

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä
Maakuntien mahtipuolue keskusta on tällä kertaa toistaiseksi perussuomalaisia reilusti jäljessä kuntavaaliehdokkaiden määrässä. Yle kertoi pari viikkoa sitten, että keskustalla on kasassa 1 800 ja perussuomalaisilla jo 2 300 ehdokasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maanantaina politiikan toimittajien tilaisuudessa, että koska hän on loppukesästä saakka kiertänyt maakunnissa tapaamassa ihmisiä, hän on saanut hyvän käsityksen siitä, mistä asioista kansa haluaa keskustella.
– Monet ovat huolissaan julkisesta taloudesta hyvin laajalla tasolla, ei yksistään kuntien tasolla. Ihmiset ymmärtävät, että kuntien talous riippuu täysin samoista tekijöistä kuin valtion talous. Kunta voi saada varoja palvelujen järjestämiseen vain verottamalla tai valtiolta kanavoituina tulonsiirtoina. Kumpikin rahoituslähde on sidoksissa siihen, onko Suomessa tuottavaa työtä, joka tuottaa verotuloja sekä kunnille että valtiolle.
Kuntavaalit ovat jo ensi keväänä. Halla-aho muistutti, että kuntavaaleilla on myös erittäin suuri psykologinen ja yleispoliittinen merkitys.
– Tuloksia odotetaan jännittyneinä eduskunnassa, hallituksessa ja puoluetoimistoilla.
Keskustan menestys ei ole kirkossa kuulutettu
Keskusta on perinteisesti ollut vahva kuntapuolue. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusta sai läpi kaikkiaan 2 824 valtuutettua. Nyt keskustan kannatus on kuitenkin jämähtänyt kymmenen prosentin tuntumaan, joten vastaava menestys ei ole itsestään selvää.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi kuitenkin rohkeasti, että keskusta tavoittelee samaa tulosta kuin viimeksikin.
– Sinne on matkaa, ja ehdokasasettelu ratkaisee.
Halla-aho toppuutteli Saarikon intoa.
– Tulkintani mukaan keskusta laskee saavansa pelkällä historian työntöavulla kuntavaaleista sellaisen tuloksen, jonka se voi selittää itselleen torjuntavoitoksi, jonka avulla voi kitkuttaa kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Tämän takia me (perussuomalaiset) pidämme tärkeänä, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin kuin vain oman kunnan kysymyksiin, Halla-aho sanoi.
Kuntien itsehallinto näennäistä
Saarikko ei täysin hyväksynyt Halla-ahon kritiikkiä.
– Olisi kohtuullista odottaa vastauksia siihen, ovatko keskustalaiset toimineet kunnissa väärin, jos mielestäsi tärkein tavoite on nujertaa keskusta suomalaisessa kuntapolitiikassa. Mitä te tekisitte kunnissa toisin? Saarikko kysyi Halla-aholta.
Saarikko sanoi, että kuntavaaleissa ratkaistaan muun muassa lääkäripalveluja, päivähoitojärjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia koskevat kysymykset.
– Niistä näissä vaaleissa on nyt kysymys, Saarikko haastoi.
Halla-aho muistutti, että vaikka kunnilla on itsehallinto, kunnat joutuvat toteuttamaan lainsäädännöllisiä tehtäviä.
– Tehtävien järjestämiseen kunnilla ei tyypillisesti ole riittävästi rahaa, jolloin kunnanvaltuustoissa joudutaan pohtimaan leikkauskohteita, jotta rahat saadaan riittämään. Tilannettahan ei helpota se, että kuntien tehtäviä lisätään. Kuntatalous oli kuralla jo ennen koronaa, Halla-aho sanoi.
Turha politikoida elinvoimasta, jos valtio nakertaa
Saarikko kysyi, mikä olisi perussuomalaisten vaihtoehto kuntakentälle. Halla-aho vastasi, että Suomessa on yli 300 kuntaa ja ne ovat erilaisia keskenään.
– Kuntien rahoituspohja ja väestörakenne ovat aivan erilaisia. Tämän vuoksi yksikään puolue ei pysty laatimaan kovin yksityiskohtaista, pelkästään kunnan kompetenssissa oleviin asioihin kajoavaa kuntavaaliohjelmaa. Yleensä kuntavaaliohjelmissa puhutaan latteasti ja ympäripyöreästi elinvoimasta ja turvallisesta arjesta. Nähdäkseni tällainen on vain turhaa sanahelinää, jos samaan aikaan tehdään valtakunnan tasolla politiikkaa, joka nakertaa sitä elinvoimaa, Halla-aho sanoi.
Saarikko myönsi, että valtio velkaantuu ensi vuonna siksi, että kuntien taakkaa otetaan valtion harteille.
Työn ja yrittämisen verotus alas
Halla-aho muistutti, että maaseutupaikkakunnilla talous lepää usein suurten yksittäisten työnantajien varassa, joiden ympärille rakentuu palveluyrityksiä ja muuta.
Hän totesi, että valtio voi omilla toimillaan myös avittaa kuntia luomaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle.
– Silloin puhutaan verotuksesta. Työn ja yrittämisen verotusta pitää laskea. Kuljetus- ja polttoainekustannukset täytyy pitää kohtuullisina.
Halla-aho korosti, että tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia pitää saada alas.
– Tämä on tärkeää paitsi siksi, että ihmisillä olisi varaa asua myös suurten kaupunkien ulkopuolella, myös siksi, että ihmisille pitää jäädä enemmän käteen omista tuloistaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntavaaliehdokkaat asuminen ja liikkuminen suomalainen työ ja yrittäminen valtio elinkustannukset Annika Saarikko Kuntavaalit Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus korotti polttoaineveroa keskustan tuella – Halla-aho muistuttaa, että ilmastointoilussakin on syytä säilyttää suhteellisuudentaju

Suomen julkinen sektori kärsii kroonisesta vajeesta, vaikka kokonaisveroaste on maailman korkeimpia – Koskenkylä: ”poikkeuksellisen vastuutonta ajattelua”

Perussuomalaiset säästäisivät EU:sta, kehitysavusta, maahanmuutosta ja Ylestä

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – ”Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”

Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia

Tavio: ”Verotietojen uutisointi kallellaan vasemmalle”

Halla-aho: Kuntavaaleilla suuri yleispoliittinen merkitys – ”Kansalle tilaisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta”

Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.