Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen hämmästelee Suomen pääministeri Sanna Marinin talouspoliittista linjaa. Malisen mukaan suunnan on muututtava pikaisesti tai Marinin politiikka kumoaa kahden viime vuosisadan aikana rakennetun hyvinvointivaltiomme. Malinen kirjoittaa kritiikkinsä Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

Tuomas Malinen ihmettelee, josko pääministeri Sanna Marin (sd.) on luomassa aivan uutta talouspoliittista doktriinia, missä keskiössä on vientimaidemme talouskehityksen elvyttäminen Suomen budjettivaroin.

– Aiemmassa maailmassa tämä olisi merkinnyt mm. Suomen suorittamaa voimakasta Neuvostoliiton tai jopa Yhdysvaltojen talouksien elvyttämistä 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, Malinen hahmottaa uuden linjan merkitystä.

Talouskriisejä tutkinut Malinen muistuttaa, että parhaiten kriiseistä pääsee ulos hyvällä valtion, yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten yhteistyöllä. Talouspolitiikka tulee ankkuroida myös ympärillä oleviin realiteetteihin.

Marinin vanhoillinen ja tuhoisa talouspolitiikka

Malinen summaa muutamia pääministeri Marinin ulostuloja. Malinen kirjoittaa, etteivät Marinin uhmakkaat ja jopa haukuiksi tulkittavat, viestit yrityskentälle kannusta yrityksiä investoimaan Suomeen.

Noustuaan puolueensa puheenjohtajaksi Marin väläytteli ensitöikseen kuuden tunnin työpäivää. Malinen kertoo, että tällainen visio käy yrityksille kalliiksi. Ne joutuvat joko palkkaamaan lisää väkeä tai kutistamaan tuotantoaan työajan lyhentyessä.

Marin kertoi, että kohentunut tuottavuus kompensoisi työajan lyhennyksen. Malinen huomauttaa, että viime vuosina Suomen tuottavuuskehitys on ottanut takapakkia kehityksen sijaan.

Malisen mukaan Marin tavoittelee ”vanhoillista ja tuhoisaa” talouspolitiikan linjaa.

– En tiedä milloin viimeksi pääministeri taustajoukkoineen on muodostanut niin suuren uhan suomalaisten hyvinvoinnille kuin mitä pääministeri Marin tällä hetkellä tekee, hän toteaa.

Järjetön EU-elpymispaketti

EU:n elvytyspaketti ei Malisen mielestä täytä tehtäväänsä. Euroalue on vientivetoinen, jolloin sisämarkkinoiden kehitys jää toissijaiseksi kasvun tekijäksi. Yhdysvaltojen talous nojaa pitkälti nimenomaan maan sisäiseen kysyntään.

Elvytyspaketilla ei saavuteta esimerkiksi Italiassa tällaista kysyntää, minkä on ilmeisesti ajateltu koostuvan suomalaisista tuotteista ja palveluista.

Suomen talous seuraa erityisen paljon Kiinan talouskehitystä. Finanssikriisin jälkeen Kiinan velkavetoinen elvytys on pitänyt talouden rattaat pyörimässä ja se on auttanut myös Suomen taloutta.

Maailmantalouden sakatessa EU:n sisämarkkinoiden elvyttäminen ei auta Suomen taloutta.

– Rahaa pitäisi siis lähettää Kiinaan, ei Italiaan, eikä sekään tietenkään auttaisi, Malinen summaa.

Elvytyspaketti on Malisen mukaan kallis ja tehoton. Elvytys pitäisi kohdentaa korkean tuottavuuden maihin. Nyt elvytysvarat rantautuvat pääosin matalan tuottavuuden maihin.

– Se on hieman sama juttu, kuin jos antaisit rahaa itseäsi selkeästi huonommalle puusepälle, että hän valmistaisi sinulle pöydän. Saisit varmasti pöydän, mutta se erittäin suurella todennäköisyydellä olisi huonompi ja kestäisi vähemmän aikaa kuin jos olisit valmistanut sen itse. Siinä ei toisin sanoen olisi mitään järkeä, Malinen havainnollistaa.

Euro on suurin Suomen talousongelmista

Malinen toimii talousanalyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana. GnS on mallintanut Suomen talouskehitystä, mikäli Suomi olisi 1990-luvun lopussa pysynyt markassa.

Vienti olisi mallin mukaan tätä nykyä 40 prosenttia korkeampi kuin mitä se on nyt euroajassa. Suomen bruttokansantuote olisi 10 prosenttia suurempi. Tällöin verotulotkin olisivat korkeammat, eikä valtion tarvitsisi velkaantua juuri lainkaan.

– Suurin yksittäinen syyllinen Suomen talousongelmiin on euro, Malinen laukoo.

Jotta Suomi pärjäisi yhteisvaluutassa paremmin, tulisi työmarkkinajärjestöjen valtaa karsia rajusti. Verotuksen pitäisi keventyä sekä yrittäjyyteen kannustaa nykyistä paremmin.

Valuuttakurssin joustot ja rakenneuudistukset ovat Malisen mukaan toimiva resepti talouskriiseistä toipumiseen. Hän muistuttaa Suomen 90-luvun alun laman toipumisen vaatineen markan 30 prosentin devalvoitumista. Samaan aikaan toteutettu verouudistus auttoi talouden toipumisessa.

Henri Alakylä