Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

suomalaisten hyvinvointi

Eduskunta keskusteli tänään kokoomuksen välikysymyksestä koskien julkisen talouden velkaantumista. Perussuomalaiset eivät allekirjoittaneet kokoomuksen välikysymystä vaan tekivät oman epäluottamuslauseensa, sillä kokoomuksen lääkkeet talouden pelastamiseksi ovat perussuomalaisten mukaan väärät. Perussuomalaiset arvostelevat muun muassa kokoomuksen tukea EU:n tukipaketeille ja kireälle ilmastopolitiikalle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että kriisit ovat tehneet vaalikaudesta poikkeuksellisen, mutta saman ovat kokeneet kaikki verrokkimaamme.
&#8211; Poikkeuksellisten menotarpeiden keskellä hallitus on jatkanut punavihreän ohjelmansa toteuttamista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se ei ole luopunut mistään, vaikka uusia, välttämättömiäkin menoja on tullut, vaan paisuttanut budjettia ja velkaa kuin viimeistä päivää, Ranne arvosteli.
Suomi on jäänyt kelkasta
Kun muut Pohjoismaat ovat saaneet velkasuhteensa laskuun, IMF:n arvion mukaan Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan nopeimmin kehittyneiden talouksien joukossa.
&#8211; Yhä paisuvat velka ja julkiset menot ovat Suomen menestymisen este. Suomi sutii, pysyy paikoillaan ja uppoaa yhtä syvemmälle, ellei suunta muutu, Ranne totesi.
Velkaa on otettu epärealistisilla odotuksilla.
Vanhat pääpuolueet ovat Ranteen mukaan luvanneet vaalikausi toisensa jälkeen talouskasvua ja kasvavaa työllisyyttä, ja taas toistetaan samaa mantraa.
&#8211; Vieläkään ei ole opittu, että toivottua kasvua ei voi ulosmitata etukäteen velaksi ja kuvitella, että kasvu tulee ja pelastaa. Kasvun harha on paisuttanut velkaa neljän viimeisen hallituksen aikana liki 90 miljardilla eurolla. Velkasuhde on saatava laskuun ennen kuin on lupa puhua kasvusta, Ranne muistutti.
Ei juustohöylää
Säästöjä on perussuomalaisten mielestä tehtävä, mutta se ei saa tarkoittaa suomalaisten hyvinvoinnista tai turvallisuudesta leikkaamista saati uusia veroja.
&#8211; Julkinen palvelukoneisto pystyy huolehtimaan suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, kun tehdään vain oikeita asioita ja tehdään ne hyvin. Ei juustohöylää vaan ydintehtäviin keskittymistä, Ranne sanoi.
Tärkeysjärjestys hukassa
Ranne arvosteli kokoomuksen tärkeysjärjestystä taloudenpidossa ja korosti, että perussuomalaisten tärkeysjärjestyksessä suomalaisen etu tulee aina ensin.
&#8211; Kokoomuksen tärkeysjärjestys on valitettavasti keskeisissä kysymyksissä sama kuin hallituksen. Siksi emme ole mukana tässä välikysymyksessä, Ranne perusteli.
&#8211; Ei nimittäin voi uskottavasti tervehdyttää taloutta luovuttamalla yhä enemmän päätösvaltaa ja rahaa EU:lle, kuten hallitus ja kokoomus ovat tehneet.
&#8211; Ei voi ylläpitää suomalaisten palveluita rahoittamalla velkarahalla kehitysmaiden korruptiota. Nekin rahat menevät kankkulan kaivoon ja murentavat suomalaisten tulevaisuutta.
&#8211; Ei voi luoda vihreää kasvua romuttamalla suomalaisten ostovoimaa. Ylikireä ilmastopolitiikka heikentää pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja luo energia- ja liikenneköyhyyttä.
&#8211; Ei voi luvata kasvua ulkomaisilla huippuosaajilla tuomalla Suomeen kehitysmaiden matalapalkkatyövoimaa elämään tulonsiirtojen varassa, maanmiestensä ja harmaan talouden riistettävänä, Ranne luetteli.
Perussuomalaiset esittää epäluottamusta
Hallituksen talouspolitiikka on perussuomalaisten mukaan kasvattanut vastuuttomasti valtion velkaa ja vastuita kestämättömällä tavalla.
&#8211; Toimet, joilla talous kohenisi pitkällä aikavälillä, ovat tekemättä. Valtion velan todellinen maksaja on lopulta keskituloinen työntekijä tai yrittäjä, joka kantaa kohtuuttoman taakan hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi maksaen samalla ennätyksellisen paljon lämmityksestä, liikkumisesta, ruuasta ja arjesta, Ranne huomautti.
&#8211; Koska hallitus on epäonnistunut kansallisten ja kansalaisten etujen puolustamisessa sekä taloudenhoidossa, esitän, ettei se nauti eduskunnan luottamusta, Ranne totesi.
&nbsp;

