
PS-Nuoriso: Pelastustoimi ei saa jäädä sotepalvelujen jalkoihin
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Suomalainen pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntiin. Ne ovat arjen turvallisuuden perusta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. He ovat usein ensimmäisenä paikalla, kun sattuu ja tapahtuu. Kuten alan toimijat ovat todenneet, turvallisuus syntyy siellä, missä ihmiset tuntevat toisensa ja ovat valmiita auttamaan.
– Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, sanoo Strandman.
Sopimuspalokunnat ovat pelastustoimen kivijalka monilla alueilla. Ne hoitavat samoja tehtäviä kuin päätoimiset pelastajat: sammuttavat tulipaloja, auttavat liikenneonnettomuuksissa, suojaavat omaisuutta, pelastavat ihmisiä ja eläimiä, torjuvat myrskyjen aiheuttamia vahinkoja. Samalla ne ylläpitävät osaamista jatkuvalla harjoittelulla, kouluttavat nuoria ja rakentavat yhteisöllisyyttä, jota ei voi korvata hallinnollisilla päätöksillä.
Koko Suomessa toimii noin 700 sopimuspalokuntaa, kun päätoimisia paloasemia on vain hieman yli sata. Tämä kertoo selvästi, kuinka keskeinen rooli sopimuspalokunnilla on koko maan turvallisuudelle ja varautumiselle.
– Mitä kauemmas suurista kaupunkikeskuksista mennään, sitä varmemmin ensimmäinen apu tulee sopimuspalokunnalta, Strandman sanoo.
Etelä-Savossa toimii 27 sopimuspalokuntaa, joissa työskentelee noin 500 vapaaehtoista palokuntalaista. Kymenlaaksossa on 34 sopimuspalokuntaa, joista 3 on sotilaspalokuntaa, 3 teollisuuspalokuntaa ja 2 toimenpidepalkkaista. Etelä-Karjalan alueella on 25 sopimuspalokuntaa ja nyt sopimukset ovat irtisanottu.
– Tämä aiheuttaa huolen ja epävarmuuden sekä heikentää toiminnan jatkuvuutta. Asia on korjattava viipymättä. Turvallisuus ei saa olla kiinni epävarmuudesta tai lyhytnäköisistä ratkaisuista. Tarvitsemme pitkäjänteistä rahoitusta, selkeitä ja ennakoitavia sopimusmalleja sekä aitoa arvostusta vapaaehtoistyötä kohtaan. Sopimuspalokuntien ääni on myös kuultava päätöksenteossa. Heidän arjen kokemuksensa kertoo, mikä toimii ja mikä ei, Strandman painottaa.
Strandmanin mukaan sopimuspalokuntien vahvuus on yhteisöllisyydessä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa uusien vapaaehtoisten saamista mukaan, ja ihmisten ajasta kilpaillaan yhä enemmän.
– Etelä-Savossa tullaan rekrytoimaan toimintaan vapaa-ajanasukkaita, mikä on varsin oiva idea ja juuri silloin, kun väkimäärä maakunnassa on jopa kolminkertainen. Paikallinen sitoutuminen, nuorisotoiminta ja sukupolvelta toiselle siirtyvä osaaminen luovat turvaa, jota ei voi ostaa tai rakentaa hetkessä, Strandman korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

Sisäministeriön päätös myöntää 500 000 euron erillisrahoitus Lapin hyvinvointialueelle on pitkän työn tulos pelastushelikopteritoiminnan turvaamisessa.

Suojelupoliisin taloudellinen tilanne on heikentynyt. Hallitus esittää suojelupoliisille 5 miljoonan euron lisäystä määrärahoihin.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin lisätä pelastusopistolle sekä -koululle yhteensä noin miljoona euroa ensi vuodelle.

Suomalaisten paloturvallisuutta parantava lakimuutos astui voimaan heti tammikuun alusta. Jatkossa vastuu palovaroittimien kunnosta on rakennuksen omistajalla, kun se on aiemmin ollut asukkaan kontolla.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluejohtaja Petri Virolainen nosti keskusteluun vaihtoehdon luopua vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä säästöjen nimissä (Yle 28.5.2025). Ehdotus huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemistä, sillä vapaaehtoiset palokunnat ovat olennainen osa Suomen pelastustoimintaa ja turvallisuutta, jonka lisäksi ne ovat antaneet monelle polun pelastusalan ammattiin, mahdollistaneet harrastamisen turvallisuuden parissa sekä luoneet yhteisöllisyyttä.

Perussuomalaisten pitkään ajama tavoite niin kutsutun sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista etenee eduskunnassa. Lain tarkoituksena on suojata sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja ensihoidon henkilöstöä väkivallalta ja sen uhalta.

Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää