittisten ja taloudellisten eturyhmätahojen papukaijana toimiminen.
– Suomalaisnuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyisi myös tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Tähän liittyy myös aluepolitiikka. Liian monella suomalaisellakaan ei ole minkäänlaista positiivista näkymää työuralle, ja tällä on erittäin negatiivinen vaikutus myös syntyvyyteen. Ylipäätänsä lähtökohtana tulisi olla ihmisten ohjaaminen tuottaviin ja työllisyyttä kasvattaviin töihin, joilla on myös kansantaloudellista merkitystä.
Työvoimapulan syyt usein palkkauksessa ja työoloissa
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa säännöllisesti arvioita ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista. Tällä hetkellä työvoimapula-ammateiksi määritellään yhteensä 37 ammattia. Purra toteaa, että suurin osa on julkisen sektorin ammatteja, joiden kohdalla ongelma on usein työoloissa ja palkkauksessa.
– Samaan aikaan kun hoitoalalle toisesta päästä halutaan lisää väkeä mahdollisimman kaukaisista maista, toisesta päästä koulutettua työvoimaa karkaa alalta pois. Tämä on kansantaloudellisesti järjetöntä. Nyt samanlaista ilmiöitä alkaa muodostua esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Meillä ihan todella tällä hetkellä suunnitellaan päiväkodin työntekijöiden kuskaamista Suomen ulkopuolelta, koska paukkuja alan työolojen ja palkkauksen kehittämiseen ei ole.
– Suomalaiset eivät kuitenkaan ole yhtäkkiä lopettaneet olemasta kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta tai lastentarhanopettamisesta tai vanhustenhoidosta. He tekisivät sitä, mikäli alan vetovoima olisi ennallaan. Mikäli työ ei olisi palkkaan nähden niin vaativaa, mikäli palkalla voisi pääkaupunkiseudullakin elää, mikäli siihen ei suhtauduttaisi bulkkina, jota tekemään voidaan kärrätä ulkomailta se, joka sitä suostuu tekemään, Purra sanoo.
Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan arvonnousua
Vastaavasti työvoimapula-aloiksi esitetään myös esimerkiksi siivoojat ja hitsaajat. Purra sanookin, että ei ole väärin ihmetellä, kuinka tolkuttoman paljon Suomeen tarvitaan siivoojia, kun heitä koko ajan saapuu yhä enemmän ja silti heitä myös tarvitaan koko ajan enemmän.
– No, kuten kuvasin aiemmin tänään puheenvuoroni alussa, työperäisenä matalapalkka-aloille saapuvien työllisyys laskee muutamassa vuodessa maahantulon jälkeen. Siivoojia tarvitaan kehitysmaista koko ajan lisää, koska entiset siivoajat lopettavat siivoamasta. Ja miksi? Koska siivoaminen ei kerta kaikkiaan ole järkevää, kun saman rahan ja enemmän voi saada tekemättä mitään.
Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan päivittäin jossakin – suhteessa huoltosuhteeseen, kestävyysvajeeseen, työvoimapulaan, sosiaaliturvaan, maahanmuuttopolitiikkaan, innovaatioihin, osaamiseen, työhalukkuuteen, työttömyysturvaan ja niin edelleen.
– Pääasiassa keskustelu on vääristävää – joko silkasta sumutuksen halusta, kuten silloin kun elinkeinoelämä pyrkii peittelemään haluaan saada maahan halvempaa ja helpompaa työntekijämassaa, tai tietämättömyydestä, kun joku onneton vasemmistopoliitikko silmät kirkkaana kertoo saatavuusharkinnan olevan esteenä kansainvälisille innovaatioille, jotka nostavat Suomen takaisin huipulle.
– Me tarvitsemme nyt ammatilliseen koulutukseen arvonnousun ja lisäksi koulutuspolitiikan tarkoituksen ja motiivin uudelleensuuntaamisen, Purra toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siivoojat ulkomaalaiset opiskelijat elinkeinoelämä sairaanhoitajat työ- ja elinkeinoministeriö sumutus matalapalkka-alat Koulutuspolitiikka veronmaksajat palkka kustannukset Työperäinen maahanmuutto Riikka Purra Sanna Marin Sosiaaliturva hallitus media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”

Pääministeripuolue demarit käänsi takkinsa – pyrkii romuttamaan työvoiman saatavuusharkintaa – Purra: ”Yhä kiihtyvämmällä tahdilla yksi matalapalkka-ala toisensa jälkeen siirretään pois suomalaisilta”

Rantanen ja Ronkainen valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta: ”Miksi maahanmuuttajat ovat niin keskeisellä sijalla hallituksen koulutuspolitiikassa?”

