LEHTIKUVA
Euroopassa keskustellaan nyt maanosan puolustuksen integroimisesta, ja siihen liittyen on spekuloitu yhteisestä puolustusrahastosta. Ylen aamussa tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää spekulointia ennenaikaisena ja muistuttaa, että ensisijaisesti kunkin EU-maan tulee huolehtia omasta puolustuskyvystään, koska useimmat maat ovat jo Natossa.
Kansanedustaja Jani Mäkelän mukaan keskustelu EU-puolustusrahastosta on ennenaikaista, kun vielä ei edes tiedetä, millainen se olisi.
– Selvää on, että ensin on selvitettävä kaikki muut keinot rahoituksen saamiseksi ennen kuin aletaan edes puhua uudesta EU:n sääntöjen vastaisesta järjestelystä, mitä yhteisvelka on, Ylen aamussa vieraillut Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan mahdollisissa EU-tason ratkaisuissa Suomen geopoliittinen asema on joka tapauksessa huomioitava ja järjestelyn tulee olla Suomelle edullinen.
– On selvää, että Suomen – jolla on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa – on oltava saamapuolella, jotta jonkinlainen yhteisjärjestely voisi edes olla hyväksyttävissä.
Mäkelä muistuttaa, että EU ei varsinaisesti edes ole puolustusyhteisö, vaan puolustustehtävä Euroopassa hoidetaan Naton kautta, mihin suurin osa EU-maista jo kuuluu.
– Jatkossa Euroopassa onkin palattava juurille siten, että EU-maat huolehtivat omista velvoitteistaan, eli kahden prosentin BKT-osuudesta puolustukseen, ja maat rakentaisivat ensin omaa puolustustaan ja yhteinen turvallisuus hoidettaisiin Naton kautta. EU:ta ei tarvita siinä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan puheet EU-tason yhteisvelasta puolustuksen vahvistamiseksi ovat ennenaikaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi Naton viestineen puolustusvaliokunnalle energiansaannin varmistamisen tärkeydestä sodanuhkaan varauduttaessa. Eduskunta keskusteli keskiviikkona Naton rauhanajan puolustuksen tehtävistä. Mäenpää piti perussuomalaisten ryhmäpuheen asiasta.
Suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen tuella Mikkeliin perustetaan Yhdysvaltojen Norfolkin päämajan alaisuudessa toimiva Naton maavoimien alaesikunta. Näin Naton maavoimien Pohjois-Euroopan toimintaa suunnitellaan ja johdetaan lähivuosina Etelä-Savosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on iloinen uutisesta, jonka mukaan Naton alaesikunta tullaan sijoittamaan Mikkeliin. Alaesikunnan saapumisella tulee Strandmanin mukaan olemaan merkittäviä vaikutuksia koko Etelä-Savon alueelle.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti tänään perinteisen syystituntokauden tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