PS: Kokoomuksella on keskeisissä kysymyksissä valitettavasti sama tärkeysjärjestys kuin hallituksella

Kansanedustaja Petri Huru otti keskiviikkona kantaa selontekoon hallituksen keski- ja pitkän aikavälin ilmastopolitiikkasuunnitelmasta pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. Perussuomalaiset vaativat Suomea ottamaan ilmastopolitiikassaan aimo harppauksen kohti sinivalkoista siirtymää EU-keskeisyydestä Suomi-keskeisyyteen.
Puheenvuoronsa aluksi kansanedustaja Petri Huru arveli hallituksen tuoneen energia- ja ilmastopoliittiset esityksensä eduskunnalle hyvässä uskossa mutta vihreät linssit silmillä, unohtaen sekä ihmiset että yritykset kaupungeissa ja niiden ulkopuolella. Vaikka käsitteillä olevassa selonteossa nostetaan esiin useaan otteeseen, että ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, näin ei nyt ole tapahtunut. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu, kun kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti.
&#8211; Myös selonteossa tunnistetaan, että vuoden 2030 ja sen jälkeiset päästövähennystavoitteet ovat niin vaativia, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Nimenomaan niitä heikentäen, Huru totesi.
Hintojen nousua helpotettava veronalennuksin
Valtioneuvoston selonteossakin sanotaan, että tarvittavien ilmastotoimien toteuttaminen voi kasvattaa sekä tuloerojen että alueellisten erojen merkitystä, joka johtuu esimerkiksi energian hinnan noususta. Perussuomalaisten mielestä tämä on selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että hallitus sanoo ilmastotoimia tehtävän sosiaalisesti kestävällä tavalla.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikasta johtuvaa hintojen nousua tulee helpottaa veronalennuksin. Kuluttajien ostovoimaan panostaminen on myös ilmastoteko, kun kuluttajat voivat valita laadukkaampia, kestävämpiä ja kotimaisia tuotteita kaukaa rahdattujen pikatuotteiden ja krääsän sijasta.
&#8211; Kuluttajien lisäksi kotimaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllekin, ja yritysten kilpailukykyä tulee tukea esimerkiksi ammattidieselin avulla sekä poistamalla jakeluvelvoite ainakin väliaikaisesti.
Panostukset kotimaisiin energialähteisiin
Selonteossa ja hallituksen politiikassa nojataan paljolti liikenteen sekä teollisuuden sähköistymiseen. Sähköistyminen tarvitsee kuitenkin paljon tukea ennen kuin uusi teknologia halpenee ja tulee saavutettavaksi laajemmalle yleisölle tai yhteisöille. Lisäksi liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii paljon mineraaleja ja sähkön tuotannon lisäämistä.
&#8211; Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen, sekä pohtia laajemmin esimerkiksi biopolttoaineen hyödyntämistä muuten kuin jakeluvelvoitteen kautta, Huru sanoi.
Vihreä siirtymä heikentää kilpailukykyä
Perussuomalaiset näkevät, että osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä, jonka vuoksi Suomi on menettänyt laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo se, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon, mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin. Perussuomalaiset ihmettelevät, miten yksityisiä investointeja houkutellaan kotimaahan, jos edes valtio itse ei sitä halua tehdä.
&#8211; EU:ssa näytetään käyvän jatkuvasti jonkinlaista valtavaa ilmastoteatteria, jossa itse tekojen sijaan näyttää usein olevan tärkeämpää se, miltä asiat näyttäytyvät. Tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon, mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon.
&#8211; Maatalous ja turvetuotanto ovat olleet tässä näytelmässä niin sanottujen pahisten roolissa jo pitkään. Nyt EU:n torahampaisiin ovat joutuneet Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä.
&#8211; Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi, Huru vaati.
Perussuomalaiset ajaa sinivalkoista siirtymää
Osana perussuomalaisten haluamassa sinivalkoisessa siirtymässä Suomen on parannettava energiaomavaraisuuttaan. Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus – on tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin, vaan tuotantotapoja on useita.
&#8211; Silti on yksi yli muiden; ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä.
&#8211; Turpeen alasajosta on toivottavasti opittu kantapään kautta, ja on aika katsoa tulevaan. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Turve tulisi luokitella uudestaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja kohdella sitä sen mukaisesti.
Suomalainen omavaraisuus keskiöön
Perussuomalaisille maatalous on kokonaisuus, joka ansaitsee tulla erikseen esille nostetuksi. On totta, että maataloudessa syntyy päästöjä, mutta globaalin kokonaiskuvan kannalta asia ei ole niin yksiselitteinen.
&#8211; Maataloussektorille asetetut vaatimukset ovat jo niin kovat, että yhä useampi tila sulkee ovensa. Maataloudelle – ja muillekin teollisuuden aloille – tulee antaa reilusti aikaa sopeutua muutokseen, jolloin myös teknologiakehitys mahdollistaa sekä ilmastolle että lompakolle ystävällisempiä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä.
&#8211; Maatalous on hyvä esimerkki ilmastoteatterista. Ajamalla kotimainen maatalous ahdinkoon saadaan ehkä Suomen päästöt siirtymään mittarissa vihreälle sektorille, mutta samalla päästöt kertautuvat jossakin muualla. Globaalisti haitat pysyvät – tai jopa kasvavat, kun ruoka tuodaankin suomalaisten tilojen sijasta eteläamerikkalaisilta viljelmiltä tai eurooppalaisilta pelloilta.
&#8211; Perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan EU:sta käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, jossa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin, Huru kertoi esityksensä päätteeksi.
&nbsp;

