Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokkaat

Vihreät lietsoo miesvihaa somessa: ”Miehet, lopettakaa naisten tappaminen” – tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista naisille

Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

sumutus

Hallitus päätti istunnossaan torstaina 15. joulukuuta ottaa vastaan eteläisistä EU-maista sisäisenä siirtona 175 uutta turvapaikanhakijaa. Vain 13 EU-maata osallistuu tähän ”solidaariseen” vapaaehtoiseen siirtomekanismiin. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät osallistu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen ihmettelivät tiedotteessaan torstaina Marinin hallituksen päätöstä. Heidän mielestään kaiken ulkomaalaisiin kohdistuvan humanitaarisen auttamisen pitäisi kohdistua ukrainalaisiin, joita Suomeen on saapunut yli 56 000.
Kustannuksia ei haluta huomioida
Hallituksen uuteen päätökseen liittyvässä muistiossa todetaan, että siirron kustannuksia on vaikea arvioida. Muistioon on laskettu vain suorat kustannukset sen sijaan, että mukaan olisi arvioitu maahanmuuton pitkän aikavälin kustannukset eli sosiaalitukien ja palvelujen veronmaksajille aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Tämä on tyypillistä hallitukselle. Maahanmuuton kustannukset ovat kuitenkin hyvin selvästi tiedossa, ja ne ovat valtavat. Niitä ei vain koskaan haluta huomioida, Purra muistuttaa.
Lasku kasvaa elinkaaren mukana
Hallituksen päätöksen muistiossa kirjoitetaan, että ”arviolta esimerkiksi sadan aikuisen turvapaikanhakijan maahantulon, vastaanottopalvelujen, turvapaikkahakemuksen käsittelyn (ml. käännös- ja tulkkausmenot) kustannukset Maahanmuuttovirastossa olisivat 1 650 000 euroa. Sadan aikuisen siirtyminen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten piiriin merkitsee yhteensä noin 4 miljoonan euron kokonaiskustannuksia.”
&#8211; Sisäministeriö näyttää ravistaneen kustannusarviot täysin hihasta ja jättävän huomiotta kaikki sosiaaliturvan ja palveluiden sekä perheenyhdistämisen kustannukset. Ottaen huomioon, että sisäministeriö päätöksessään kertoo pyrkivänsä tuomaan alaikäisiä sekä sairaita ihmisiä, on arvio vähintäänkin kummallinen, toteaa Rantanen.
&#8211; Maahanmuuttajien vastaanoton kustannukset muodostavat vain murto-osan koko elinkaaren aikana aiheutuvista nettokustannuksista. Miksi sisäministeriö ei huomioi näitä? Purra kysyy.
Perheenjäsenet kaupan päälle
Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi vuonna 2020 <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/07/Suomen_Perusta_NuoretTPhakijat_6_2020.pdf">laskelman kustannuksista</a>, kun Suomi edellisen kerran lupautui ottamaan Välimeren maista 175 turvapaikanhakijaa. Luvut ovat keskiennusteita, ja ne perustuvat viranomaisrekisterien (Tilastokeskus, THL) tietoihin Suomessa jo vuosikymmeniä olleiden aiempien humanitaaristen maahanmuuttajien maksamista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käyttämistä julkisista palveluista.
Laskelman mukaan elinkaarikustannuksiksi tuli noin 271 miljoonaa euroa, mikäli kaikki 175 turvapaikanhakijaa yhdistävät yhden perheenjäsenen Suomeen.
&#8211; Jos kukin turvapaikanhakija toisi vaikka kolme perheenjäsentä, on summa jo 800 miljoonaa euroa. Summat poikkeavat täysin sisäministeriön muutaman miljoonan silmänkääntötemppumaisesta arviosta, kauhistelee Rantanen.
&#8211; On käsittämätöntä, että hallitus ajaa maahanmuuttopolitiikkaa täysin laput silmillä, samaan aikaan kun ministeriaitiosta nostetaan esiin, ettei suomalaisia ole varaa auttaa korkeiden energiakustannusten kanssa. Meillä on ukrainalaisten pakolaisten auttamisen lisäksi kädet täynnä omia asioita ja omien kansalaistemme auttamista. Hallitus on selvästi toista mieltä. Sen on pakko saada aina vain lisää autettavia Lähi-idästä ja Afrikasta, ja veronmaksaja kuittaa, Purra ihmettelee.
Sisäministeri haaveilee lisätulijoista
Kuin pisteeksi i:n päälle sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoi perjantaina vihreiden haaveilemista uusista turvapaikkapolitiikan helpotuksista ja turvapaikanhakijoille maksettavien tukien kasvattamisesta.
&#8211; Kustannuksista ja muista seurauksista täysin piittaamatta, ihmettelevät Purra ja Rantanen.
&#8211; Ensi kaudella sisäministeriö ja maahanmuuttopolitiikka eivät saa olla ainakaan vihreiden hallussa.
&nbsp;

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Hallituksen, erityisesti keskustan, riveistä on pitkään julistettu, että polttoaineverotukseen ei enää olisi tulossa uusia korotuksia. Keskusta kuitenkin teki sen mitä se aina tekee, sillä seuraava polttoaineiden veronkorotus on tulossa jo vuodenvaihteessa.

Hallitus on korottamassa parafiinisen dieselin polttoaineveroa vuoden 2023 alusta kahdella sentillä litralta. Suurin osa dieselin kulutuksesta on parafiinista, joten veronkorotus on nostamassa dieselin hintaa. Veronkorotus toteutuu, kun parafiinisen dieselin verotuki vuoden 2023 alusta alkaen poistuu.
Nykyisessä inflaatiotilanteessa päätös tulee vaikuttamaan huomattavasti kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksiin, jotka ovat nousseet yhtäjaksoisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan. Polttoaineen hinnan ohella myös muun muassa kuljetuskaluston pääomakustannukset ovat nousseet huomattavasti.
Perussuomalaiset vaatii hallitusta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-kilpailukyky-ei-kesta-enaa-minkaanlaisia-veronkorotuksia-ari-koponen-vaatii-hallitusta-perumaan-dieselin-hintaa-nostavan-veronkorotuksen/">perumaan</a> veronkorotuksen, sillä Suomen kilpailukyky ei kestä enää minkäänlaisia veronkorotuksia.
Suomen polttoaineiden hinnat Euroopan kärkitasoa
Myös kuljetusalan edunvalvontajärjestö SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto pitää nykytilanteessa polttoainekustannusten lisäämistä edes vähäisessä määrin <a href="https://kuljetusnet.fi/suomi-on-nostamassa-dieselin-veroa-keskell%C3%A4-energiakriisi%C3%A4-%E2%80%9Dj%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-%E2%80%9D%2C-sanoo-skal-puheenjohtaja-jani-yl%C3%A4lehto.html">järjettömänä</a>. Jokainen sentti lisää polttoaineen hintaan kasvattaa kuljetus- ja logistiikkayritysten kustannuksia 13 miljoonalla eurolla. Kasvavat logistiikkakustannukset siirtyvät tuotteiden, kuten ruuan, loppuhintoihin, jotka jäävät kuluttajan maksettavaksi.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa polttoaineiden veroja on laskettu hinnannousun seurauksena, Suomen hallitus korottaa veroja entisestään. Tilanteesta kärsivät sekä kotitaloudet ja teollisuus että kuljetusala.
Hallitus korotti polttoaineiden verotusta viimeksi kaksi vuotta sitten. Bensiinin osalta litrahinnan korotus on 6,6 senttiä litralta ja dieselin osalta 6,9 senttiä. Kireästä verotuksesta johtuen polttoaineen hinta on vuodesta toiseen Euroopan kärkitasoa.
Vanha sanonta kepusta pitää paikkansa
Hallituksen ja varsinkin keskustan riveistä on pitkään vakuuteltu, että polttoaineverotukseen ei enää olisi tulossa uusia korotuksia tällä hallituskaudella. Keskustan puhe on osoittautunut tyhjäksi ja halvaksi – jälleen kerran.
Valtiovarainministerinä toimiva keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vakuutti tammikuussa 2021, että polttoaineiden verojen korottamattomuus olisi keskustalle hallituskysymys. MT:n haastattelussa Saarikko <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/db8311fd-3f40-5735-bf59-75bb71af0759">väitti</a>, että keskusta pitää tiukasti kiinni näkemyksestään, ettei liikennepolttoaineiden verotusta kiristetä.
&#8211; Se on meidän reunaehtomme. Keskustalle käy linja, joka on hallitusohjelmassa ja se on nyt tehty. Syksylläkin keskustan kanta on se, että tämän vaalikauden polttoaineiden veronkorotukset on nyt tehty, Saarikko lausuu haastattelussa viitaten aiempaan vuoden 2020 polttoaineiden veronkorotukseen.
Samalla varmuudella Saarikko paalutti keskustan linjaa vuosi sitten Demokraatti-lehden haastattelussa:
&#8211; Bensaveron korotusta, muitakaan polttoaineveron tai lämmityspolttoöljyjen korotuksia tämä esitys eivätkä hallituksen suunnitelmat sisällä, Saarikko sanoi.
Vanha sanonta, jonka mukaan kepu pettää aina, kuvaa tilannetta erinomaisesti edelleen vuonna 2022.
Kärnän twiitti ikääntyi huonosti
Myös keskustan lausuntoautomaattina tunnetun Mikko Kärnän lupaukset polttoaineverotuksesta olivat täysin omaa luokkaansa toissa vuonna, hieman ennen koronan leviämisen alkamista.
Runsaat kaksi ja puoli vuotta myöhemmin voidaan todeta, ettei twiitti ole vanhentunut arvokkaasti.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Meille ei tule mitään uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella tämän yhden hallitusohjelmassa päätetyn indeksikorotuksen lisäksi. Ja sekös sinua harmittaa.
&mdash; Mikko Kärnä 🇫🇮🇺🇦 (@KarnaMikko) <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1220499427573538816?ref_src=twsrc%5Etfw">January 24, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kärnä vastaa twiitissään perussuomalaisten kansanedustajalle Sanna Antikaiselle, joka kehottaa Kärnää pitämään sanansa. Todettakoon, että vaikka ei pitänytkään, Kärnä toki aina keksii selitykset.
Keskusta ei ole ainoa hallituspuolue, joka on sumuttanut äänestäjiä polttoaineiden verojen korotukseen liittyvillä tyhjillä lupauksilla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) lupasi pari vuotta sitten, että polttoaineveron korotus voidaan korvata kokonaan vähävaraisille ja maalla asuville.
&#8211; Pankkitilille ilmestyy rahaa, Harakka lausui Ylen A-Studiossa kaksi vuotta sitten.

Keskusta vakuutteli vuosikausia: ”Ei uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella” – mutta puhe oli taas halpaa

Perussuomalaiset tyrmää humanitaarisen viisumin, jota Suomen hallitus on hiljaisuudessa valmistellut. Humanitaarisella viisumilla käytännössä kuka tahansa pääsisi Suomeen hakemaan turvapaikkaa, eikä maasta enää tarvitsisi poistua.
 
Hallituksen piilossa valmistelemasta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-piti-kiristaa-venalaisten-viisumeita-mutta-se-ujutti-mukaan-todellisen-pommin-sivuhuomautuksessa-kerrotaan-uudesta-humanitaarisesta-viisumista-joka-kiihdyttaa-turvapaikkarallia/">humanitaarisesta viisumista</a> tihkuu lisää tietoa. Suomen Uutisten käsiinsä saamasta ulkoministeriön esiselvityksestä käy ilmi, että humanitaarisen viisumin myöntämiseen ei liity viisumin saaneelle velvollisuutta palata lähtömaahan.
Näin ollen viisumi on myönnetty yhdensuuntaista matkaa varten, joten käytännössä se tarkoittaa myönteisen oleskelulupapäätöksen tekemistä ilman oleskelulupahaastattelua.
Vihervasemmiston pakkomielle
Humanitaarisen viisumin valmistelu käynnistyi viime syksynä eduskunnassa, vihervasemmistoa edustavien kansanedustajien <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/TPA_94+2021.aspx">toimenpidealoitteella</a>, jossa humanitaarista viisumia perustellaan muun muassa vetoamalla ”vastuuseen”:
Kansainvälisen yhteisön on kannettava vastuu hädänalaisista ihmisistä. Ennen kaikkea on luotava turvallisia reittejä maasta poistumiseen. Yksi varteenotettava työkalu olisi humanitaarisen viisumin käyttöönotto.
Toimenpidealoitteesta käy ilmi, että humanitaarinen viisumi löysentäisi entisestään Suomeen maahantulon edellytyksiä, muun muassa hyödyntämällä Suomessa jo olevia maahanmuuttajia. Käytännössä kyseessä olisi jälleen yksi turvapaikkarallia ja haittamaahanmuuttoa kiihdyttävä uudistus lisää.
Humanitaarisen viisumin voisi myöntää myös Suomessa jo oleskelevien henkilöiden sukulaisille, mikä helpottaisi perheenyhdistämisiä.
Vihreille pettymys rajalakiasiassa – hallitukselta vastalahja
Perussuomalaiset tyrmää humanitaarisen viisumin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vierittää vastuuta hallituspuolue keskustalle, joka näyttää hyväksyvän hallituksessa kaikki vihreiden pyrkimykset helpottaa Suomeen kohdistuvaa haittamaahanmuuttoa.
Perussuomalaiset sai kesällä lakiin läpi pitkäaikaisen vaatimuksensa siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan, eikä ratkaisu ollut vihervasemmistolle mieleen.
Humanitaarisesta viisumista on toki jo aiemmin saatu viitteitä aikaisemmissa vihervasemmistohallituksen järjettömissä maahanmuuttopoliittisissa esityksissä, mutta ei liene sattumaa, että hanketta edistetään juuri nyt.
Purra arvioi, että humanitaarinen viisumi on hallitukselta eräänlainen kompensaatio vihreiden kokemalle poliittiselle tappiolle.
&#8211; Tajusivatko demarit ja keskusta edes, missä vihreät onnistuivat taas? Kyseessä oli todennäköisesti vastalahja siitä, että vihreät joutuivat nöyrtymään perussuomalaisten edistämien rajapykälien kohdalla, Purra sanoo.
Selitykset keksitään aina
Viisumia on äskettäin perusteltu sillä, että viisumilla voitaisiin taata vaikkapa Venäjällä vainotun toisinajattelijan turvallinen matka Suomeen esimerkiksi turvapaikan hakemista varten. Purra pitää perustelua sumutuksena.
&#8211; Se on tietysti hallituksen tyylin mukaista, eli aina selitykset keksitään. Totta kai venäläisiä toisinajattelijoita voitaisiin auttaa myös muilla tavoilla kuin keksimällä uusi viisumi, joka mahdollistaa kenen tahansa, mistä päin maailmaa tahansa tulemisen Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Jokainen tietää, että sen jälkeen voi jäädä Suomeen, Purra sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa Lappeenrannassa eilen Purra totesi, että humanitaarinen viisumi ei kelpaa perussuomalaisille millään ehdoilla.
Perussuomalaisten keskeisenä tavoitteena on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen kokonaan.
Suomi muuttuisi Maailma kylässä -festivaaliksi
Kansanedustaja Mari Rantanen toteaa sarkastisesti, että humanitaarisen viisumin myötä Suomesta tulisi käytännössä Maailma kylässä -festivaali. Rantanen kuvailee viisumihanketta täydellisen pimeäksi.
&#8211; Tätä ei pidä missään nimessä tehdä. Suomi on jo talouskriisissä ja energiakriisissä, joten tänne ei pidä haalia ulkomailta enää yhtään lisää väkeä, sille on syynsä, miksi muissakaan Pohjoismaissa – edes Ruotsissa &#8211; ei ole tällaista mahdollisuutta.
Rantanen viittaa esiselvitysasiakirjaan, jossa on lueteltu pitkä litania erilaisia perusteita, joilla humanitaarinen viisumi voitaisiin myöntää. Lista on niin pitkä, että käytännössä viisumi voitaisiin myöntää kenelle tahansa hakijalle sekä lisäksi heidän perheenjäsenilleen.
Eräänä tarpeena, johon humanitaarisella viisumilla vastattaisiin, olisi ulkomailla asuvat pitkäaikaissairaat. Käytännössä Suomeen voisi siis tulla maailmalta sairastamaan. Rantanen tyrmää hankkeen.
&#8211; Jo ensi talvena täällä tekee taloudellisesti tiukkaa pitää edes asuntoja lämpimänä. Suomella ei ole resursseja toimia koko maailman sosiaalitoimistona.

Hallituksen vaivihkaa valmistelema humanitaarinen viisumi olisi täyskatastrofi: Suomeen pääsisi ilman passia – tulijalla ei velvollisuutta palata lähtömaahan

Viime viikolla päättyneen kehysriihiveivauksen jälkeen Sanna Marinin (sd) johtama hallitus ilmoitti työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella vaativansa myös huomattavasti lisää opiskelijamaahanmuuttoa. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
 
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee hallituksen linjausta opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
&#8211; Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä.
&#8211; Liian usein opiskelu on vain keino hoitaa maahanpääsy, koska turvapaikkaan tai muuhun kategoriaan ei ole pääsyä. Mikäli omissa ikäluokissamme ei ole riittävästi opiskelijoita ylläpitämään kaikkia oppilaitoksia ja kaikkia aloja, niitä pitää vähentää, eikä täyttää kehittyvistä maista saapuvilla halukkailla.
Suomi kouluttaa ulkomaalaisia muita enemmän
Purra huomauttaa, että opiskelijamaahanmuutossa on omat ongelmansa.
&#8211; Ensinnäkään oppilaitostemme niin sanottu kansainvälistyminen ei ole yksi kokonaisuus. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelee paljon afrikkalaisia. Eniten Suomeen tullaan opiskelemaan tutkintoon Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista, Intiasta ja Ghanasta.
&#8211; Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on Suomessa jopa suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Kaikenlaisten tutkintojen suorittaneiden halutaan saada jäävän Suomeen.
Koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia
Purran mukaan koulutuspolitiikan merkityksestä puhutaan ylipäätään liian vähän.
&#8211; On valtiovallan vastuulla, että maassa suoritetaan sellaista koulutuspolitiikkaa, että oikeilla aloilla ja mieluiten oikeissa paikoissa on oikea määrä valmistuneita, tutkinnon suorittaneita ja osaavia ihmisiä. Nyt näin ei ole. Paitsi että ammatillista koulutustamme piinaavat monet kroonistuneet ongelmat, on myös kokonaisuudessa ongelmia. Oppilaitoskentällä on eräänlainen villi länsi, jossa yksiköt kouluttavat sinne, mistä niille itselleen on saatavissa hyötyä ja resursseja. Tässä ei ole mitään järkeä.
Purra katsookin, että koulutuspolitiikka kaipaa uudistuksia. Ensinnäkin valtiolla tulisi olla koulutuksen keskeisimpänä maksumiehenä suurempi ja ohjaavampi rooli koulutuksen suuntaamisessa alojen ja alueiden suhteen. Näin siksi koska valtio vastaa myös koulutustuotoksen seurauksista.
&#8211; Sikäli kun eri alojen työvoimapulat ovat laadullisia eli johtuvat osaajien puutteesta tai osaamisvajeista, heitä on koulutettava lisää. Sikäli, kun työvoimapula johtuu huonosta palkasta ja työoloista suhteessa suomalaiseen sosiaaliturvaan, on tähän puututtava. Matalapalkkamaahanmuuton tai opiskelijoiden avuksi huutamisen sijaan vaaditaan tietoa Suomen elinkeinorakenteen suunnasta, työvoiman saatavuushaasteista ja sen edellyttämistä järkevistä toimenpiteistä.
&#8211; Elinkeinoalojen pitää kyetä konkreettisesti tekemään selvitystä ongelmakohdista, osaamisen ja työvoiman puutteista ja samalla on syytä lopettaa yleinen työvoimapulasta huutaminen ja maahanmuuton tarjoaminen siihen jonkinlaisena avainratkaisuna.
Median olisi syytä perehtyä tarkemmin lukuihin
Suomalaisten tiedotusvälineiden otsikoissa ja tv-lähetyksissä kerrotaan usein jonkin alan työvoimapulasta, kuitenkin tyypillisesti avaamatta tarkemmin, mistä syistä työvoimaa ei juuri sillä hetkellä ole saatavilla.
Purra jakaakin kritiikkiä myös medialle.