Vihreiden Suomelan mielestä maahanmuutto ratkaisee kestävyysvajeongelman – perussuomalaisten Purra opetti: Tulijat työllistyvät lähinnä matalapalkka-aloille – ”Pelkkä rasite julkiselle taloudelle”

PS: Koulutuspoliittisen selonteon suurin ongelma on ratkaisujen puute

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Viikon suosituimmat

Helsinki tukee vaivihkaa Elokapina-aktivismia: Kaupungin nuorisopalvelujen viestijärjestelmässä haetaan keräysapua ja kaupungille kuuluvia tarvikkeita mielenosoittajien käyttöön
Helsingin kaupungin työntekijöiden viestiryhmissä vellova Elokapina-myötäily saattaa näyttäytyä sympaattisena, mutta asia on ongelmallinen. Kaupunki on julkinen toimija, ja sen työntekijöiltä voidaan lähtökohtaisesti odottaa neutraalia lähestymistapaa aktivistien kuohuntaa kohtaan.

Halla-aho tiivisti Kultarannassa maailman muutoksen: Suurin osa maailman ihmisistä elää hyvin erilaisissa arvojärjestelmissä, eikä heillä ole mitään aikomusta muuttua kaltaisiksemme
Länsimaat ovat vain yksi osa maailmaa, joka nyt on kivuliaassa muutoksen tilassa. Aika entinen ei enää palaa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Sodankäynti ja hyökkäykset eivät nekään välttämättä lopullisesti ratkaise ongelmia. - Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse, tiivisti puhemies Jussi Halla-Aho ihmisluonteen peruspiirteen valtiossa kuin valtiossa.

Antikainen: Vasemmistoliiton Honkasalo puolustaa Irania, joka vainoaa naisia, tappaa toisinajattelijoita ja havittelee ydinasetta
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi Veronika Honkasalon (vas.) tuoretta ulostuloa, jossa tämä vaatii Suomea tuomitsemaan Israelin iskut Iraniin. Antikaisen mukaan Honkasalon kirjoitus myötäilee käytännössä Irania jättämällä täysin huomiotta sen, miksi Israel iski ja mitä Iran edustaa.

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita
Tuore tutkimus paljastaa rakenteellisia eroja Yhdysvaltojen poliittisen vasemmiston ja oikeiston välillä. Tutkijat havaitsivat, että demokraattien poliittiset asenteet ja siihen liittyvä identiteetti ovat keskittyneempiä ja rakentuvat usein äärimmäisille näkemyksille. Vastaavasti republikaanien joukossa esiintyy laajempaa mielipiteiden kirjoa. Tämä viittaa siihen, että poliittinen oikeisto saattaa tällä hetkellä sallia suuremman ajattelun moninaisuuden kuin vasemmisto – ainakin tietyissä polttavissa kysymyksissä. Tutkijat kuitenkin varoittavat tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja peräänkuuluttavat aiheesta lisätutkimusta.

Virallinen Suomi ei ole koskaan tehnyt kattavaa selvitystä maahanmuuton kokonaiskustannuksista, mutta nyt tekee – Purra ilmoitti asiasta kyselytunnilla

Li Andersson haluaa ilmastotoimet laskettavaksi osaksi puolustusmenoja – Antikainen: ”Onko vasemmisto menettänyt viimeisetkin järjenrippeensä?”
Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Lue ja katso Teemu Keskisarjan hurja, voittoisa ehdokaspuhe – ”Pullistakaamme lihakset, nostakaamme nyrkit”
Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) tavoitteli ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää Lahden puoluekokouksessa. Hän piti puolueväelle energisen puheen.

Purra: ”mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton?”
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että Suomi on onnekas juuri nyt, koska perussuomalaiset kantaa vastuuta vaikeina aikoina. - Vai mitä luulette, miltä näyttäisi rajalla, velkakuormassa, wokessa, Migrissä, lipputangossa, bensatankissa taikka suomalaisessa kunniassa, mikäli vallassa olisivat pari Anttia kera vihreiden ja vasemmistoliiton? Moni ei uskalla ajatellakaan, miltä se näyttäisi.

Iran uhkaa Israelia ja sen tukijoita – Musk aktivoi Starlinkin Iranissa
Iran vastasi Israelin iskuihin laukaisemalla satoja ohjuksia ja drooneja Israelia kohti sekä uhkasi myös Israelin liittolaisia. Yhdysvallat ja Jordania auttoivat Israelia hyökkäysten torjumisessa, ja Starlink aktivoitiin Iranissa kansalaisten internet-yhteyksien turvaamiseksi.

Perussuomalainen Nuoriso: Suomessa on liikaa suomenruotsalaisia eturyhmäpoliitikkoja
Perussuomalainen Nuoriso on noteerannut RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin esittämän huolen siitä, että Suomessa olisi liikaa "rasisteja". - Haluamme vastata tähän lausuntoon nostamalla esiin toisen Suomea koskettavan ongelman. Suomessa on nimittäin huomattavasti sellaisia suomenruotsalaisia poliitikoita, jotka edistävät ruotsin- ja suomenkielisten välistä segregaatiota ja häikäilemättömästi edistävät oman sosioekonomisesti etuoikeutetun väestö- ja kieliryhmänsä etuja muiden väestöryhmien kustannuksella.