Valiokunta toteaa mietinnössään, että Suomi liittyi Natoon ilman kansallisia rajoitteita. Perussuomalaisten mukaan myös lainsäädännön tulee tukea tätä lähtökohtaa eikä luoda tarpeettomia esteitä liittokunnan yhteiselle puolustukselle tai pelotteelle.
– Suomi liittyi Natoon ilman kansallisia rajoitteita. Lainsäädäntömme on tuettava tätä lähtökohtaa. Emme halua luoda sellaisia esteitä, jotka voisivat heikentää Suomen yhteensopivuutta liittokunnan kanssa tai rajoittaa Naton yhteisen puolustuksen uskottavuutta. Jokainen jäsenmaa kantaa vastuunsa yhteisestä pelotteesta, eikä tätä vastuuta pidä sysätä muiden harteille, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom.
Naton pelotteen uskottavuus perustuu siihen, että liittokunta kykenee suunnittelemaan, harjoittelemaan ja tarvittaessa toimeenpanemaan yhteistä puolustustaan ilman tarpeettomia kansallisia rajoitteita.
– Uskottava pelote ei synny kriisin hetkellä, vaan rauhan aikana tehtävän suunnittelun, harjoittelun ja toimeenpanon valmistelun kautta. Jos lainsäädäntö sulkee ennalta pois tiettyjä toimintavaihtoehtoja, on se omiaan heikentämään koko liittokunnan pelotteen uskottavuutta. Suomen ei pidä olla se maa, joka rakentaa tällaisia esteitä, sanoo puolustusvaliokunnan valiokuntavastaava Jari Ronkainen.
Lakimuutos ei tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen
Kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa, että muutos vie Suomen sääntelyä lähemmäs muiden Pohjoismaiden käytäntöjä.
– Ruotsin, Norjan ja Tanskan lainsäädännössä ei ole Suomen nykyisen ydinenergialain kaltaista ehdotonta kieltoa. Muutos vie Suomen lähemmäs yleispohjoismaista linjaa ja vahvistaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön edellytyksiä muuttuneessa turvallisuusympäristössä, Mäenpää toteaa.
Perussuomalaiset korostavat, ettei lakimuutos tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä muuta Suomen asemaa ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona.
– Mikään Pohjoismaa, myöskään Suomi, ei ole tämän lainsäädäntömuutoksen jälkeen ydinasevaltio, sillä lakimuutos ei tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen, vaan päätösvalta tästä säilyy kaikissa tilanteissa Suomella. Kyse on siitä, että Suomen kansallinen lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia turvallisuus- ja puolustuspoliittisia vaatimuksia, toteaa kansanedustaja Tomi Immonen.
