Nato-maiden puolustuksen valtavat tarpeet – Purra: Kaikissa puolustuksen EU-ratkaisuissa Suomen oltava etulinjan maana selvästi saamapuolella

– Pohdittaessa EU-ratkaisuja on ensin välttämätöntä katsoa ja päättää, mitä puolustuksen alalta tarvitaan ja halutaan ja minne. Yhteinen koordinaatio, puolustusvälineiden ja asetarvikkeiden yhteishankinnat, puolustusteollisuuden tukeminen ja TK-raha ovat mukana keskusteluissa, ja niissä kaikissa Suomella on oma paikkansa.

– Vasta tämän keskustelun jälkeen on syytä keskittyä rahoitukseen, sanoo Riikka Purra.

Ensin puolustus kuntoon

Purran mukaan Euroopan ja erityisesti Euroopan Nato-maiden puolustuksen vahvistaminen on erittäin tärkeää, myös Suomen oman turvallisuuden kannalta.

– Perussuomalaisten mielestä kaikkien Nato-maiden pitää ensin varmistaa, että ne pääsevät nykyiseen kahden prosentin tasoon puolustusrahoituksessa. Tämä tulee tehdä normaalin kansallisen budjettirahoituksen turvin.

– Suomi ylittää rajan selvästi, mutta tulemme myös tarvitsemaan lisäpanostusta tulevaisuudessa, muun muassa maavoimiin ja sotilaalliseen liikkuvuuteen. Vaikuttaa selvältä, että Naton rahoitusvaatimus tulee kasvamaan. Prosentteja oleellisempaa on kuitenkin suorituskyky. Nyt keskusteluissa olevat prosentit ampuvat usein ohi maalin ja ovat osin myös täysin liioiteltuja

– Suomi on huolehtinut puolustuksestaan, toisin kuin monet muut Euroopan maat, muistuttaa Purra.

Suomen oltava järjestelyissä nettohyötyjä

Purran mukaan EU-rahoituksesta ei voi aloittaa keskustelua ennen kuin on keskusteltu EU-puolustuksen sisällöistä.

– Vasta tämän keskustelun jälkeen on syytä keskittyä rahoitukseen. Siitä ei siis voi aloittaa keskustelua. Suomen kannalta välttämätöntä perussuomalaisten mielestä on, että olemme kaikissa mahdollisissa EU-järjestelyissä nettohyötyjä eli että puolustuskapasiteettimme ja kyvykkyytemme hyötyy enemmän kuin mitä maksamme.

– Järjestelystä pitää syntyä aitoa lisäarvoa verrattuna pelkkään kansalliseen toimintatapaan. Jos näin ei ole, meidän ei pidä siihen osallistua. On hyvä ymmärtää, että Suomen puolustuksen tilanne on aivan eri luokkaa kuin monella muulla maalla, tähdentää Purra.

– Suomi on etulinjan maa, ja vaikka kaikkien Nato-maiden puolustuksen parantaminen on myös Suomen edun mukaista, meidän pitää olla erityinen hyödynsaaja kaikissa EU-vaihtoehdoissa, toisin sanoen nettosaaja. Jos näin ei ole, voimme paremmin hoitaa kaiken kansallisin toimin.

Aina on rahoitusvaihtoehtoja

Purran mukaan rahoitustapojakin on useita.

– Mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja kansallisten talousarvioiden ohella ovat esimerkiksi erilaiset laina- ja takausratkaisut, EU-budjetin kautta toimiminen, hallitustenvälinen rahasto, Euroopan vakausmekanismin (EVM) hyödyntäminen, Euroopan investointipankin (EIP) kautta toimiminen ja myös kokonaan uusi EU-väline. Näistä kaikista keskustellaan vähintään epävirallisesti EU-piireissä, ja Suomi osallistuu ajaen omia kansallisia intressejään Venäjän rajamaana.

– Suomi on esimerkiksi vasta lähettänyt kirjeen EIP:n puolustusrahoitukseen liittyen. Puolustukseen tullaan käyttämään joka tapauksessa satoja miljardeja lisää rahaa.

Kannanottaminen rahoitusmalliin ei ole mahdollista eikä mitenkään järkevää ennen kuin tiedämme, mitä ollaan tekemässä, tähdentää Purra.

– Kaikissa puolustuksen EU-järjestelyissä Suomen pitää olla nettohyötyjä ja ratkaisujen lähteä omasta kansallisesta intressistämme Venäjän rajamaana.