Perussuomalaiset hallituksen ilmastopolitiikkasuunnitelmista: Energia-, ruoka- ja teollisuustuotantoon tarvitaan sinivalkoinen siirtymä

Hallitus päätti kehysriihineuvotteluissaan lisätä sekä tämän että ensi vuoden menoja noin parilla miljardilla eurolla. Rahaa löytyi moniin tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Puolustusvoimille ja kansalliseen turvallisuuteen. Työssäkäyvien tukemiseen ei rahaa kuitenkaan heru.

Sosiaalietuuksia saavien ostovoimaa parannetaan aikaistamalla vuosittaista indeksikorotusta. Sen sijaan keskituloiset työssäkäyvät ja ison verotaakan kantajat jäävät ilman apuja &#8211; elinkustannusten rajusta kasvamisesta huolimatta.
&#8211; Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi neuvotteluiden jälkeen, että kaikista halutaan pitää huolta. Rahaa ei kuitenkaan löytynyt työssäkäyvien tukemiseen, vaikka nykyisillä korkeilla polttoaineiden hinnoilla monille työssäkäyville töihin meneminen voi pian olla kannattamatonta, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Leena Meri sanoo.
&#8211; Ja kun kaikki muukin kallistuu &#8211; esimerkiksi ruuan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna jopa 11 prosentilla &#8211; olisi myös keskituloisten työssäkäyvien ostovoiman tukemiselle aitoa tarvetta.
&#8211; Hallitus käyttää surutta veronmaksajien rahoja. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen ja hyvinvointialueuudistus ovat ideologisesti päätettyjä suomalaisille kalliiksi tulevia uudistuksia. Hallintoa lisätään ja omista palkkioista aluevaltuustoissa huolehditaan, mutta hyvinvointivaltion rahoittajille eli työssäkäyville ja yrittäjille ei tukea tullut.
Maailman parantaminen velkarahalla jatkuu
Valtion nettovelanotto on kuluvana vuonna ainakin 7,6 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan takia panostukset Puolustusvoimiin ja kansalliseen turvallisuuteen ovat tärkeitä. Mutta erityisesti nyt vaikeina aikoina kaikkia muita kuin suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä menoja tulisi karsia.
&#8211; Kehitysapuun käytetään lähes 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tästä velkarahalla tehtävästä maailmanparannuksesta leikattiin vain 40 miljoonaa euroa. Miksi hallitus ei priorisoi menoja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen? Meri hämmästelee.
Haittamaahanmuuton vetovoimatekijöitä lisätään
Hallitus ei myöskään edes yritä estää hyvän sosiaaliturvan perässä tapahtuvaa haitallista maahanmuuttoa.
&#8211; Päinvastoin, hallitus lisää haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä erilaisilla esityksillä. Hyvänä esimerkkinä tänään hyväksyttiin uusi laki liittyen ulkomaalaisten opiskeluoikeuteen Suomessa. Lailla mahdollistetaan laittomasti maassa oleville karkotuspäätöksen saaneille oleskelulupa ja opiskeluoikeus. Siten haitallista maahanmuuttoa ja sosiaaliturvamenoja lisätään tätäkin kautta. Laki vie pohjan koko turvapaikkaprosessilta ja aiheuttaa lisää kustannuksia veronmaksajille.
Kampaviinerikerhoille ja Ylelle riittää rahaa
Haitalliseen maahanmuuttoon ja kehitysapuun liittyvien menojen karsimisen ohella muitakin valtion menoeriä tulee käsitellä kriittisesti.
&#8211; On suorastaan irvokasta, kun hallituspuolueiden edustajat juhlivat niin sanottujen Veikkauksen edunsaajien rahoituksen turvaamista. Valtion budjetista jaetaan lähes miljardi euroa puolueisiin ja politiikkoihin sidoksissa oleville yhdistyksille, joiden toiminta pyörii valtionavustuksien varassa.
&#8211; Hyvä esimerkki holtittomasta rahankäytöstä sillä saralla on Suomi-Venäjä-seura, joka saa tänä vuonna valtiolta yli 800 000 euroa ja jonka puheenjohtajana nykyinen keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen viime viikkoon saakka toimi. Toki joukossa on aidosti tukemisen arvoisiakin kohteita, mutta näiden turhien kampaviinerikerhojen tukeminen pitää lopettaa, Meri toteaa.
&#8211; Ylen budjetti on paisunut yli 500 miljoonaan euroon vuodessa. Yle-veron maksamisesta pitäisi tehdä vapaaehtoista. Veronmaksajat saisivat silloin itse päättää, ovatko Ylen palvelut maksamisen arvoisia. Kaikki muutkin menoerät tulee käydä läpi ja priorisoida ne valtion ydintehtävien hoitamiseen. Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi, Meri vaatii.
&nbsp;

Leena Meri: Toissijaisiin kohteisiin kohdistuvat menot pois ja suomalaisten verotaakkaa kevyemmäksi

Hallituspuolueiden edustajat syyttivät perussuomalaisia sydämettömiksi ja epäinhimillisiksi eduskunnassa eilen perussuomalaisten ja Liike Nytin tekemästä välikysymyksestä käydyssä keskustelussa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne vastasi, että perussuomalaisten tärkeysjärjestyksessä suomalaiset menevät kaiken muun edelle.

