Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstai-iltana Ylen A-talkissa, että EU:n 750 miljardin elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan EU-maille aiheuttamien vaurioiden kanssa. Halla-aho korosti, että rahaston hyötyjiksi nousevat ne EU-maat, jotka ovat jo ennen koronaa hoitaneet omaa talouttaan huonosti. – Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajamaista muualle Eurooppaan, Halla-aho varoitti.

Jussi Halla-aho sanoi A-talkissa, että vaikka tilanteeseen liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja, pohjimmiltaan ratkaisu 750 miljardin rahastosta on poliittinen.

– Riippumatta siitä, miten asiat on kirjattu EU:n perussopimuksiin, Lissabonin sopimuksen henki on se, että unioni tai jäsenmaat eivät ota vastatakseen toistensa sitoumuksista ja veloista.

Elvytysrahastosta tehtiin kesällä poliittinen päätös EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa, mutta rahoitusratkaisu tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän.

Halla-aho sanoi, että Suomen olisi jo aiemmin kesällä pitänyt kieltäytyä osallistumasta elvytysrahastoon.

– Kieltäytymisen jälkeen olisi sitten voitu jatkaa keskustelemista. Jos sekään ei auta, niin sitten on vain todettava että Suomen paikka ei ole velkaunionissa.

Elvytysrahasto rikkoo hallituksen rivejä

Halla-aho huomautti, että jopa hallituspuolueissa on huomattu, että vaatii melkoista akrobatiaa saada elvytysrahasto sopimaan EU-perussopimusten piiriin.

Elvytysrahasto rikkookin jo nyt hallituspuolueiden rivejä, esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi äskettäin, ettei voi hyväksyä ratkaisua. Hoskonen korosti, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisille.

– Rahasto rikkoo EU-perussopimusten henkeä. Pidänkin irvokkaana sitä, että brexit-neuvotteluissa EU moittii Britanniaa kansainvälisen lain rikkomisesta, kun EU:n ei omasta mielestään tarvitse noudattaa edes omaa lakiaan, Halla-aho sanoi.

Hän painotti, että nimestään ja perusteluistaan huolimatta elvytysrahasto ei edes liity koronaan millään tavalla.

– Rahanjakokriteerit eivät ole sellaisia, että tästä paketista hyötyisivät eniten maat, jotka tosiasiassa ovat eniten kärsineet koronasta, vaan tästä hyötyvät ne maat joiden kansallinen kyky elvyttää on heikko, Halla-aho sanoi viitaten esimerkiksi Italiaan.

Keskustalla pitkät hampaat, hyväksyy silti paketin

Halla-aho jatkoi, että elvytysrahaston hyötyjämaiden, kuten Italian ja Espanjan heikko elpymiskyky johtuu nimenomaan näiden maiden rakenteellisista ongelmista.

– Etelä-Euroopan mailla on rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, suuri osa taloudesta on harmaata taloutta, joka ei näy bruttokansantuotteessa. Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajista muualle Eurooppaan. Tämänhän on muun muassa jo Saksan valtiovarainministeri sanonut ääneen tällä viikolla.

Halla-ahon lisäksi A-talkissa olivat keskustelemassa opetusministeri Li Andersson (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sd.) ei saapunut tv-debattiin. Syyksi ilmoitettiin mahdollinen korona-altistuminen.

Saarikko muotoili, että hallituspuolue keskusta on mukana EU-elvytyksessä ”pitkin hampain.” Saarikon mukaan elvytysrahastoa on mietitty keskustan sisällä. Saarikon mukaan kokonaisuuteen olisi silti saatu mukaan ulottuvuuksia, jotka helpottavat kokonaisuuden hyväksymistä.

Orpo myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että elvytysrahaston varoja ei kohdisteta koronan perusteella, vaan rahaa menee eteläisille EU-maille, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan. Orpon mukaan periaate pitäisi edelleen olla se, että jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan.

EU lahjoo Etelä-Euroopan maat pysymään eurossa

Keskeinen epäilyksenaihe on se, auttaako elvytysrahasto ylipäätään Suomen vientiä ja onko vaikutus EU-talouteen todella elvyttävä, kuten väitetään. Useat taloustieteilijät ovat jo vastanneet molempiin kysymyksiin kieltävästi.

Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä todennäköisesti pyritäänkin vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.

Ministeri Anderssonin mielestä elvytysrahasto kuitenkin olisi tarpeellinen. Anderssonin mukaan nyt ollaan kanavoimassa rahaa elvyttämiseen ja työllisyyttä edistäviin investointeihin.

Halla-aho muistutti, että Etelä-Euroopan maiden ongelmia on aiemmin yritetty ratkaista kansallisilla ”matokuureilla.”

– Näiden etelän maiden kansalaiset ymmärrettävästi eivät pitäneet siitä, ja seurauksena oli epämiellyttäviä poliittisia mullistuksia. EU onkin oppinut tästä virheestä, joten tilannetta lähestytään nyt toisesta kulmasta: EU pyrkii sosialisoimaan Etelä-Euroopan maiden ongelmat ja lahjomalla pysymään ne eurossa. Nyt ainoastaan maksaja vaihtuu, Halla-aho sanoi.

Hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla

Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, eli viimeistelemään valtion ensi vuoden talousarvioesityksen.

Anderssonin mukaan hallitus olisi luomassa näkymää tulevaisuuteen. Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei hän usko, että hallitus saa aikaiseksi mitään työllisyyttä parantavia uudistuksia.

– Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin on olemassa hallituksen sisäinen ristiveto keskustan ja muiden puolueiden välillä. Toisaalta hallitus ei myöskään ole ottanut riittävällä tavalla tavoitteekseen luoda edellytyksiä uuden tuottavan tuottavan työn syntymiselle Suomeen.

Halla-aho sanoi, että koronakriisin keskellä sosiaaliturva on tärkeä asia, mutta että hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla.

– Jotta me voimme jakaa vaurautta, sitä pitää ensin luoda. Puhutaan esimerkiksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä, kustannusrakenteesta ja tavallisten ihmisten ostovoimasta, koska se vaikuttaa suoraan työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Näihin asioihin täytyisi panostaa. On myös muistettava, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.

Saarikko vetosi siihen, että koronasta johtuen hallitus ei tulisi saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.

Suomi elää kroonisesti yli varojensa

Halla-aho palasi Suomen rakenteellisiin, koronasta riippumattomiin ongelmiin.

– Me elämme kroonisesti yli varojemme. Sen takia tarvitaan rakenteellisia muutoksia, myös kulupuolelle. Meidän pitää lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa sekä leikata sellaisia menoja, jotka eivät palvele suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toisaalta on samalla edistettävä työtä ja yrittämistä.

Halla-aho totesi, että pelkän työllisyysasteen tuijottaminen ei ole järkevää.

– Pelkään, että hallituksella on kiusaus nostaa työllisyysastetta tavoilla, jotka eivät ole kestäviä julkisen talouden kannalta, kuten laajamittaisella palkkatuella tai laajalla halpatyövoiman maahantuonnilla, joka on itse asiassa negatiivista julkisen talouden kannalta.

SUOMEN UUTISET