
PS-Nuoriso: Pelastustoimi ei saa jäädä sotepalvelujen jalkoihin
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Suomalainen pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntiin. Ne ovat arjen turvallisuuden perusta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. He ovat usein ensimmäisenä paikalla, kun sattuu ja tapahtuu. Kuten alan toimijat ovat todenneet, turvallisuus syntyy siellä, missä ihmiset tuntevat toisensa ja ovat valmiita auttamaan.
– Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, sanoo Strandman.
Sopimuspalokunnat ovat pelastustoimen kivijalka monilla alueilla. Ne hoitavat samoja tehtäviä kuin päätoimiset pelastajat: sammuttavat tulipaloja, auttavat liikenneonnettomuuksissa, suojaavat omaisuutta, pelastavat ihmisiä ja eläimiä, torjuvat myrskyjen aiheuttamia vahinkoja. Samalla ne ylläpitävät osaamista jatkuvalla harjoittelulla, kouluttavat nuoria ja rakentavat yhteisöllisyyttä, jota ei voi korvata hallinnollisilla päätöksillä.
Koko Suomessa toimii noin 700 sopimuspalokuntaa, kun päätoimisia paloasemia on vain hieman yli sata. Tämä kertoo selvästi, kuinka keskeinen rooli sopimuspalokunnilla on koko maan turvallisuudelle ja varautumiselle.
– Mitä kauemmas suurista kaupunkikeskuksista mennään, sitä varmemmin ensimmäinen apu tulee sopimuspalokunnalta, Strandman sanoo.
Etelä-Savossa toimii 27 sopimuspalokuntaa, joissa työskentelee noin 500 vapaaehtoista palokuntalaista. Kymenlaaksossa on 34 sopimuspalokuntaa, joista 3 on sotilaspalokuntaa, 3 teollisuuspalokuntaa ja 2 toimenpidepalkkaista. Etelä-Karjalan alueella on 25 sopimuspalokuntaa ja nyt sopimukset ovat irtisanottu.
– Tämä aiheuttaa huolen ja epävarmuuden sekä heikentää toiminnan jatkuvuutta. Asia on korjattava viipymättä. Turvallisuus ei saa olla kiinni epävarmuudesta tai lyhytnäköisistä ratkaisuista. Tarvitsemme pitkäjänteistä rahoitusta, selkeitä ja ennakoitavia sopimusmalleja sekä aitoa arvostusta vapaaehtoistyötä kohtaan. Sopimuspalokuntien ääni on myös kuultava päätöksenteossa. Heidän arjen kokemuksensa kertoo, mikä toimii ja mikä ei, Strandman painottaa.
Strandmanin mukaan sopimuspalokuntien vahvuus on yhteisöllisyydessä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa uusien vapaaehtoisten saamista mukaan, ja ihmisten ajasta kilpaillaan yhä enemmän.
– Etelä-Savossa tullaan rekrytoimaan toimintaan vapaa-ajanasukkaita, mikä on varsin oiva idea ja juuri silloin, kun väkimäärä maakunnassa on jopa kolminkertainen. Paikallinen sitoutuminen, nuorisotoiminta ja sukupolvelta toiselle siirtyvä osaaminen luovat turvaa, jota ei voi ostaa tai rakentaa hetkessä, Strandman korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

Sisäministeriön päätös myöntää 500 000 euron erillisrahoitus Lapin hyvinvointialueelle on pitkän työn tulos pelastushelikopteritoiminnan turvaamisessa.

Suojelupoliisin taloudellinen tilanne on heikentynyt. Hallitus esittää suojelupoliisille 5 miljoonan euron lisäystä määrärahoihin.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin lisätä pelastusopistolle sekä -koululle yhteensä noin miljoona euroa ensi vuodelle.

Suomalaisten paloturvallisuutta parantava lakimuutos astui voimaan heti tammikuun alusta. Jatkossa vastuu palovaroittimien kunnosta on rakennuksen omistajalla, kun se on aiemmin ollut asukkaan kontolla.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluejohtaja Petri Virolainen nosti keskusteluun vaihtoehdon luopua vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä säästöjen nimissä (Yle 28.5.2025). Ehdotus huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemistä, sillä vapaaehtoiset palokunnat ovat olennainen osa Suomen pelastustoimintaa ja turvallisuutta, jonka lisäksi ne ovat antaneet monelle polun pelastusalan ammattiin, mahdollistaneet harrastamisen turvallisuuden parissa sekä luoneet yhteisöllisyyttä.

Perussuomalaisten pitkään ajama tavoite niin kutsutun sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista etenee eduskunnassa. Lain tarkoituksena on suojata sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja ensihoidon henkilöstöä väkivallalta ja sen uhalta.

Viikon suosituimmat

Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.