&#8211; Median pitäisi sivistyä perehtymällä tarkemmin oleellisiin lukuihin, prosesseihin ja tilastoihin ja lopettaa poliittisten ja taloudellisten eturyhmätahojen papukaijana toimiminen.
&#8211; Suomalaisnuori, joka suunnittelee, mille alalle kouluttautuu, hyötyisi myös tiedosta, mikä on kannattavaa, mistä on saatavilla mahdollisimman vakaa työura, osaamista vastaavalla palkalla. Tähän liittyy myös aluepolitiikka. Liian monella suomalaisellakaan ei ole minkäänlaista positiivista näkymää työuralle, ja tällä on erittäin negatiivinen vaikutus myös syntyvyyteen. Ylipäätänsä lähtökohtana tulisi olla ihmisten ohjaaminen tuottaviin ja työllisyyttä kasvattaviin töihin, joilla on myös kansantaloudellista merkitystä.
Työvoimapulan syyt usein palkkauksessa ja työoloissa
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa säännöllisesti arvioita ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista. Tällä hetkellä työvoimapula-ammateiksi määritellään yhteensä 37 ammattia. Purra toteaa, että suurin osa on julkisen sektorin ammatteja, joiden kohdalla ongelma on usein työoloissa ja palkkauksessa.
&#8211; Samaan aikaan kun hoitoalalle toisesta päästä halutaan lisää väkeä mahdollisimman kaukaisista maista, toisesta päästä koulutettua työvoimaa karkaa alalta pois. Tämä on kansantaloudellisesti järjetöntä. Nyt samanlaista ilmiöitä alkaa muodostua esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Meillä ihan todella tällä hetkellä suunnitellaan päiväkodin työntekijöiden kuskaamista Suomen ulkopuolelta, koska paukkuja alan työolojen ja palkkauksen kehittämiseen ei ole.
&#8211; Suomalaiset eivät kuitenkaan ole yhtäkkiä lopettaneet olemasta kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta tai lastentarhanopettamisesta tai vanhustenhoidosta. He tekisivät sitä, mikäli alan vetovoima olisi ennallaan. Mikäli työ ei olisi palkkaan nähden niin vaativaa, mikäli palkalla voisi pääkaupunkiseudullakin elää, mikäli siihen ei suhtauduttaisi bulkkina, jota tekemään voidaan kärrätä ulkomailta se, joka sitä suostuu tekemään, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 03.05.2021 12:00" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iflGllSS6jk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan arvonnousua
Vastaavasti työvoimapula-aloiksi esitetään myös esimerkiksi siivoojat ja hitsaajat. Purra sanookin, että ei ole väärin ihmetellä, kuinka tolkuttoman paljon Suomeen tarvitaan siivoojia, kun heitä koko ajan saapuu yhä enemmän ja silti heitä myös tarvitaan koko ajan enemmän.
&#8211; No, kuten kuvasin aiemmin tänään puheenvuoroni alussa, työperäisenä matalapalkka-aloille saapuvien työllisyys laskee muutamassa vuodessa maahantulon jälkeen. Siivoojia tarvitaan kehitysmaista koko ajan lisää, koska entiset siivoajat lopettavat siivoamasta. Ja miksi? Koska siivoaminen ei kerta kaikkiaan ole järkevää, kun saman rahan ja enemmän voi saada tekemättä mitään.
Työperäisestä maahanmuutosta keskustellaan päivittäin jossakin – suhteessa huoltosuhteeseen, kestävyysvajeeseen, työvoimapulaan, sosiaaliturvaan, maahanmuuttopolitiikkaan, innovaatioihin, osaamiseen, työhalukkuuteen, työttömyysturvaan ja niin edelleen.
&#8211; Pääasiassa keskustelu on vääristävää – joko silkasta sumutuksen halusta, kuten silloin kun elinkeinoelämä pyrkii peittelemään haluaan saada maahan halvempaa ja helpompaa työntekijämassaa, tai tietämättömyydestä, kun joku onneton vasemmistopoliitikko silmät kirkkaana kertoo saatavuusharkinnan olevan esteenä kansainvälisille innovaatioille, jotka nostavat Suomen takaisin huipulle.
&#8211; Me tarvitsemme nyt ammatilliseen koulutukseen arvonnousun ja lisäksi koulutuspolitiikan tarkoituksen ja motiivin uudelleensuuntaamisen, Purra toteaa.

Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Perussuomalaisten kansanedustajat kritisoivat täysistunnossa voimakkaasti hallituksen keinoja kattaa valtion menoja, joita Rinteen hallitus on kasvattamassa entisestään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi, että sdp pyrkii näyttäytymään suurena hyväntekijänä jakaessaan keskiluokkaisen työtätekevän kansan rahoja.
Vasemmistoliittoa Tavio moitti ennätysnopeasta takinkäännöstä valtion omaisuuden myynnin suhteen.
&#8211; Tätä takinkääntöä ei ehtinyt välttämättä edes huomata. Nyt ollaan hymyssä suin myymässä miljardeilla valtion omaisuutta, kun päästiin Audin takapenkille. Uskomatonta! Tavio hämmästeli.
Epärealistisia talousennusteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomautti, että hallituksen talousennuste on epärealistinen.
Mikäli hallituksen oman ennusteen sijaan Suomen Pankin ennuste toteutuu, se luo Vähämäen mukaan satojen miljoonien rahoitusvajeen kehyskauden loppupuolelle.
&#8211; Tällöin työllisyyskasvu hidastuu ja hallituksen toimilla asuminen sekä autoilu kallistuvat. Kotitaloudet ylivelkaantuvat edelleen ja ostovoima heikkenee, Vähämäki luetteli ja toivoi, että hallituksen kaavailema työtulotuki otettaisiin heti käyttöön loppukauden sijaan.
”Miten te selitätte tämän sumutuksen?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen (kuvassa) piti hallituksen kaavailemaa 200 miljoonan euron tuloveron kevennystä härskinä huijauksena.
&#8211; Todellisuudessa pieni- ja keskituloisten verorasitus kasvaa elinkustannuksia nostavilla viherveroilla, Immonen totesi.
Immonen totesi, että veroalennukset kuluvat täysin asumisen ja liikkumisen kallistumiseen.
&#8211; Miten te selitätte kansalle tämän silmänkääntötempun ja sumutuksen? Immonen kysyi.

sumutus

Sisäministeriö antaa harhaanjohtavia laskelmia Välimeren valtioista siirrettävien turvapaikanhakijoiden kustannuksista

Keskusta vakuutteli vuosikausia: ”Ei uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella” – mutta puhe oli taas halpaa

Hallituksen vaivihkaa valmistelema humanitaarinen viisumi olisi täyskatastrofi: Suomeen pääsisi ilman passia – tulijalla ei velvollisuutta palata lähtömaahan

Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Perussuomalaiset: Hallituksen verohelpotukset täyttä sumutusta – kaikki verotetaan takaisin

Uusimmat

Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri nimesi ensimmäiset aluevaaliehdokkaat

Vihreät lietsoo miesvihaa somessa: ”Miehet, lopettakaa naisten tappaminen” – tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista naisille

Riikka Purra Kuntaliiton puheenjohtajapaneelissa: ”Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kevennettävä”

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Viikon suosituimmat

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Hamasin aseellisten raiskausten symboliksi nousseen Naama Levyn kaapannut Hamasin terroristi Muhammed Abu Aseed eliminoitu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan