

LEHTIKUVA
Ministeri Saarikko jakaisi Suomelle tulevaa EU-elvytystä kunnille: ”Nopeat nettiyhteydet kaikille” – Halla-aho palautti maan pinnalle: ”Suomi ei tosiasiassa saa EU:lta senttiäkään”
Suomen osallistuminen EU-elvytyspakettiin osuu kipeästi myös kuntien talouteen, koska elvytyksen maksajiksi joutuvat kunnissa asuvat palkansaajat ja yrittäjät. – Suomi valitettavasti maksaa EU:lle sellaista rahaa, joka Suomi voisi käyttää täällä omien elinkeinojensa ja kilpailukyvyn turvaamisen ja kohentamiseen, Jussi Halla-aho sanoo.
Politiikan toimittajat ry:n debatissa tänään maanantaina kohdanneet perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) olivat kuitenkin eri linjoilla elvytyspaketista.
Saarikko sanoi, että keskustalle elpymispaketti oli hallituksessa kiperä päätös, mutta että sen mukana olisi tulossa myös myönteisiä asioita.
Saarikon mukaan tulevaisuudessa tulisi mahdollistaa monipaikkaisuus, johon kuuluisi myös kaksoiskuntalaisuuden mahdollistaminen ja nopeiden nettiyhteyksien turvaaminen koko maahan
– EU:n elpymisrahoista osa voitaisiin laittaa siihen, että nopeat nettiyhteydet olisivat kaikkien suomalaisten oikeus, Saarikko sanoi.
EU:lta Suomi ei saa lainkaan rahaa
Halla-aho huomautti Saarikolle, että tosiasiassa Suomi ei saa EU:lta senttiäkään.
– Tässä yritetään nyt sumuttaa. Suomi saa EU:lta takaisin korvamerkittynä osan niistä rahoista, jotka se itse maksaa EU:lle. EU:lta Suomi ei saa lainkaan rahaa. Suomi valitettavasti maksaa EU:lle sellaista rahaa, joka Suomi voisi käyttää täällä omien elinkeinojensa ja kilpailukyvyn turvaamisen ja kohentamiseen, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan Euroopan unioni on integraatiokierteessä.
– Elpymispaketista tulee toimintatapa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on todennut, että jos tällaisia tulee jatkossa päätettäväksi, niin Suomi torjuu ne. Mutta jos Suomi ei voinut nyt torjua tätä elpymispakettia, miten se voisi torjua tulevat järjestelyt. Tulevaisuudessa ei ole yhtään sen enempää muskeleita torjua elpymispaketin kaltaisia hankkeita, jos siihen ei ole poliittista tahtoa, Halla-aho painotti.
Valtio voi luoda edellytyksiä työpaikoille
Saarikko kysyi, mikä olisi perussuomalaisten vaihtoehto kuntakentälle. Halla-aho vastasi, että Suomessa on yli 300 kuntaa ja ne ovat erilaisia keskenään.
– Kuntien rahoituspohja ja väestörakenne ovat aivan erilaisia. Yleensä kuntavaaliohjelmissa puhutaan latteasti ja ympäripyöreästi elinvoimasta ja turvallisesta arjesta. Nähdäkseni tällainen on vain turhaa sanahelinää, jos samaan aikaan tehdään valtakunnan tasolla politiikkaa, joka nakertaa esitä elinvoimaa, Halla-aho sanoi.
Saarikko myönsi, että valtio velkaantuu ensi vuonna osaksi siksi, että kuntien taakkaa otetaan valtion harteille.
Halla-aho muistutti, että maaseutupaikkakunnilla talous lepää usein suurten yksittäisten työnantajien varassa, joiden ympärille rakentuu palveluyrityksiä ja muuta. Halla-ahon mukaan nyt olisi panostettava uusien työpaikkojen syntymiseen.
– Valtio ei voi kestävästi luoda työpaikkoja, mutta valtio voi luoda edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle . Silloin puhutaan verotuksesta, ja kiilusilmäisestä ilmastopolitiikasta. Kuljetus- ja polttoainekustannukset siis täytyy pitää kohtuullisina. Samoin työn ja yrittämisen verotusta pitää laskea.
Ihmisten nettotuloja parannettava
Halla-aho muistutti, että tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia pitää saada alas.
– Tämä on tärkeää paitsi siksi, että ihmisillä olisi varaa asua myös suurten kaupunkien ulkopuolella, myös siksi, että ihmisille pitää jäädä enemmän käteen omista tuloistaan.
Perinteisesti ay-liike on tottunut vaatimaan nimellispalkkojen korottamista. Tämä on kuitenkin Halla-ahon mukaan vastuutonta.
– Palkkojen korottamisvaatimukset entisestään tuhoavat vientimme kilpailukykyä. Sen sijaan täytyy pyrkiä nostamaan ihmisten nettotuloja. Tämä tapahtuu leikkaamalla verotusta ja leikkaamalla ihmisten lämmitys-, sähkö- ja liikkumiskustannuksia.
– Erilaiset tietullit, ruuhkamaksut ja niin edelleen eivät palvele tavoitetta nostaa ihmisten nettotuloja vaan ne vahingoittavat sitä.
Perussuomalaiset ei sulje pois hallitusyhteistyötä
Saarikolta kysyttiin myös hallitusyhteistyöstä tulevaisuudessa perussuomalaisten kanssa. Aiemmin Saarikko linjasi syyskuussa, että keskusta voi olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.
Saarikko tarjosi pitkän vastauksen, jossa esiintyivät sanat jakamaton ihmisarvo ja ihmiskäsitys. Hän myös mainitsi keskustan olevan ratkaisuhakuinen ”vanha kunnon yhteistyöpuolue” ja että tulevia vaalikausia ajatellen kaikki ovet olisi pidettävä avoinna.
Halla-ahon mukaan keskusta on arvopohjaltaan ja ohjelmaltaan joustava puolue.
– Niin kuin nyt on nähty siirryttäessä Sipilän hallituksesta Rinteen-Marinin-hallituksiin, niin en usko että perussuomalaisilla ja keskustalla on mitään sovittamattomia ristiriitoja.
Halla-aho muistutti, että perussuomalaiset ei lähtökohtaisesti sulje pois yhteistyötä kenenkään kanssa.
– Meille on tärkeää vain se, että voimme edistää omille äänestäjillemme tärkeitä asioita meille keskeisissä teemoissa. Jos tämä onnistuu paremmin jonkin hallituksen osana kuin sen ulkopuolella, silloin olemme halukkaita yhteistyöhön.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- punavihreä ilmastopolitiikka EU-tukipaketit valtion varat asuminen ja liikkuminen työpaikat elinkustannukset Annika Saarikko Kuntavaalit Yritykset Matti Vanhanen Maaseutu Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Halla-aho Ylellä: Koronapäätöksien tekeminen alueellisesti ei perusteltua – ”Tulee mieleen, että hallitus lykkää vastuun epäonnistumisista aluehallintoviranomaisille”

Perussuomalaiset: Ruokaravintoloiden rajoitukset perusteettomia ja kohtuuttomia – ministeri ei suostu erittelemään ruokaravintoloita yökerhoista

Tynkkynen: Saarikko on täsmävalinta punavihreän politiikan jatkamiseksi

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Eteläisten maiden sosialistimepit aloittivat moraalintaivutusharjoituksensa – rahan virtaaminen pohjoisesta etelään etusijalle

Bulgarian korruptiota vastustavat protestoijat paljastavat EU:n kaksinaismoraalin oikeusvaltiokäsitteessään

Puisto ja Immonen: Suomen talouden kantokykyä ajetaan koetukselle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää