

LEHTIKUVA
STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla
Ministeriksi palanneen, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivän Annika Saarikon mukaan kansalaisjärjestöille etsitään rahoitusta muualta valtion budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velaksi. Saarikon mukaan ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen.
Veikkauksen edunsaajat, eli useat kansalaisjärjestöt, ovat havahtuneet siihen ikävään tosiasiaan, että niiden ensi vuoden rahoitus on uhattuna: Veikkauksen tuotot ovat kutistumassa, sillä koronaepidemia sulki keväällä pelikoneet ja -salit ja useita tapahtumia peruttiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia erilaisille kansalaisjärjestöille. Avustuksia voivat hakea ja saada yleishyödylliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toiminnan tavoitteena on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
STEA:n tänä vuonna jakama kokonaissumma on 385 miljoonaa, mutta ensi vuonna rahat ovat vähentymässä. Järjestöille ongelma on todellinen, sillä käytännössä useiden Veikkauksen edunsaajien toiminta on täysin avustuksista riippuvaista.
Järjestöjen ei tarvitse sopeutua taloustilanteeseen
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään palannut, keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Annika Saarikko on väläyttänyt järjestöjen toiminnan rahoituksen maksamista veronmaksajien piikkiin, jolloin järjestöjen ei tarvitsisi sopeutua koronan vuoksi huonontuneeseen taloustilanteeseen.
Saarikko arvioi aiemmin STT:lle, että järjestöjen rahoitusvaje ensi vuodelle olisi 140 miljoonaa euroa. Saarikko kertoi lähtevänsä siitä, että aukko tilkitään keinolla millä hyvänsä.
Rahoitusvajetta on tarkoitus tilkitä syyskuun budjettiriihessä. Saarikon mukaan 140 miljoonaa on Veikkauksen tämänhetkiseen arvioon perustuva luku, mutta summa voi olla suurempikin. Saarikon mukaan järjestöille etsitään rahoitusta muualta budjetista, mutta viime kädessä järjestöt oltaisiin pelastamassa vaikka velkarahalla.
– Ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen, Saarikko toteaa.
Erikoinen linjaus synkän työmarkkinasyksyn alussa
Saarikon linjaus järjestöjen pelastamisesta veronmaksajien piikkiin on erikoinen synkän työmarkkinasyksyn alussa.
Keskiviikkona UPM ilmoitti Jämsässä olevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, ja päätös uhkaa jopa 450 työpaikkaa. Keskiviikkona myös makeisvalmistaja Fazer kertoi käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Lappeenrannan ja Karkkilan tehtaissa.
Aiemmin tällä viikolla Finnair ilmoitti aloittavansa koronan ja matkustusrajoitusten vuoksi yt-neuvottelut. Finnairilla arvioitu vähennystarve on jopa 1 000 työpaikkaa.
Markkinatalouden ulkopuolella toimivien järjestöjen ei Saarikon mukaan siis tarvitsisi välittää talouden suhdanteiden vaihteluista.
Edunsaajien vastarinta alkoi heti
Veikkauksen edunsaajat ovat luonnollisesti ryhtyneet pitämään ääntä kurjasta kohtalostaan. Pohjois-Savon liikunnan toiminnanjohtaja Risto Kovanen esittää Ylen haastattelussa, että järjestöjen rahoitusvirta voisi olla monikanavaisempi.
– Esimerkiksi erilaiset tulonsiirrot voisivat olla vaihtoehto. Eihän voi olla niin, että jos suomalaiset pelaavat vähemmän, niin se tarkoittaa automaattisesti huonompia olosuhteita ja toimintaedellytyksiä järjestöille, Kovanen sanoo.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka puolestaan kirjoittaa blogissa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusongelma tulisi ratkaista tulevina vuosina pitkäjänteisesti.
– En hyväksy sitä, että nyt leikataan järjestöjen tekemästä sosiaali- ja terveystyön turvaverkon paikkaustyöstä, Vainikka sanoo ja ilmoittaa samalla ettei hyväksy ”lyhyitä paniikissa tehtyjä leikkausratkaisuja”.
Maahanmuuttoon ja monikulttuuriin miljoonia