&#8211; Me perussuomalaiset asetamme kaikenikäisten suomalaisten, meidän lastemme, hyvinvoinnin ja turvallisuuden muiden maiden edelle. Suomen rahat eivät riitä kaikkein tärkeimpään, Suomesta ja suomalaisista huolehtimiseen, jos emme pistä asioita tärkeysjärjestykseen, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.
Systeemi romahtaa, jos sitä kuormitetaan liikaa
Ranne kuvasi hyvinvointiyhteiskuntaamme luonteeltaan vakuutukseksi. Useat maksavat kohtuullisesti, jotta harvat eivät joutuisi kohtuuttomiin vaikeuksiin, kun vahinko sattuu. Myös uusi vakuutuksenottaja on oikeutettu korvaukseen. Systeemi toimii, jos maksajia on riittävästi. Toisaalta mitä enemmän niitä korvauksia maksetaan, sitä kalliimpi on se vakuutus.
&#8211; Marinin hallitus valmistelee maahanmuuttolainsäädäntöön muutoksia, jotka osoittavat täydellistä systeemiajattelun puutetta. Mikä tahansa systeemi nimittäin romahtaa, jos sitä kuormitetaan liikaa. Vielä pahempaa on hallituksen pyrkimys yhteiskuntaan, jossa edunsaajat päättävät vähemmistöksi hupenevien maksajien maksutaakasta. Lopulta tämä hyvinvointisysteemi romahtaa, vakuutusyhtiö menee konkurssiin.
Tulijat eivät maailmasta lopu
Ranteen mukaan perheenyhdistämisen helpottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaisten veronmaksajien ylläpitämään vakuutukseen hakemalla haetaan ulkomailta aina vain lisää edunsaajia — edunsaajia, jotka eivät pysty maksamaan vakuutusmaksua mutta tarvitsevat korvauksia mahdollisesti koko ikänsä. Tässä systeemissä ei ole mitään menojarrua, sillä tulijat eivät maailmasta lopu. Esimerkiksi afganistanilaisten väkiluku kasvaa sadalla hengellä tunnissa.
&#8211; Perheenyhdistämisen perusteella maahan tulevalle henkilölle numero 30 001 tai 100 001 ei voitaisi sanoa, että ei enää. Paitsi että jossain vaiheessa on pakko, koska systeemi on romahtanut. Yksilöiden oikeuksista huolehtiessaan vastuullinen päättäjä ajattelee nimenomaan sen systeemin kestävyyttä, sillä yksilöllä voi olla vain juuri niin paljon oikeuksia kuin systeemi kestää, Ranne huomautti.
Hallitus elää omaa todellisuuttaan
Ranne kuvaili, miten hallitus ajaa lukuisia kehityskulkuja, joista yksikin riittäisi romuttamaan maamme talouden turvallisuuden, hyvinvoinnin ja tulevaisuuden: sote-uudistus, vihreä siirtymä, julkisen talouden paisuttaminen, EU:n yhteisvastuu, tehoton kehitysapu, haitallinen maahanmuutto, perheiden rajoitukseton yhdistäminen.
&#8211; Me perussuomalaiset olemme puhuneet esimerkiksi sote-uudistuksen ja vihreän siirtymän aiheuttamista kasvavista kustannuksista ja investointien ongelmista viimeiset kaksi ja puoli vuotta. Olemme myös esittäneet korjaustoimia julkisen talouden korjaamiseksi — palveluiden priorisointia, hukan poistamista, prosessien tehostamista, tuottavuuden parantamista — mutta hallitus ei kuitenkaan kuuntele kuin korkeintaan sosiaalista mediaa, se elää omaa todellisuuttaan.
Talous ei kestä hallituksen politiikkaa
Mutta voisiko eduskunta kuunnella Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaa Mikael Collania, Ranne kysyy:
&#8211; Collan käsittelee käytännössä jokaista esittämäämme korjausehdotusta talousvaliokunnalle 12.10. antamassaan <a href="https://vatt.fi/-/vatt-asiantuntijalausunto-hallituksen-esityksesta-eduskunnalle-valtion-talousarvioksi-vuodelle-2022-eduskunnan-talousvaliokunnalle">asiantuntijalausunnossa</a>. Hän toteaa muun muassa: ”On tärkeää lähteä hyvissä ajoin kokonaisvaltaisesti priorisoimaan julkisen sektorin tuottamia palveluita ja kriittisesti tarkastelemaan, mitkä palvelut, suoritteet ja tehtävät kuuluvat ja mitkä eivät kuulu Suomen julkisen sektorin tehtäviin.” Kyse ei liene siitä, että Collan paljastuisi tässä perussuomalaiseksi, vaan kyse on kaikkien käytettävissä olevien tosiasioiden ja niihin perustuvien korjauskeinojen tunnistamisesta ja tarjoamisesta käyttöön.
&#8211; Suomen talous ei kestä hallituksen talous- ja maahanmuuttopolitiikkaa, julkisten menojen ja vastuiden paisuttamista suomalaisten kannalta toisarvoisilla asioilla. Meidän on keskityttävä suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevaan politiikkaan. Istuva hallitus ei sellaiseen kykene eikä edes halua, Ranne päätti.
&nbsp;

Perussuomalaisten sydän sykkii suomalaisille – Ranne: “Suomen rahat eivät riitä Suomesta ja suomalaisista huolehtimiseen, jos emme pistä asioita tärkeysjärjestykseen”

