Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista

Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.

Maahanmuutto muokkaa nopealla vauhdilla Espoon väestörakennetta. Vieraskielisen väestön osuus Espoossa kasvoi runsaasti varsinkin viime vuonna. Lokakuun lopussa vieraskielisiä asukkaita kaupungissa oli jo 56 100, eli lähes 19 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia. Vieraskielisten espoolaisten määrän kasvun ennustetaan nousevan myös tulevina vuosina.

Kuten kaikille Suomen kunnille, myös Espoolle väestörakenteen muuttuminen käy kalliiksi. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin maahanmuuton kustannuksiin Espoossa.

Käyttävät reippaasti kalliita palveluita

Mäkelä on erityisen huolissaan siitä, että vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.

Ajatuspaja Suomen Perustan äskettäin verkossa julkaisemasta tietopaketista maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on nähtävissä, että Mäkelän huoli ei ole turha: maahanmuutto on valtava kulurasite Espoon taloudelle. Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä enemmän rahaa menee, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.

Jokainen voi etsiä oman kotikuntansa perustiedot maahanmuuton kustannuksista osoitteessa kuntaluvut.fi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli verkkopalvelussa käytössä on tuoreimmat saatavilla olevat luvut.

Työtulot jäävät matalalle tasolle

Maahanmuuttajataustaiset asukkaat maksavat Espoossa puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset, joten maahanmuuttajaväestön osallistuminen yhteisten palvelujen rahoittamiseen jää vajaaksi. Kun suomalainen kantaväestö maksaa kunnallisveroa Espoossa keskimäärin noin 6 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisten espoolaisten osalta sama summa on vain 2 990 euroa.

Jos huomioidaan isot pakolaismaat eli ne Espoon asukkaat, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria, niin heidän maksamansa kunnallisveron keskiarvo jää vieläkin pienemmäksi. Summa on vain 1 270 euroa vuodessa.

Pakolaistaustaisista espoolaisista harvempi kuin yksi kolmesta käy töissä, eli tämän maahanmuuttajaryhmän työllisyysaste on vain 30,4 prosenttia. Kun huomioidaan kaikki Espoossa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, niin työllisyysaste nousee sentään 59 prosenttiin mutta sekin jää kauas kantaväestön työllisyysasteesta joka on lähes 80 prosenttia.

Vaikka osa maahanmuuttajista käykin töissä, tulot jäävät yleensä matalaksi. Ulkomaalaistaustaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo vuositasolla on 23 740 euroa, siinä missä kantasuomalaiset tienaavat yli tuplasti paremmin, eli kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 47 680 euroa.

Pakolaistaustaisten espoolaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on vain 7 650 euroa vuodessa.

Pakolaistaustaisista yli 60 % toimeentulotuen piirissä

Moni maahanmuuttajataustainen elää Espoossakin yhteiskunnan tukien varassa, eli jopa 17,6 prosenttia ulkomaalaistaustaisista 18-64-vuotiaista saa toimeentulotukea. Kun huomioidaan tarkemmin yksinomaan pakolaistaustaiset (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) Espoossa asuvat henkilöt, niin heidän ryhmässään jopa 60,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,8 prosentille maksetaan toimeentulotukea.

Vuositasolla maahanmuutosta aiheutuukin Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Espoossa osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.

Rahoitusvajeen summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.