Ulkoasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen varassa toimiva Suomen Pakolaisapu edellyttää hakijalta hyviä vuorovaikutustaitoja sekä odottaa valmiutta työskennellä ilmaiseksi myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Suomen Pakolaisapu julkaisi viime viikolla verkkosivullaan rekrytointi-ilmoituksen, jossa yhdistys ilmoittaa hakevansa viestintätaitoista harjoittelijaa tai työkokeilijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin.
Ilmoituksen mukaan harjoittelijan toimenkuvassa painottuvat monipuoliset viestinnälliset työtehtävät kuten uutiskirjeen kokoaminen ja lähetys, some-kanavien päivittäminen, vapaaehtoisille viestiminen sekä vapaaehtoistoiminnasta ulospäin kertominen.
Harjoittelija osallistuu myös vapaaehtoistoiminnan materiaalien kehittämiseen sekä tiimin koulutusten ja tapahtumien käytännön valmisteluun ja toteuttamiseen.
Kuulostaako hyvältä? Valitettavasti tehtävästä ei makseta mitään. Pakolaisapu odottaa, että tehtävään valittu henkilö suorittaa tehtävänsä ilmaiseksi. Jonkinlaisena lohdutuksena yhdistys sentään lupaa tarjota työvälineet sekä mahdollisuuden osallistua järjestön koulutuksiin ja tapahtumiin maksutta.
Saa työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin
Pakolaisapu edellyttää hakijalta esimerkiksi hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tehtävään valitulta henkilöltä odotetaan valmiutta työskennellä tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisin.
Pakolaisavun käyttämät ilmaisut ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä: ilmoituksen otsikossa mainitaan, että haettava henkilö olisi harjoittelija/työkokeilija. Toisaalta Pakolaisapu kertoo, että tehtävässä kysymys on nimenomaan työn tekemisestä: yhdistys ilmoittaa tarjoavansa ”kiinnostavan ja monipuolisen työkentän yhteiskunnallisesti ajankohtaisten asioiden parissa toimivassa organisaatiossa”.
Työsuhteella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimussuhdetta, jossa kummallakin osapuolella on erilaisia velvollisuuksia toista kohtaan. Työsuhteen tunnusmerkkeihin perinteisesti luetaan kuuluvaksi vastikkeellisuus eli se, että työn tekemisestä tekijälle maksetaan korvaus. Palkan maksaminen on työnantajan keskeisin velvollisuus työntekijää kohtaan.
Pakolaisavun tarjoamasta kokonaisuudesta vastikkeellisuus jää kuitenkin puuttumaan, joten työsuhteesta ei voi olla kyse, vaikka yhdistys kertookin ”monipuolisesta työkentästä”.
Ulkoministeriö lapioi rahaa pakolaisavulle
Palkattoman työn tekeminen on monella tavalla omiaan vääristämään työmarkkinoita. Menettely on varsin haitallista myös tekijälle itselleen, sillä palkatta tehdystä työstä ei kerry eläkettä tai lomaa, eikä sairastapauksissa ole mahdollisuutta kääntyä työterveyshuollon puoleen.
Useat työntekijäjärjestöt ovat paheksuneet palkattoman työn teettämistä. Esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on verrannut tällaista ilmiötä ihmisten hyväksikäyttöön.
Pakolaisavun menettely näyttäytyy vieläkin härskimmältä, kun otetaan huomioon, että järjestön toiminta rahoitetaan enimmäkseen julkisyhteisöjen varoilla. Vuonna 2016 Suomen Pakolaisavun kokonaisrahoitus oli 4 153 859 euroa.
Timo Soinin (sin.) johtaman ulkoasiainministeriön osuus summasta oli liki puolet. Muita rahoittajia olivat silloinen Raha-automaattiyhdistys 32 prosentin osuudella. Yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoitusten osuus oli 15 prosenttia, Euroopan pakolaisrahaston 2 prosenttia ja muiden rahoituslähteiden 3 prosenttia.
Pomo tienaa 55 000 euroa vuodessa
Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA lapioi Pakolaisavun kassaan runsaat 1,4 miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja valtakunnallistamiseen sekä maahan muuttaneiden yhteiskuntaan kuulumisen vahvistamiseen.
STEA-tulonsiirrot Pakolaisavulle tapahtuivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) hyväksymisellä.
Valtavista julkisista tulonsiirroista huolimatta Pakolaisapu ei ole kyennyt budjetoimaan varoja henkilölle, jolta odotetaan monipuolisten työtehtävien suorittamista sekä työskentelyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen – joka ansaitsee vuodessa yli 55 000 euroa – olisi silti kannattanut miettiä asiaa syvällisemmin.
Pakolaisavun koko henkilöstön vahvuus oli vuoden 2016 lopussa 122, joista kotimaassa työskenteli 39 ja ulkomailla 83 henkilöä.
ILKKA JANHUNEN