Perussuomalaisten puoluetoimistolle tulee jatkuvasti uusia jäsenhakemuksia, ja ensi kevään kuntavaaleihin on jo nyt yli 2 500 ehdokasta. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi eilen Ylen A-studiossa, että myös kuntatason politiikassa on kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. &#8211; Laitetaanko rahat kunnissa suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos painotti eilen Ylen A-studiossa, että ensi kevään kuntavaalit ovat merkittävät kaikkien suomalaisten kannalta.
&#8211; Vaalit ovat tärkeät paitsi kuntatasolla, myös valtakunnallisesti, koska jokainen suomalainen voi nyt antaa terveisensä, onko tyytyväinen vihervasemmistohallituksen politiikkaan.
&#8211; Varsinkin nyt, kun elämme huonoja taloudellisia aikoja, niin ennen kaikkea nyt on olennaista, että asiat kunnissa laitetaan tärkeysjärjestykseen. Laitetaanko rahat suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vai joihinkin muihin menoihin, Grönroos herätteli kansaa.
Hallituksen politiikka suututtaa
Grönroosin ohella A-Studioon oli kutsuttu puoluesihteerit Antton Rönnholm (sd), Riikka Pirkkalainen (kesk) ja Kristiina Kokko (kok). Kaikissa puolueissa tehdään edelleen ehdokashankintaa, vaikka vaaleihin on enää puolisen vuotta.
Pirkkalainen kertoi, että keskustalla on toistaiseksi vajaat 2 000 ehdokasta.
Perussuomalaiset on vakiinnuttanut kannatuksensa Suomen toiseksi suurimpana puolueena, mikä näkyy myös ryntäyksenä perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi.
&#8211; Ehdokkaita on löytynyt oikein kivasti. Tällä hetkellä on jo reilut 2 500 ehdokasta. Edellisiin vaaleihin verrattuna meillä on jo nyt kymmenillä paikkakunnilla enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa oli lopullisilla listoilla, Grönroos sanoi.
Hän huomautti myös, että perussuomalaisiin tulee viikoittain yli sata jäsenhakemusta.
&#8211; Muutoksen tuulet puhaltavat, sen huomaa selvästi toritapahtumissa, joissa on ollut paljon porukkaa. Tosi moni ihminen haluaa nyt lähteä vaikuttamaan. Moni on myös suuttunut hallituksen politiikkaa kohtaan, ja ihan yleisesti sitä meininkiä kohtaan, mihin maa on menossa.
Valtakunnanpolitiikalla kytkentä kuntatasolle
Kuntien talous riippuu aivan samoista tekijöistä kuin valtion talous. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen edellyttää tuottavaa työtä, joka kerryttää verotuloja. Perussuomalaiset pitääkin vaalikentillä esillä myös valtakunnanpolitiikan asioita.
Grönroosin mukaan valtakunnanpolitiikka on kiinteässä yhteydessä kuntatasolle.
&#8211; Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, ylitiukkaa ilmastopolitiikkaa, teollisuutta kurittavia viherveroja ja EU-tukipaketteja joissa suomalaisten miljardit eurot laitetaan toisten maiden tukemiseen. Ei siis ole uskottavaa, että nämä samat puolueet ajaisivat kuntatasollakaan vastuullista ja suomalaisten hyvinvointia edistävää politiikkaa.
Sdp:n puoluesihteeri Rönnholm esitti usein toistetun väitteen, jonka mukaan 750 miljardin EU-elpymispakettiin osallistumisella Suomen vientiteollisuus pidettäisiin toiminnassa. Tosiasiassa EU-elvytyksessä on kyse taloutensa huonosti hoitaneiden EU-jäsenvaltioiden rakenteellisten ongelmien sosialisoimisesta muiden maksettavaksi.
Sdp:n ei halua keskustella veronmaksajien rahoista
Veronmaksajille kalliiksi käyvä valtakunnantason maahanmuutto- ja ilmastopolitiikka ja EU-elvytykseen kanavoidut miljardit kytkeytyvät kiinteästi myös kuntien talouteen. Rönnholm ei kuitenkaan halunnut huomioida laajempaa kokonaisuutta, vaan hän halusi ohjata keskustelun lähinnä kuntien asukkailleen järjestämiin palveluihin.
Suomesta ulos kanavoidut veronmaksajien miljardit ovat Rönnholmin mielestä ”yleistä höpinää”.
Kokko esitti oman puolueensa politiikkaa mielikuvatasolla. Kokko kertoi lähes runollisesti, että kokoomuksen kanssa voi ”turvallisesti ja vastuullisesti” kulkea koronan yli, eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa otetaan konkreettisesti kantaa useisiin asioihin, joista päätetään kuntatasolla. Perusuomalaisten mukaan esimerkiksi tuulivoimaloille ei tulisi myöntää rakennuslupia.
&#8211; Tuulivoimaa on onnistuttu torppaamaan jo nyt, toki vaihtelevalla menestyksellä. Se on yksi konkreettinen asia, jolla varmistetaan kuntalaisten turvallisuus. Kuten tiedetään, tuulivoima ei ole aina se turvallisin vaihtoehto ihmisten asumisympäristöön, Grönroos sanoi.
Leikkaukset toissijaisiin menoihin ja ökyinvestointeihin
Grönroos sanoi, että kuntatalouden tervehdyttäminen vaatii jonkin verran myös leikkauksia.
&#8211; Ensin pitää leikata sellaisista menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Tällaiset menot liittyvät kunnissa esimerkiksi maahanmuuttoon, ylikunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan sekä joihinkin ökyinvestointeihin.
Esimerkkinä ökyinvestoinneista Grönroos mainitsi eri puolilla Suomea suunnitellut raideinvestoinnit.
&#8211; Tällä hetkellä kunnat ovat ennätysvelkaisia, ja ökyhankkeet velkaannuttavat kuntia yhä enemmän.

Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ollaan sysäämässä miljoonia euroja, jopa tällaisena aikana, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee vähemmän koronan seurauksena. Asia käy ilmi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta.

&#8211; Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta. Samalla rahalla saisi esimerkiksi keliakiakorvauksen takaisin, tuettua ruoka-apujärjestelmiä, panostettua koululaisten mielenterveyshankkeeseen tai korvattua diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet pienituloisille. Nämä ovat arvovalintoja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.
&#8211; Olen saanut palautetta siitä, miten oikeusaputoimistot ovat jo nyt ruuhkautuneita ja avustajan saaminen on hankalaa. Kun rahoitus suunnataan suoraan maahanmuuttajien asioihin, oikeusavustajien työpöydille tulee nimenomaan näitä maahanmuuttajien asioita ja taas kantasuomalaiset joutuvat siirtymään sivuun odottamaan.
Pidentää muiden asioiden käsittelyaikoja
Esityksestä käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden odotusajat ovat olleet muita lyhyempiä ja tulevaisuudessa ero tulee kasvamaan. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 5 kuukautta, kun taas muissa asioissa yli 9 kuukautta.
Tulevaisuudessa tämä ero tulee vain kasvamaan, sillä vuoden 2021 arvion mukaan ulkomaalaisasiat tulee kestämään keskimäärin 6 kuukautta, siinä missä muut asiat jopa 11 kuukautta.
&#8211; Hallintotuomioistuimien ruuhkautumista on pyritty ratkaisemaan lappaamalla niihin lisää ja lisää ulkomaalaisasioihin korvamerkittyä rahaa. Valtavasta asiamäärästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista jopa puolet on ulkomaalaisasioita, Meri kertoo.
&#8211; Puolet asioista on siis veroasioita, sote-asioita, kuten lastensuojeluun, toimeentulotukeen, vammaistukeen ja muita asioita, kuten ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita sekä viranomaismaksuihin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviä viranomaispäätöksiä &#8211; ja puolet pelkästään ulkomaalaisasioita. Tapausten määrä on siis valtava.
Jälleen kerran arvovalintoja
Meri ihmettelee, miksi vastaavaa korvamerkittyä rahaa ei löydy muihin asioihin.
&#8211; Haluisinpa nähdä vastaavan korvamerkityn rahan esimerkiksi lastenhuolto- ja tapaamisriita- sekä huostaanottoasioissa. Jälleen kerran arvovalintoja.
&#8211; Ruuhkat eivät purkaudu syöttämällä rahaa lisää ja lisää. Ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä mistä ruuhkat syntyvätkin – turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännöstä. Kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee ja kielteisen päätöksen saaneet poistetaan pikaisesti maasta, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn, Meri sanoo.