LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset näkee Naton perustuvan ajatukseen yhteisestä puolustuksesta, jonka on toimittava uskottavasti. Perussuomalaiset muistuttaa kuitenkin, että uskottavan puolustuksen toimeenpano ei synny itsestään, vaan se vaatii harjoittelua. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom toteaa käytännön yhteistyön muodostavan keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus rakentuu.
Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Selonteossa määritellään, miten Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan rauhan aikana ja millä tavoin osallistumisemme tukee sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että Suomen omaa turvallisuutta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa käytännön yhteistyön muodostavan keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus rakentuu.
– Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä liittokunnan yhteisen puolustuksen kokonaisuutta, Bergbom sanoi.
Perussuomalaiset kokee tärkeäksi, että Suomi toimii Natossa aktiivisena ja oman tonttinsa hoitavana jäsenenä, samalla huolehtien siitä, että oman puolustuksemme uskottavuus säilyy kunnossa.
Bergbom linjasi Suomen roolin yhteisen puolustuksen tehtävissä liittyvän ennen kaikkea pohjoiseen toimintaympäristöön ja Itämeren alueeseen.
– Suomi sijaitsee liittokunnan pohjoisella reunalla alueella, jossa arktinen ulottuvuus, Pohjois-Atlantti ja Itämeri kohtaavat. Juuri täällä liittokunnan läsnäolo, yhteinen harjoittelu ja valmiuden ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa, Bergbom totesi.
Perussuomalaiset muistuttaa Itämeren olevan Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeä ja toteaa valtaosan ulkomaankaupastamme kulkevan meritse juuri Itämeren kautta. Bergbom muistutti, että samalla alueen turvallisuustilanne on viimeisten vuosien aikana horjunut.
– Venäjän jo neljättä vuotta käymä hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus Euroopassa ei ole itsestäänselvyys. Myös Itämeren alueella on nähty lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia sabotaaseja sekä Venäjän varjolaivaston toimintaa, joka on lisännyt epävarmuutta alueen turvallisuustilanteesta.
Perussuomalaiset näkee yhteistyön Nato-liittolaistemme kanssa vahvistavan alueen vakautta tällaisissa tilanteissa ja parantavan valmiutta toimia yhdessä myös mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa.
Tulevana vuonna Suomen osallistuminen liittokunnan rauhan ajan tehtäviin painottuu ennen kaikkea merelliseen toimintaympäristöön. Bergbom korosti suomalaisten alusten toimivan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa sekä miinantorjuntaosastoissa ja osallistuvan merellisen tilannekuvan ylläpitämiseen sekä yhteiseen harjoitteluun ensisijaisesti Itämeren alueella.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset joukot ovat mukana ylläpitämässä Itämeren ja pohjoisen Euroopan turvallisuutta sekä sotilaallista valmiutta. Samalla Puolustusvoimat vahvistaa omaa osaamistaan ja kykyään toimia osana liittokunnan puolustusta.
Perussuomalaiset korostaa, että Natosta puhuttaessa on tärkeää pitää mielessä Suomen puolustuksen keskeinen perusta. Suomen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea omalle puolustuskyvyllemme: yleiselle asevelvollisuudelle, vahvalle reserville ja korkealle maanpuolustustahdolle.
– Nato-jäsenyys täydentää tätä kokonaisuutta, mutta ei korvaa sitä, Bergbom painotti.
Perussuomalaisten mielestä Suomen Nato-politiikan tulee rakentua selkeästi kansallisen edun pohjalle. Suomen osallistumisen liittokunnan yhteisiin tehtäviin tulee vahvistaa sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että Suomen omaa turvallisuutta.
– Suomen tulee Natossa olla aktiivinen ja luotettava liittolainen, mutta oman puolustuksemme vahvistamisen on pysyttävä kaiken toiminnan keskiössä, Bergbom totesi.
Bergbom korosti Nato-jäsenyyden merkitsevän Suomelle sekä turvaa että vastuuta.
– Osallistumalla liittokunnan yhteisiin tehtäviin Suomi vahvistaa sekä omaa turvallisuuttaan että liittokunnan yhteistä puolustusta. Jos emme osallistuisi, niin miten voisimme odottaa muilta hädän hetkellä apua?
Perussuomalaiset pitää Suomelle tärkeänä olla Natossa luotettava toimija. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikki toiminta, johon Suomi osallistuu, tukee myös oman puolustuskykymme kehittämistä ja Suomen ja suomalaisten turvallisuutta pitkällä aikavälillä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomessa toimii jo Naton esikuntia Mikkelissä ja Rovaniemellä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan on hyvä, että Nato-toimintoja sijoitetaan eri puolille maata.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
Venäjän törkeä provokaatio Puolan ilmatilassa on saanut aikaan äärimmäisen vakavan tilanteen ja Naton reaktiota odotetaan. Miten tulkitaan viidettä artiklaa, jonka mukaan ”hyökkäys yhteen maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan”.
Eduskunnassa käsiteltiin hiljattain Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää korosti, että jatkossakin reserviläiset lähtevät ulkomaille Naton joukkoihin vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan (Nato PA) puheenjohtaja Tomi Immonen ja valtuuskunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) osallistuivat Naton parlamentaariseen kokoukseen Pohjois-Makedonian pääkaupungissa Skopjessa. Immonen kertoo Naton edelleen pitävän Venäjää suurimpana uhkana itselleen.
Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan puheet EU-tason yhteisvelasta puolustuksen vahvistamiseksi ovat ennenaikaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi Naton viestineen puolustusvaliokunnalle energiansaannin varmistamisen tärkeydestä sodanuhkaan varauduttaessa. Eduskunta keskusteli keskiviikkona Naton rauhanajan puolustuksen tehtävistä. Mäenpää piti perussuomalaisten ryhmäpuheen asiasta.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
