Suomen Perustan tuore tutkimus: Katso, mitä maahanmuutto maksaa omassa kunnassasi

Osoitteesta kuntaluvut.fi jokainen voi etsiä oman kotikuntansa osalta tärkeimmät perustiedot maahanmuuton kustannuksista, eli tilastotiedot saaduista sosiaalietuuksista, työllisyydestä, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja maksetuista kunnallisveroista verrattuna kantaväestöön.

Ajatuspaja Suomen Perustan pitkään kasaama, kattava tietopaketti maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on tänään avattu verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi.

Suomen Perustan tutkijalla Samuli Salmisella on ollut käytössään jokaisen kunnan tiedot maahanmuuton talousvaikutuksista. Lukuja ei ole koskaan aiemmin julkistettu, vaikka tarvetta olisi ollut. Salminen toteaakin, että tietojen julkaisemisen tarkoituksena on juuri nyt, kuntavaalien alla toimia keskustelun pohjana maahanmuutosta.

– Näille tiedoille on ollut kysyntää jo vuosikausia, mutta niitä ei vain ole aiemmin ollut saatavilla. Minulla itselläni tutkijana ei ole tarkoitus osallistua keskusteluun, mutta näiden tietojen pohjalta debatti käynnistyköön kaikkien kuntalaisten ja erityisesti kuntavaaliehdokkaiden keskuudessa.

Tutkimuksessa käytetty uusimpia tietoja

Salminen on tehnyt Suomen Perustalle aiemmin muitakin maahanmuuton kustannuksia tarkastelevia tutkimuksia. Uuden tutkimuksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli käytössä on ollut tuoreimmat saatavilla olevat tiedot.

– Tilastokeskus kerää laajasti tietoja kaikista Suomessa asuvista ihmisistä, kuten maksetuista veroista, saaduista sosiaalituista, käytetyistä palveluista ja niin edelleen. Tiedoista voidaan myös nähdä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla ja lisäksi on mahdollista erotella niin kutsuttu toinen maahanmuuttajasukupolvi, eli vaikka olisi syntynyt Suomessa, näemme kyseisen henkilön taustan. Julkaistavat tulokset käsittävät sekä ensimmäisen että toisen maahanmuuttajasukupolven.

Salminen vinkkaa, että jos on kiinnostunut tarkastelemaan maahanmuuttotietoja useammalta vuodelta, kuten työllisyyden ja palkkojen kehittymistä maassaolon aikana, niin on syytä tutustua ajatuspajan muihin maahanmuuttotutkimuksiin, jotka löytyvät osoitteesta suomenperusta.fi

Kunnallisveron määrä raahaa perässä

Maahanmuuton kuntakohtaisia talousvaikutuksia tarkastelevalle tutkimukselle on tarvetta jo siitäkin syystä, että tähän saakka julkisuudessa on ollut esillä vain eräitä yksittäisiä ja hajanaisia kuntakohtaisia maahanmuuton tietoja.

Esimerkiksi pari vuotta sitten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä valitteli Helsingin Sanomissa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset.

– On hyvä, että maahanmuuton kuluista on aiemmin edes pyritty puhumaan avoimesti. Näiden yksittäisten tiedonmurujen käsittely on kuitenkin jäänyt melko pinnalliseksi ja jäsentämättömäksi, ja tiedot ovat koskeneet vain eräitä yksittäisiä kuntia. Myöskään tarkat euromäärät eivät ole olleet tiedossa. Vertailupohjaa ei siis ole ollut, ja tutkimuksemme korjaa tämän tilanteen, tutkija Salminen sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma teki viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen vieraskielisen väestön kasvun huomioimisesta valtionosuusperusteissa ja tasausjärjestelmässä.

Kysymyksessä kiinnitettiin huomiota samaan asiaan, kuin mitä perussuomalaiset on pitänyt esillä jo aiemmin, eli vaikka kuntien väestömäärä kasvaa, kunnallisveron määrä ei nouse tarvetta vastaavasti.

Vieraan kielen ja kulttuuritaustan huomioiminen vaatii kunnissa huomattavaa palveluiden monipuolistamista esimerkiksi sotepalveluiden sekä opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluiden puolella.

Kuntiin syntyy rahoitusvaje

Jo Suomen Perustan aikaisemmasta tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä.

Olennaista uudessa tutkimuksessa onkin erityisesti kuntakohtaisten tietojen tarkastelu maksetuista kunnallisveroista, koska kunnallisverolla pitkälti maksetaan kuntien peruspalvelut. Tutkimustiedon perusteella on selvää, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin.

– Kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroa. Maahanmuuton seurauksena kuntiin syntyykin rahoitusvaje, jota voidaan korjata vain menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla, Salminen sanoo.

Hän korostaa, että maahanmuuton kustannuksia ei ole mahdollista leikata yksinomaan luopumalla maahanmuuttajien erityispalveluista, koska maahanmuuttajat käyttävät myös samoja peruspalveluja kuin kantasuomalaisetkin.

– Ongelmia syntyy siis myös peruspalveluihin, koska niiden rahoitus jää niin vajaaksi.

Vaikutuksia myös asumisen hintaan

Tiedot maahanmuuttajien työllisyysasteesta, palkka- ja yrittäjätuloista, koulutusasteesta ja heidän maksamistaan veroista ovat olennaisia, koska ne osaltaan kertovat myös siitä, miten maahanmuuttajat pärjäävät.

Salminen toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen voidaan kuitenkin tarkastella useista muistakin näkökulmista.

Tutkimustiedon perusteella maahanmuutto, varsinkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttaa heikentävästi eräiden alojen palkkatasoon. Maahanmuutto vaikuttaa myös asumisen hintaan.

– Esimerkiksi Espoon kaupungin asunto-ohjelman mukaan maahanmuutto on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.