Helsingin Sanomat viittasi tänään julkaistussa artikkelissaan Suomen Perustan vuonna 2018 julkaistuun raporttiin ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?”. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen esittää ajatuspajan sivuilla kriittisiä kommentteja HS:n artikkeliin, josta muun muassa oli jätetty pois olennaisia taustatietoja.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomioi, että nyt julkaistu Helsingin Sanomien artikkeli on mitä ilmeisimmin ensimmäinen kerta vuoden 2015 jälkeen, kun Hesari tai Sanoma-konserni ylipäätään julkaisee mitään perussuomalaisten ajatuspajan maahanmuuttotutkimuksia koskien. Salmisen mukaan jutusta kuitenkin puuttuu olennaisia taustatietoja, jotka on kerrottu toimittajalle ennen artikkelin julkaisua.

– Saatavuusharkinnan kautta tulleet matalapalkkaiset työntekijät (raporttimme koskee vain tätä joukkoa) ovat eri joukko kuin parhaiten pärjänneet kaikki työperäiset muuttajat (Kelan luvut). Julkaisemme tänä syksynä muun muassa työllisyystiedot ja saadut sosiaalietuudet matalapalkka-aloille töihin EU:n ulkopuolelta tulleille – pitkälti juuri Kelan vakuuttamisen peruste -tietoon perustuen, Salminen kirjoittaa.

Sitkeä myytti maahanmuuttajien 90 prosentin työllisyydestä

Helsingin Sanomien artikkelissa väitetään, että työn vuoksi Suomeen tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste oli Tilastokeskuksen vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin kantaväestön. Salmisen mukaan maahanmuuttajien 90 prosentin työllisyysaste matalapalkka-aloilla on myytti, joka elää sitkeästi vuodesta toiseen.

– Selvitys ei koske vain matalapalkkaisille aloille EU:n ulkopuolelta saatavuusharkinnan kautta töihin tulleita. Se sisältää kaikki työperäiset maahanmuuttajat niin EU:sta kuin EU:n ulkopuolelta. Luvut perustuvat kyselytutkimukseen – eivätkä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin – ja jo itse sitä käsittelevän raportin mukaan se antaa maahanmuuttajille liian korkeita työllisyysasteita.

Kelan luvut pikemminkin vahvistavat ajatuspajan tulokset

Edelleen Hesarin artikkelissa väitetään, että Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen HS:n pyynnöstä tekemä selvitys siitä, kuinka usein EU:n ulkopuolelta Suomeen työn vuoksi muuttaneet nostavat sosiaalietuuksia, antaisivat varsin toisenlaisen kuvan kuin Suomen Perustan selvitys.

– On varsin kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin Suomen Perustan selvityksen tilastotiedot – kun otetaan huomioon edellä esitetyt olennaiset taustatiedot tilastojen sisällöstä. Jos jotain, niin Kelan luvut pikemminkin vahvistavat raporttimme tuloksia, kirjoittaa Salminen.

Matalapalkkamaahanmuuton ongelmat

Salmisen mukaan työllisyysasteiden kehitys ja saadut sosiaalietuudet ovat sinänsä kiinnostavia ja ”mediaseksikkäitä” aiheita, mutta Suomen Perustan selvitys korostaa muita EU:n ulkopuolelta tulevan halpatyövoiman ongelmia, josta syystä saatuja sosiaalietuuksia ei raportissa esitetä lainkaan.

Julkiseen talouteen vaikuttavat sen sijaan eniten paljon suuremmat erot palkka- ja yrittäjätuloissa. Salminen pitää valitettavana, ettei HS:n artikkelissa käsitelty ollenkaan matalien palkkojen ja sitä myötä pieneksi jäävien verotuottojen aiheuttamia ongelmia.

– Matalapalkkamaahanmuutto sisältää palkkojen ja työolojen suhteen laajasti työvoiman hyväksikäyttöä varsinkin siivous-, rakennus- ja ravintola-alalla sekä heikentää palkkoja sitä koskevilla aloilla. Matalapalkka-aloille tulleiden palkat – ja siten maksetut verot – jäävät hyvin pieniksi verrattuna kantaväestöön. Suomeen ei tarvita lisää kouluttamatonta työvoimaa saatavuusharkinnan kautta, Salminen listaa matalapalkkamaahanmuuton keskeisimpiä ongelmia.

Salmisen kritiikki on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Suomen Uutiset