STEA-tukien piirissä on useita keskenään varsin erityyppisiä edunsaajia. Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestölle helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot vuositasolla.
Tänä vuonna maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Myös Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnetut kaarnavenemiehet Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA-rahaa yhteensä 1 043 189 euroa. Rantalan ja Milonoffin hankkeiden saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.
Julkisen tuen turvin järjestöt pystyvätkin maksamaan työntekijöilleen korkeita palkkoja, ja moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – esimerkiksi Diakonissalaitoksen säätiön johtajan Olli Holmströmin tulot ovat lähes 20 000 euroa kuussa.
Irti Huumeista ry:n nimi saattaa johtaa harhaan, sillä järjestönsä rahoituksesta huolestunut toiminnanjohtaja Vainikka avoimesti lobbaa julkisten huumeidenkäyttöhuoneiden puolesta. Tänä vuonna STEA jakoi useille huumeidenkäytön vapauttamista vaativille kansalaisjärjestöille yli kymmenen miljoonaa euroa.
Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry ei hakenut tälle vuodelle STEA-avustusta, koska STEA on jättänyt avustuksen myöntämättä jo useana vuotena peräkkäin. STEAn mukaan yhdistyksellä on jo liikaa rahaa, toiminnanjohtaja Sini Hursti kertoi aiemmin Suomen Uutisille.
STEA-tukea saavilta järjestöiltä vaaditaan vuosittain raportointia siitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan. Käytännössä tuloksellisuuden seuraaminen on vähäistä. Suomen Uutiset on myös kertonut järjestöjen toiminnan epäselvyyksistä.
Toiminta ja tulokset pitäisi selvittää tarkemmin
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ei suoraan lämpene Saarikon esitykselle tukea järjestöjä verovaroista. Rantasen mukaan järjestöille kanavoitavia avustuksia tulisi tässä tilanteessa tarkastella uudestaan.
– Pitäisi selvittää ja käydä tarkemmin läpi, mitä rahaa menee, kenelle ja mitä rahalla on saatu aikaan. Hyvin usein puhutaan kolmannesta sektorista siinä mielessä, että toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön tai jäsenyyteen. Tänä päivänä kolmannen sektorin toiminta on kuitenkin käytännössä jo lähes osa julkista sektoria.
Rantanen sanoo, että erityisesti tulisi selvittää jokaisen Veikkauksen edunsaajan toiminnan yleishyödyllisyyttä.
– Tekevätkö kaikki järjestöt jotain sellaista, mikä kuuluisi julkiselle sektorille, mutta puuttuu sieltä? Asioita voidaan toki tehdä myös yksityisesti tai ostopalveluina kolmannelta sektorilta, mutta järjestöjen avustus veronmaksajien rahoista voi olla kyseenalaista, Rantanen sanoo.
Hän toteaa, että varojen käyttöä pitäisi seurata huomattavasti tarkemmin kuin nyt tehdään.
– Suomi on täynnä erilaisia hankkeita ja projekteja, mutta harvemmin saadaan kuulla, mitä tosiasiassa on saatu aikaan. Voitaisiinko STEA-rahoja käyttää tehokkaammin niin, että saataisiin enemmän aikaiseksi konkreettisia palveluja ja hyvinvointia kansalaisille? Rantanen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miljoonat Irti huumeista ry kansalaisjärjestöt veronkiristykset Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry avustukset julkinen raha STEA Startup Refugees Tuomas Milonoff Riku Rantala Annika Saarikko Monikulttuuri Mari Rantanen velka perussuomalaiset hallitus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

Huumeidenkäytön vapauttamista lobbaaville järjestöille jaettiin yli kymmenen miljoonaa veikkausvoittovaroja

Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Ronkainen kysyy valtiolta rahaa terveydenhuollon koronatestaukseen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.

Iranin islamistihallinto värvää rikollisjengejä drooni- ja aseiskuihin Pohjoismaissa
Iran etsii droonipilotteja iskuihin juutalaisia, israelilaisia ja amerikkalaisia kohteita vastaan. Samaan aikaan Iranin hallinto hyödyntää eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää tiedustelutoiminnassaan ja propagandan levittämisessä.