MIKA RINNE
Nato-maat ovat osoittaneet kiinnostusta Suomen Ilmavoimien maantietukikohtatoimintaan, jossa lentokoneita hajautetaan eri puolille maata. Yhdysvaltain merijalkaväki sekä Puolan ja Espanjan ilmavoimat harjoittelevat nyt ensimmäistä kertaa suomalaisessa maantietukikohdassa. Suomessa on meneillään laaja Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoitus, joka kestää juhannukseen saakka.
Espanjalaiset hävittäjälentäjät harjoittelivat laskeutumista tilapäiseen maantietukikohtaan Tervossa keskiviikkona. Kyseessä on laaja Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoitus, joka ulottuu Suomesta aina Espanjaan saakka.
– Olemme varautuneet vastaanottamaan Tervossa espanjalaisten, yhdysvaltalaisten ja puolalaisten lentokalustoa, mutta valmius on myös muille Nato-maille, kertoo Karjalan lennoston komentaja Tomi Böhm.
Harjoitukseen osallistuu 18 Nato-maata ja yli 200 lentokonetta. Suomen Ilmavoimista mukana on 12 Hornet -hävittäjää ja noin 500 sotilasta kaikista joukko-osastoista. Lentotoimintaa on päivittäin 8.‒18. kesäkuuta.
– Tässä harjoitellaan sitä, miten toimitaan sodan aikana, kun Naton 5. artikla on käytössä. Tavoitteena on heikentää hyökkääjän kykyä aiheuttaa tuhoa, Böhm sanoo.
Nopeasti käyttöönotettavia varalaskupaikkoja sijaitsee eri puolilla Suomea. Vastaavanlaista maantietukikohtatoimintaa ei ole kylmän sodan jälkeen harjoiteltu säännöllisesti muualla Euroopassa, mikä on herättänyt Nato-kumppanien kiinnostuksen Suomen Ilmavoimien malliin.
– Aiheutamme toiminnallamme hyökkääjälle ongelman. Käytössämme on useita tukeutumisalustoja oman suunnitelmamme mukaisesti, mikä vaikeuttaa vastustajan päätöstä siitä, mihin iskeä. Se ei pysty tietämään, missä kulloinkin olemme, Böhm kertoo.
Ilmavoimien tukikohtataktiikassa korostuvat hajauttaminen ja liikkuvuus, joiden avulla pyritään vaikeuttamaan vastustajan iskujen kohdentamista.
– Vastustaja voi päätyä siihen, ettei kannata ampua, koska ohjukset menevät helposti hukkaan tyhjään kohteeseen. Asfalttiin ampuminen ei ole iso menetys, ja se voidaan korjata nopeasti. Meidän tavoitteemme on estää kaluston tuhoutuminen, hän sanoo.
Tervon tilapäinen kiitotie on noin kolme kilometriä pitkä ja tavallista leveämpi maantienpätkä pohjoissavolaisessa maisemassa.
– Maantielle laskeutuminen on elämyksellinen kokemus. Se on erilainen kuin isolle lentokentälle laskeutuminen. Kiitotie on kapea, puut ovat lähellä ja sivutuuli tekee laskeutumisesta haastavaa, Böhm kertoo.
Tukikohtaan on laskeuduttu muun muassa Yhdysvaltain merijalkaväen F-35B-hävittäjillä, jotka kykenevät operoimaan sekä pieniltä aluksilta että tilapäisiltä kiitoteiltä.
– Harjoitus on sujunut hyvin, ja palaute ulkomaisilta on ollut myönteistä. Amerikkalaiset ovat kiittäneet toiminnan organisointia ja suunnittelua. Yhteistyö tukikohta-alueella on ollut saumatonta. Esimerkiksi espanjalaisilla on omat järjestelmänsä mukana, ja he toimivat niiden kanssa. Suomi puolestaan antaa isäntämaatukea sen mukaan, mitä huoltoa ja tukea tarvitaan. Tankkauksessa hyödynnetään kunkin maan lentoteknistä osaamista, ja se tehdään yhdessä.
– Kumppanit näkevät, miten kevyillä ja ketterillä joukoilla tätä toimintaa Suomessa pyöritetään. Me taas saamme oppia siitä, millaista tukea tänne tulevat Nato-maat tarvitsevat, Böhm selvittää.
Ilmasotakoulun johtaja Ville Hakalan mukaan kiinnostus sotilaslentäjän koulutusta kohtaan on kasvanut selvästi viime vuosina.
– Hakijamäärät ovat kasvaneet jopa noin 25 prosenttia verrattuna muutaman vuoden takaiseen hakijamäärään, Hakala sanoo.
Kasvun taustalla Hakala näkee useita tekijöitä, joista yksi on Ilmavoimien tuleva kalustouudistus. Suomi on ostanut Yhdysvalloista 64 kappaletta F-35-hävittäjiä.
– Varmasti turvallisuustilanteella on jokin vaikutus kiinnostukseen. Olettaisin kuitenkin, että keskeisin syy kiinnostuksen kasvamiseen on Ilmavoimille hankittu F-35-monitoimihävittäjä. Uuden suorituskyvyn mukana Ilmavoimiin tulee paljon lisää mielenkiintoisia tehtäviä, Hakala kertoo.
Karjalan lennoston komentaja Tomi Böhm.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puolustusvaliokunta hyväksyi tänään mietinnön hallituksen esityksestä ydinenergialain sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että eduskunta päivittää Suomen lainsäädännön vastaamaan Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia vaatimuksia.
Kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila vaatii Naton pohjoiseurooppalaisen putkiverkoston laajentamista Suomeen ja Ruotsiin. Hän esitti näkemyksensä Delphi Economic Forumissa energiapolitiikkaa käsittelevässä puheenvuorossaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius varoittaa, että Espanjan sosialistihallituksen kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on kehitys, jota Suomen tulee aktiivisesti torjua Natossa.
Eduskunta käsitteli tiistaina valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Puolustusvoimat aikoo hoitaa osallistumisen palkatulla henkilöstöllä ja vapaaehtoisilla sopimussotilailla reservistä. Varusmiehet eivät osallistu näihin tehtäviin.
Perussuomalaiset näkee Naton perustuvan ajatukseen yhteisestä puolustuksesta, jonka on toimittava uskottavasti. Perussuomalaiset muistuttaa kuitenkin, että uskottavan puolustuksen toimeenpano ei synny itsestään, vaan se vaatii harjoittelua. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom toteaa käytännön yhteistyön muodostavan keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus rakentuu.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
