

LEHTIKUVA
Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa
Avustusvaroja haalivan järjestön johtaminen on vuodesta toiseen rahakasta tai vähintään kohtuullisen mukavaa puuhaa. Suomen Uutisten selvityksestä käy myös ilmi, että eräät järjestöpomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Suomessa toimii tuhansia niin sanottuja kolmannen sektorin järjestöjä ja muita organisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat sosiaaliset tai muuten yhteiskunnalliset tavoitteet sen sijaan, että toiminta pyrkisi taloudelliseen hyötymiseen. Tällaisten organisaatioiden rahoitus ja toiminnan palkkakulut ovat yleensä enimmäkseen julkisten avustusten varassa.
Suomen Uutisten tuore selvitys osoittaa, että vaikka kolmannen sektorin järjestöjen johtohenkilöiden vuosituloissa on eroja, monet järjestöt maksavat johtajilleen huomattavan korkeaa palkkaa. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on ministeritason ansiot, osalla enemmänkin.
Vertailu perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin eli vuoden 2017 verotustietoihin. Selvityksestä käy myös ilmi, että eräät pomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Tuplasti isommat ansiot kuin pääministerillä
Erilaisia sosiaalipalveluja tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström nousee tämän vertailun kärkeen. Holmströmin vuositulot ovat muhkeat 232 011 euroa, eli mies ansaitsee kuukaudessa lähes 20 000 euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palkkio on 11 675 euroa kuukaudessa.
Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee myös tytäryhtiöiden toiminnasta. Samalla Diakonissalaitos on huomattava julkisten avustusten saaja. Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakoi Diakonissalaitokselle avustusta 3,2 miljoonaa euroa.
Ex-järjestöpomo siirtyi jakamaan STEA:n rahoja
STEA:n johtajaksi nimitettiin vuonna 2017 liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula. Nimitystä ihmeteltiin laajasti, sillä Hannula siirtyi tehtävään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä, joka on huomattava avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna EHYT saa STEA-rahaa reilut 3,1 miljoonaa euroa.
EHYT ry:n toiminta liittyy maanlaajuisesti terveiden elämäntapojen edistämiseen. Toimintaan kuuluu myös alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvä ehkäisevä työ.
Se, että STEA-pomo valittiin rahaa vastaanottavan järjestön sisältä, on nähty ongelmallisena ja tasapuolisuuden vastaisena. Tehtävänimityksen voi halutessaan myös nähdä poliittisena suhmurointina.
Hannula työskenteli vuodesta 2012 alkaen EHYT ry:ssä ensin johtajana ja vuodesta 2015 alkaen toiminnanjohtajana. Järjestössä toimiessaan Hannula kuului parhaiten tienaavien järjestöpomojen joukkoon.
Vuonna 2017 jolloin hän toimi lähes koko vuoden EHYT:n johdossa, Hannulan vuosiansiot olivat huimat 116 290 euroa.
Kaarnalaivamiehet saivat mukavan palkankorotuksen
Startup Refugees –hankkeesta tunnetuksi tulleille Riku Rantalalle ja Tuomas Milononoffille nauru kelpaa palkkapäivänä. Milonoffin vuositulot ovat uskomattomat 97 251 euroa.
Turvapaikanhakijoiden avustamiseen keskittyvä toiminta näyttää kannattavan, sillä Milonoffin tulot ovat kääntyneet nousuun. Jo vuonna 2016 hän tienasi 84 301 euroa, joka sekin on suuri summa rahaa.
Rantala ei jäänyt paljoa jälkeen, sillä hänen vuositulonsa ovat 95 953 euroa. Myös Rantalan tulot ovat kasvaneet mukavasti edellisvuoteen verrattuna, jolloin ansioita kertyi 80 591 euroa.
Rantala ja Milonoff pyörittävät Startup Refugees –hanketta Phoenix ry:n kautta. Startup Refugees esittää olevansa verkosto ja hanke, joka pyrkii eri tavoilla auttamaan Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Julkisuudessa hanke on tullut tunnetuksi muun muassa kaarnalaivojen markkinoinnista
Phoenix ry on huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. STEA-avustusta yhdistykselle myönnettiin tänä vuonna huimat 296 706 euroa ja viime vuonna 180 000 euroa. Avustukset kanavoituvat pitkälti palkkakuluihin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön varoista.
