Perussuomalaisten puoluetoimistolle tulee jatkuvasti uusia jäsenhakemuksia, ja ensi kevään kuntavaaleihin on jo nyt yli 2 500 ehdokasta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi eilen Ylen A-studiossa, että myös kuntatason politiikassa on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. – Laitetaanko rahat kunnissa suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos painotti eilen Ylen A-studiossa, että ensi kevään kuntavaalit ovat merkittävät kaikkien suomalaisten kannalta.

– Vaalit ovat tärkeät paitsi kuntatasolla, myös valtakunnallisesti, koska jokainen suomalainen voi nyt antaa terveisensä, onko tyytyväinen vihervasemmistohallituksen politiikkaan.

– Varsinkin nyt, kun elämme huonoja taloudellisia aikoja, niin ennen kaikkea nyt on olennaista, että asiat kunnissa laitetaan tärkeysjärjestykseen. Laitetaanko rahat suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin, Grönroos herätteli kansaa.

Hallituksen politiikka suututtaa

Grönroosin ohella A-Studioon oli kutsuttu puoluesihteerit Antton Rönnholm (sd), Riikka Pirkkalainen (kesk) ja Kristiina Kokko (kok). Kaikissa puolueissa tehdään edelleen ehdokashankintaa, vaikka vaaleihin on enää puolisen vuotta.

Pirkkalainen kertoi, että keskustalla on toistaiseksi vajaat 2 000 ehdokasta.

Perussuomalaiset on vakiinnuttanut kannatuksensa Suomen toiseksi suurimpana puolueena, mikä näkyy myös ryntäyksenä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi.

– Ehdokkaita on löytynyt oikein kivasti. Tällä hetkellä on jo reilut 2 500 ehdokasta. Edellisiin vaaleihin verrattuna meillä on jo nyt kymmenillä paikkakunnilla enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa oli lopullisilla listoilla, Grönroos sanoi.

Hän huomautti myös, että perussuomalaisiin tulee viikoittain yli sata jäsenhakemusta.

– Muutoksen tuulet puhaltavat, sen huomaa selvästi toritapahtumissa, joissa on ollut paljon porukkaa. Tosi moni ihminen haluaa nyt lähteä vaikuttamaan. Moni on myös suuttunut hallituksen politiikkaa kohtaan, ja ihan yleisesti sitä meininkiä kohtaan, mihin maa on menossa.

Valtakunnanpolitiikalla kytkentä kuntatasolle

Kuntien talous riippuu aivan samoista tekijöistä kuin valtion talous. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen edellyttää tuottavaa työtä, joka kerryttää verotuloja. Perussuomalaiset pitääkin vaalikentillä esillä myös valtakunnanpolitiikan asioita.

Grönroosin mukaan valtakunnanpolitiikka on kiinteässä yhteydessä kuntatasolle.

– Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, ylitiukkaa ilmastopolitiikkaa, teollisuutta kurittavia viherveroja ja EU-tukipaketteja joissa suomalaisten miljardit eurot laitetaan toisten maiden tukemiseen. Ei siis ole uskottavaa, että nämä samat puolueet ajaisivat kuntatasollakaan vastuullista ja suomalaisten hyvinvointia edistävää politiikkaa.

Sdp:n puoluesihteeri Rönnholm esitti usein toistetun väitteen, jonka mukaan 750 miljardin EU-elpymispakettiin osallistumisella Suomen vientiteollisuus pidettäisiin toiminnassa. Tosiasiassa EU-elvytyksessä on kyse taloutensa huonosti hoitaneiden EU-jäsenvaltioiden rakenteellisten ongelmien sosialisoimisesta muiden maksettavaksi.

Sdp:n ei halua keskustella veronmaksajien rahoista

Veronmaksajille kalliiksi käyvä valtakunnantason maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka ja EU-elvytykseen kanavoidut miljardit kytkeytyvät kiinteästi myös kuntien talouteen. Rönnholm ei kuitenkaan halunnut huomioida laajempaa kokonaisuutta, vaan hän halusi ohjata keskustelun lähinnä kuntien asukkailleen järjestämiin palveluihin.

Suomesta ulos kanavoidut veronmaksajien miljardit ovat Rönnholmin mielestä ”yleistä höpinää”.

Kokko esitti oman puolueensa politiikkaa mielikuvatasolla. Kokko kertoi lähes runollisesti, että kokoomuksen kanssa voi ”turvallisesti ja vastuullisesti” kulkea koronan yli, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa otetaan konkreettisesti kantaa useisiin asioihin, joista päätetään kuntatasolla. Perusuomalaisten mukaan esimerkiksi tuulivoimaloille ei tulisi myöntää rakennuslupia.

– Tuulivoimaa on onnistuttu torppaamaan jo nyt, toki vaihtelevalla menestyksellä. Se on yksi konkreettinen asia, jolla varmistetaan kuntalaisten turvallisuus. Kuten tiedetään, tuulivoima ei ole aina se turvallisin vaihtoehto ihmisten asumisympäristöön, Grönroos sanoi.

Leikkaukset toissijaisiin menoihin ja ökyinvestointeihin

Grönroos sanoi, että kuntatalouden tervehdyttäminen vaatii jonkin verran myös leikkauksia.

– Ensin pitää leikata sellaisista menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Tällaiset menot liittyvät kunnissa esimerkiksi maahanmuuttoon, ylikunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan sekä joihinkin ökyinvestointeihin.

Esimerkkinä ökyinvestoinneista Grönroos mainitsi eri puolilla Suomea suunnitellut raideinvestoinnit.

– Tällä hetkellä kunnat ovat ennätysvelkaisia, ja ökyhankkeet velkaannuttavat kuntia yhä enemmän.