Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Suomalainen pelastustoimi nojaa vahvasti sopimuspalokuntiin. Ne ovat arjen turvallisuuden perusta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. He ovat usein ensimmäisenä paikalla, kun sattuu ja tapahtuu. Kuten alan toimijat ovat todenneet, turvallisuus syntyy siellä, missä ihmiset tuntevat toisensa ja ovat valmiita auttamaan.

– Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, sanoo Strandman.

Pelastustoimen kivijalka monilla alueilla

Sopimuspalokunnat ovat pelastustoimen kivijalka monilla alueilla. Ne hoitavat samoja tehtäviä kuin päätoimiset pelastajat: sammuttavat tulipaloja, auttavat liikenneonnettomuuksissa, suojaavat omaisuutta, pelastavat ihmisiä ja eläimiä, torjuvat myrskyjen aiheuttamia vahinkoja. Samalla ne ylläpitävät osaamista jatkuvalla harjoittelulla, kouluttavat nuoria ja rakentavat yhteisöllisyyttä, jota ei voi korvata hallinnollisilla päätöksillä.

Koko Suomessa toimii noin 700 sopimuspalokuntaa, kun päätoimisia paloasemia on vain hieman yli sata. Tämä kertoo selvästi, kuinka keskeinen rooli sopimuspalokunnilla on koko maan turvallisuudelle ja varautumiselle.

– Mitä kauemmas suurista kaupunkikeskuksista mennään, sitä varmemmin ensimmäinen apu tulee sopimuspalokunnalta, Strandman sanoo.

Pitkäjänteistä toimintaa tarvitaan

Etelä-Savossa toimii 27 sopimuspalokuntaa, joissa työskentelee noin 500 vapaaehtoista palokuntalaista. Kymenlaaksossa on 34 sopimuspalokuntaa, joista 3 on sotilaspalokuntaa, 3 teollisuuspalokuntaa ja 2 toimenpidepalkkaista. Etelä-Karjalan alueella on 25 sopimuspalokuntaa ja nyt sopimukset ovat irtisanottu.

– Tämä aiheuttaa huolen ja epävarmuuden sekä heikentää toiminnan jatkuvuutta. Asia on korjattava viipymättä. Turvallisuus ei saa olla kiinni epävarmuudesta tai lyhytnäköisistä ratkaisuista. Tarvitsemme pitkäjänteistä rahoitusta, selkeitä ja ennakoitavia sopimusmalleja sekä aitoa arvostusta vapaaehtoistyötä kohtaan. Sopimuspalokuntien ääni on myös kuultava päätöksenteossa. Heidän arjen kokemuksensa kertoo, mikä toimii ja mikä ei, Strandman painottaa.

Sitoutuminen luo turvaa

Strandmanin mukaan sopimuspalokuntien vahvuus on yhteisöllisyydessä. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa uusien vapaaehtoisten saamista mukaan, ja ihmisten ajasta kilpaillaan yhä enemmän.

– Etelä-Savossa tullaan rekrytoimaan toimintaan vapaa-ajanasukkaita, mikä on varsin oiva idea ja juuri silloin, kun väkimäärä maakunnassa on jopa kolminkertainen. Paikallinen sitoutuminen, nuorisotoiminta ja sukupolvelta toiselle siirtyvä osaaminen luovat turvaa, jota ei voi ostaa tai rakentaa hetkessä, Strandman korostaa.