Linnanmäen pomo tienaa liki 13 000 euroa/kk
Lasten Päivän Säätiö on vuosikymmenien ajan ylläpitänyt Linnanmäen huvipuistoa tarkoituksenaan kerätä varoja lastensuojelutyölle. Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin sijoittuu tässä vertailussa järjestöpomojen kärkeen.
Hänen vuositulonsa ovat 154 963 euroa, eli kuukaudessa lähes 13 000 euroa. Ansiot ovat huimassa nousussa, sillä edellisvuotena Adlivankin tienasi 134 941 euroa.
Sivistys- ja sosiaalityötä tekevän sekä asumispalveluja tarjoavan Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen ansaitsee vuodessa 94 619 euroa. Hänen kuukausiansionsa nousevat lähelle kahdeksaatuhatta euroa.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg taas ansaitsee johtamisesta vuositasolla 78 085 euroa. Kirkon Ulkomaanapu ilmoittaa olevansa Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö. Tänä vuonna se jäi vaille STEA-avustusta, sillä 379 649 euron avustushakemus ei mennyt läpi.
Plan-järjestön pääsihteerille mukava palkankorotus
Plan-järjestö pyrkii muun muassa kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta. Säätiölle myönnettiin tänä vuonna 462 000 euroa STEA-avustusta. Rahoitusta kerätään myös yksityisten lahjoitusten ja muun toiminnan kautta.
Plan Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen vuositulot ovat mukavat 83 596 euroa. Vuositasolla miehen ansiot ovat nousseet liki kymppitonnilla, sillä edellisvuotena Heinänen ansaitsi 73 863 euroa.
Ulkoasiainministeriön sekä STEA- rahoituksen varassa toimivan Suomen Pakolaisavun johtaja Annu Lehtinen ansaitsi vuodessa 57 605 euroa.
Viime vuonna Suomen Pakolaisapu pyrki rekrytoimaan viestintäharjoittelijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin. Tehtävässä edellytettiin valmiutta työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tehtävään valitulle henkilölle ei kuitenkaan ollut tarkoitus maksaa palkkaa tai muuta vastiketta.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on työskennellyt Ihmisoikeusliitossa eri tehtävissä jo useita vuosia ja vuodesta 2013 saakka liiton pääsihteerinä. Mattilan vuositulot ovat 51 787 euroa.
Seksuaalijärjestöjen pomojen ansiot vaihtelevat
Sexpo-säätiön toiminta keskittyy muun muassa erilaisten seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluiden järjestämiseen. Sexpo myös usein esittää julkisuudessa kannanottojaan ajankohtaisiin aiheisiin. Viime vuonna Sexpo aloitti seksologian koulutuksen järjestämisen.
Sexpon toiminta nojaa täysin julkisiin avustuksiin, kuten STEA-rahoitukseen, jota myönnettiin tälle vuodelle 524 539 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 42 836 euroa. Ansiot ovat nousseet muutaman tonnin. Edellisvuotena Paalanen ansaitsi 39 883 euroa.
Seta eli seksuaalisen tasavertaisuuden järjestö on perustettu jo 1970-luvulla. Järjestö ilmoittaa tavoittelevansa kaikenlaista tasavertaisuutta riippumatta henkilön identiteeteistä, ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen perustuslaki jo nyt takaa yhdenvertaisuuden jokaiselle täysin riippumatta identiteeteistä ja seksihaluista.
Seta on niin ikään huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna Setalle ja sen jäsenyhdistyksille myönnettiin 1 054 310 euroa STEA-avustusta.
Setan pääsihteerinä on vuodesta 2015 saakka toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 32 226 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ihmisoikeusliitto Suomen Setlementtiliitto EHYT ry järjestöjohtajat julkinen raha palkka Helsingin Diakonissalaitos Suomen Pakolaisapu STEA Seta Sexpo-säätiö Plan Kirkon Ulkomaanapu Lasten Päivän Säätiö Startup Refugees
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa

Veteraanijärjestöjen johtajat tienaavat hyvin – tulot jopa yli 100 000€ vuodessa

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Plan Suomi vaatii, että naisia pitää nyt alkaa kutsua menstruoiviksi ihmisiksi – Twitter-käyttäjiltä topakka kurinpalautus
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää