

PS ARKISTO
Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstai-iltana Ylen A-talkissa, että EU:n 750 miljardin elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan EU-maille aiheuttamien vaurioiden kanssa. Halla-aho korosti, että rahaston hyötyjiksi nousevat ne EU-maat, jotka ovat jo ennen koronaa hoitaneet omaa talouttaan huonosti. – Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajamaista muualle Eurooppaan, Halla-aho varoitti.
Jussi Halla-aho sanoi A-talkissa, että vaikka tilanteeseen liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja, pohjimmiltaan ratkaisu 750 miljardin rahastosta on poliittinen.
– Riippumatta siitä, miten asiat on kirjattu EU:n perussopimuksiin, Lissabonin sopimuksen henki on se, että unioni tai jäsenmaat eivät ota vastatakseen toistensa sitoumuksista ja veloista.
Elvytysrahastosta tehtiin kesällä poliittinen päätös EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa, mutta rahoitusratkaisu tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän.
Halla-aho sanoi, että Suomen olisi jo aiemmin kesällä pitänyt kieltäytyä osallistumasta elvytysrahastoon.
– Kieltäytymisen jälkeen olisi sitten voitu jatkaa keskustelemista. Jos sekään ei auta, niin sitten on vain todettava että Suomen paikka ei ole velkaunionissa.
Elvytysrahasto rikkoo hallituksen rivejä
Halla-aho huomautti, että jopa hallituspuolueissa on huomattu, että vaatii melkoista akrobatiaa saada elvytysrahasto sopimaan EU-perussopimusten piiriin.
Elvytysrahasto rikkookin jo nyt hallituspuolueiden rivejä, esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi äskettäin, ettei voi hyväksyä ratkaisua. Hoskonen korosti, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisille.
– Rahasto rikkoo EU-perussopimusten henkeä. Pidänkin irvokkaana sitä, että brexit-neuvotteluissa EU moittii Britanniaa kansainvälisen lain rikkomisesta, kun EU:n ei omasta mielestään tarvitse noudattaa edes omaa lakiaan, Halla-aho sanoi.
Hän painotti, että nimestään ja perusteluistaan huolimatta elvytysrahasto ei edes liity koronaan millään tavalla.
– Rahanjakokriteerit eivät ole sellaisia, että tästä paketista hyötyisivät eniten maat, jotka tosiasiassa ovat eniten kärsineet koronasta, vaan tästä hyötyvät ne maat joiden kansallinen kyky elvyttää on heikko, Halla-aho sanoi viitaten esimerkiksi Italiaan.
Keskustalla pitkät hampaat, hyväksyy silti paketin
Halla-aho jatkoi, että elvytysrahaston hyötyjämaiden, kuten Italian ja Espanjan heikko elpymiskyky johtuu nimenomaan näiden maiden rakenteellisista ongelmista.
– Etelä-Euroopan mailla on rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, suuri osa taloudesta on harmaata taloutta, joka ei näy bruttokansantuotteessa. Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajista muualle Eurooppaan. Tämänhän on muun muassa jo Saksan valtiovarainministeri sanonut ääneen tällä viikolla.
Halla-ahon lisäksi A-talkissa olivat keskustelemassa opetusministeri Li Andersson (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sd.) ei saapunut tv-debattiin. Syyksi ilmoitettiin mahdollinen korona-altistuminen.
Saarikko muotoili, että hallituspuolue keskusta on mukana EU-elvytyksessä ”pitkin hampain.” Saarikon mukaan elvytysrahastoa on mietitty keskustan sisällä. Saarikon mukaan kokonaisuuteen olisi silti saatu mukaan ulottuvuuksia, jotka helpottavat kokonaisuuden hyväksymistä.
Orpo myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että elvytysrahaston varoja ei kohdisteta koronan perusteella, vaan rahaa menee eteläisille EU-maille, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan. Orpon mukaan periaate pitäisi edelleen olla se, että jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan.
EU lahjoo Etelä-Euroopan maat pysymään eurossa
Keskeinen epäilyksenaihe on se, auttaako elvytysrahasto ylipäätään Suomen vientiä ja onko vaikutus EU-talouteen todella elvyttävä, kuten väitetään. Useat taloustieteilijät ovat jo vastanneet molempiin kysymyksiin kieltävästi.
Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä todennäköisesti pyritäänkin vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.
Ministeri Anderssonin mielestä elvytysrahasto kuitenkin olisi tarpeellinen. Anderssonin mukaan nyt ollaan kanavoimassa rahaa elvyttämiseen ja työllisyyttä edistäviin investointeihin.
Halla-aho muistutti, että Etelä-Euroopan maiden ongelmia on aiemmin yritetty ratkaista kansallisilla ”matokuureilla.”
– Näiden etelän maiden kansalaiset ymmärrettävästi eivät pitäneet siitä, ja seurauksena oli epämiellyttäviä poliittisia mullistuksia. EU onkin oppinut tästä virheestä, joten tilannetta lähestytään nyt toisesta kulmasta: EU pyrkii sosialisoimaan Etelä-Euroopan maiden ongelmat ja lahjomalla pysymään ne eurossa. Nyt ainoastaan maksaja vaihtuu, Halla-aho sanoi.
Hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla
Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, eli viimeistelemään valtion ensi vuoden talousarvioesityksen.
Anderssonin mukaan hallitus olisi luomassa näkymää tulevaisuuteen. Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei hän usko, että hallitus saa aikaiseksi mitään työllisyyttä parantavia uudistuksia.
– Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin on olemassa hallituksen sisäinen ristiveto keskustan ja muiden puolueiden välillä. Toisaalta hallitus ei myöskään ole ottanut riittävällä tavalla tavoitteekseen luoda edellytyksiä uuden tuottavan tuottavan työn syntymiselle Suomeen.
Halla-aho sanoi, että koronakriisin keskellä sosiaaliturva on tärkeä asia, mutta että hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla.
– Jotta me voimme jakaa vaurautta, sitä pitää ensin luoda. Puhutaan esimerkiksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä, kustannusrakenteesta ja tavallisten ihmisten ostovoimasta, koska se vaikuttaa suoraan työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Näihin asioihin täytyisi panostaa. On myös muistettava, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
Saarikko vetosi siihen, että koronasta johtuen hallitus ei tulisi saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.
Suomi elää kroonisesti yli varojensa
Halla-aho palasi Suomen rakenteellisiin, koronasta riippumattomiin ongelmiin.
– Me elämme kroonisesti yli varojemme. Sen takia tarvitaan rakenteellisia muutoksia, myös kulupuolelle. Meidän pitää lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa sekä leikata sellaisia menoja, jotka eivät palvele suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toisaalta on samalla edistettävä työtä ja yrittämistä.
Halla-aho totesi, että pelkän työllisyysasteen tuijottaminen ei ole järkevää.
– Pelkään, että hallituksella on kiusaus nostaa työllisyysastetta tavoilla, jotka eivät ole kestäviä julkisen talouden kannalta, kuten laajamittaisella palkkatuella tai laajalla halpatyövoiman maahantuonnilla, joka on itse asiassa negatiivista julkisen talouden kannalta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- globaali sosiaalitoimisto rakenteelliset ongelmat tulonsiirtomekanismi eteläiset maat EU-elvytyspaketti nettomaksajat Annika Saarikko Sanna Marin Petteri Orpo Li Andersson Suomi Velkaantuminen perussuomalaiset harmaa talous hallitus talous Jussi Halla-aho Keskusta työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari moittii: Nuukan nelikon ja Saksan jäsenmaksualennukset valtavia – osalle maista myös EU:n muoviverosta alennusta

Purra: Eurotukipaketti peittelee ylivelkaantumista

Tavio: EU-elvytyspaketti keskustan käsissä

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Toimi Kankaanniemi KSML:ssä: 750 mrd euron EU-tukipaketti on vaarallinen ensimmäinen avaus – pian Välimeren kriisimaat vaativat lisää miljardeja

Tavio: EU-elvytyspaketin kaataminen on nyt perussuomalaisten tärkein tehtävä

Taloustieteilijältä raju ryöpytys pääministeri Marinin talouspolitiikalle: Uhkaa suomalaisten hyvinvointia

Juvonen: Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin EU:n elpymispakettikeskustelussa – hallitus ei näe metsää puilta

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.