Suomen osallistuminen EU-elvytyspakettiin osuu kipeästi myös kuntien talouteen, koska elvytyksen maksajiksi joutuvat kunnissa asuvat palkansaajat ja yrittäjät. – Suomi valitettavasti maksaa EU:lle sellaista rahaa, joka Suomi voisi käyttää täällä omien elinkeinojensa ja kilpailukyvyn turvaamisen ja kohentamiseen, Jussi Halla-aho sanoo.

Politiikan toimittajat ry:n debatissa tänään maanantaina kohdanneet perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) olivat kuitenkin eri linjoilla elvytyspaketista.

Saarikko sanoi, että keskustalle elpymispaketti oli hallituksessa kiperä päätös, mutta että sen mukana olisi tulossa myös myönteisiä asioita.

Saarikon mukaan tulevaisuudessa tulisi mahdollistaa monipaikkaisuus, johon kuuluisi myös kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen ja nopeiden nettiyhteyksien turvaaminen koko maahan

– EU:n elpymisrahoista osa voitaisiin laittaa siihen, että nopeat nettiyhteydet olisivat kaikkien suomalaisten oikeus, Saarikko sanoi.

EU:lta Suomi ei saa lainkaan rahaa

Halla-aho huomautti Saarikolle, että tosiasiassa Suomi ei saa EU:lta senttiäkään.

– Tässä yritetään nyt sumuttaa. Suomi saa EU:lta takaisin korvamerkittynä osan niistä rahoista, jotka se itse maksaa EU:lle. EU:lta Suomi ei saa lainkaan rahaa. Suomi valitettavasti maksaa EU:lle sellaista rahaa, joka Suomi voisi käyttää täällä omien elinkeinojensa ja kilpailukyvyn turvaamisen ja kohentamiseen, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon mukaan Euroopan unioni on integraatiokierteessä.

– Elpymispaketista tulee toimintatapa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on todennut, että jos tällaisia tulee jatkossa päätettäväksi, niin Suomi torjuu ne. Mutta jos Suomi ei voinut nyt torjua tätä elpymispakettia, miten se voisi torjua tulevat järjestelyt. Tulevaisuudessa ei ole yhtään sen enempää muskeleita torjua elpymispaketin kaltaisia hankkeita, jos siihen ei ole poliittista tahtoa, Halla-aho painotti.

Valtio voi luoda edellytyksiä työpaikoille

Saarikko kysyi, mikä olisi perussuomalaisten vaihtoehto kuntakentälle. Halla-aho vastasi, että Suomessa on yli 300 kuntaa ja ne ovat erilaisia keskenään.

– Kuntien rahoituspohja ja väestörakenne ovat aivan erilaisia. Yleensä kuntavaaliohjelmissa puhutaan latteasti ja ympäripyöreästi elinvoimasta ja turvallisesta arjesta. Nähdäkseni tällainen on vain turhaa sanahelinää, jos samaan aikaan tehdään valtakunnan tasolla politiikkaa, joka nakertaa esitä elinvoimaa, Halla-aho sanoi.

Saarikko myönsi, että valtio velkaantuu ensi vuonna osaksi siksi, että kuntien taakkaa otetaan valtion harteille.

Halla-aho muistutti, että maaseutupaikkakunnilla talous lepää usein suurten yksittäisten työnantajien varassa, joiden ympärille rakentuu palveluyrityksiä ja muuta. Halla-ahon mukaan nyt olisi panostettava uusien työpaikkojen syntymiseen.

– Valtio ei voi kestävästi luoda työpaikkoja, mutta valtio voi luoda edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle . Silloin puhutaan verotuksesta, ja kiilusilmäisestä ilmastopolitiikasta. Kuljetus- ja polttoainekustannukset siis täytyy pitää kohtuullisina. Samoin työn ja yrittämisen verotusta pitää laskea.

Ihmisten nettotuloja parannettava

Halla-aho muistutti, että tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia pitää saada alas.

– Tämä on tärkeää paitsi siksi, että ihmisillä olisi varaa asua myös suurten kaupunkien ulkopuolella, myös siksi, että ihmisille pitää jäädä enemmän käteen omista tuloistaan.

Perinteisesti ay-liike on tottunut vaatimaan nimellispalkkojen korottamista. Tämä on kuitenkin Halla-ahon mukaan vastuutonta.

– Palkkojen korottamisvaatimukset entisestään tuhoavat vientimme kilpailukykyä. Sen sijaan täytyy pyrkiä nostamaan ihmisten nettotuloja. Tämä tapahtuu leikkaamalla verotusta ja leikkaamalla ihmisten lämmitys-, sähkö- ja liikkumiskustannuksia.

– Erilaiset tietullit, ruuhkamaksut ja niin edelleen eivät palvele tavoitetta nostaa ihmisten nettotuloja vaan ne vahingoittavat sitä.

Perussuomalaiset ei sulje pois hallitusyhteistyötä

Saarikolta kysyttiin myös hallitusyhteistyöstä tulevaisuudessa perussuomalaisten kanssa. Aiemmin Saarikko linjasi syyskuussa, että keskusta voi olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Saarikko tarjosi pitkän vastauksen, jossa esiintyivät sanat jakamaton ihmisarvo ja ihmiskäsitys. Hän myös mainitsi keskustan olevan ratkaisuhakuinen ”vanha kunnon yhteistyöpuolue” ja että tulevia vaalikausia ajatellen kaikki ovet olisi pidettävä avoinna.

Halla-ahon mukaan keskusta on arvopohjaltaan ja ohjelmaltaan joustava puolue.

– Niin kuin nyt on nähty siirryttäessä Sipilän hallituksesta Rinteen-Marinin-hallituksiin, niin en usko että perussuomalaisilla ja keskustalla on mitään sovittamattomia ristiriitoja.

Halla-aho muistutti, että perussuomalaiset ei lähtökohtaisesti sulje pois yhteistyötä kenenkään kanssa.

– Meille on tärkeää vain se, että voimme edistää omille äänestäjillemme tärkeitä asioita meille keskeisissä teemoissa. Jos tämä onnistuu paremmin jonkin hallituksen osana kuin sen ulkopuolella, silloin olemme halukkaita yhteistyöhön.

SUOMEN UUTISET