Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tomi Immonen

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistuivat Yhdysvaltain Washingtonissa järjestettyyn Naton parlamentaariseen huippukokoukseen.
 
Kokoukseen oli kutsuttu Nato-maiden parlamenttien puhemiehet ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen kansallisten valtuuskuntien puheenjohtajat.
”Meillä ei ole varaa olla naiiveja”
Puhemies Jussi Halla-aho kiitti liittolaisia heidän tuestaan Suomen jäsenyysprosessin aikana. Hänen mukaansa Venäjä on ja on aina ollut eksistentiaalinen turvallisuushaaste Suomelle.
&#8211; Meillä ei ole varaa olla naiiveja Venäjän päämäärien ja tavoitteiden suhteen. Jos hyökkäystä ei pysäytetä Ukrainassa, se jatkuu muuallakin. Lisäksi, jos Venäjän annetaan saavuttaa tavoitteensa Ukrainassa, se lähettää vaarallisen, rohkaisevan viestin kaikille maailman roistovaltioille, että länsi on heikko, ja että aggressio palkitaan.
&#8211; Meidän on panostettava enemmän kykyymme tuottaa aseita ja ammuksia ja näytettävä siten venäläisille, että aika ei ole heidän puolellaan, Halla-aho korosti.
Kaikkien tehtävä voitavansa
Halla-aho muistutti myös Suomen panoksesta Ukrainan tukemiseksi.
&#8211; Kansallisella tasolla Suomi tekee parhaansa näyttääkseen esimerkkiä. Pidämme puolustusmenomme kahden prosentin rajan yläpuolella, ja olemme tähän mennessä lähettäneet Ukrainaan 24 pakettia sotilaallista apua. Kehotamme kaikkia tekemään voitavansa.
Puhemies Halla-aho tapasi myös Yhdysvaltain edustajainhuoneen ja senaatin parlamentaarikkoja sekä ajatushautomoiden edustajia.

Puhemies Halla-aho Washingtonissa: Suomi tekee parhaansa näyttääkseen esimerkkiä Euroopan puolustamisessa

Eduskunnan puolustusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet kummastelevat ns. rajalaista eli laista välineellistetyn maahantulon torjumiseksi syntynyttä tilannetta. Kansanedustajat ihmettelevät, että näin tärkeä asia on otettu politikoinnin kohteeksi.

&#8211; On tärkeää ymmärtää, että tämä poikkeuslaki on tarkoitettu torjumaan Venäjän vihamielistä vaikuttamista Suomea ja suomalaisia kohtaan. Oikeusvaltio ei tarkoita sitä, ettei maa saisi puolustautua tilanteessa, jossa vastapuoli pyrkii hyväksikäyttämään vanhentunutta kansainvälistä sopimuskenttää, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja ja valiokuntavastaava Jari Ronkainen.
Asiantuntijat eivät ole esittäneet toimivia vaihtoehtoja
Kansanedustaja Tomi Immosen mukaan asiantuntijoiden tarjoamissa vaihtoehdoissa ei ole konkretiaa.
&#8211; Mediassa professoreiden ja muiden kriitikoiden esittämät vaihtoehdot poikkeuslaille eivät ole verrannollisia hallituksen esitykseen. Kaikissa niissä Venäjä saisi edelleen päättää miten, missä ja kuinka monta ihmistä Suomeen tulisi. Vaihtoehtoiset keinot pyrkivät ainoastaan hallinnoimaan tilannetta Suomen sisällä. Tällä esityksellä pyritään estämään se, että Venäjä ei voisi aseistaa ihmisiä omien pyrkimystensä vuoksi.
&#8211; Rajalakia varten julkisuudessa on haastateltu lähinnä vain professoreita, jotka katsovat asiaa puhtaasti maahantulijoiden ihmisoikeusnäkökulmasta ja unohtavat täydellisesti turvallisuusnäkökulman, joka on kuitenkin se ainoa oikea &#8211; ja myös lainsäätäjän näkökulma, Immonen huomauttaa.
Venäjä ei uhkaa Suomea tavanomaisin asein
Kansanedustaja Juha Mäenpään mukaan Venäjä ei pysty uhkaamaan Suomea tavanomaisin asein, sillä sen joukkojen pääosa on sidottu Ukrainaan.
&#8211; Itärajan tilanne on osa laajempaa hybridivaikuttamista, jolla Venäjä pyrkii horjuttamaan kansallista yhtenäisyyttä sekä viranomaisten toimintakykyä. Tarkoituksena luoda sekasortoa ja eripuraa maan kansalaisten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Tämän takia tarvitaan riittävät keinot, joilla vastata uudenlaiseen haasteeseen.
Mäenpään näkee, että mikään muu laki ei ole tarpeeksi nopea Venäjän arvaamattomien operaatioiden torjumiseksi.
&#8211; Esimerkiksi valmiuslaki ja puolustustilaki on tarkoitettu hitaasti kehittyvän sodan uhan torjuntaan. Ne eivät mahdollista nopeaa reagointia.
Myös rajan reserviläisiä tarvitaan
Kansanedustaja Miko Bergbom muistuttaa, että hallitus on tuonut muitakin lakeja itärajan turvaksi.
&#8211; Rajan poikkeuslaki välineellistettyä maahantuloa vastaan sekä rajan reserviläisten käyttö häiriötilanteissa ovat kaikki keinoja, joilla pyritään vahvistamaan Suomen kansallista turvallisuutta. Vetoamme jokaiseen eduskunnassa, että tämä rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan.
Suomi suunnannäyttäjänä koko Euroopalle
Suomi toimii suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle siinä, minkälainen keinovalikoima tarvitaan Venäjän naapurimaissa tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jossa Venäjä on repinyt kaikki kansainväliset sopimukset, myös ihmisoikeussopimukset, summaavat tilanteen puolustusvaliokunnan perussuomalaiset.
&#8211; Tämä laki on siis mahdollista ottaa käyttöön pikatilanteissa vain, jos sitä todella tarvitaan, Ronkainen sanoo.
&#8211; Ja jos Venäjä tietää meillä olevan tällainen keino työkalupakissa, se saattaa hyvinkin luopua hybridioperaatioista, koska meillä on siihen vastakeino &#8211; joten myös rajat voitaneen avata normaalimmalle liikenteelle.

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Joukko kansanedustajia jätti eilen toimenpidealoitteen liputussääntöjen tarkentamiseksi siten, että julkisissa rakennuksissa sallittaisiin liputtaminen ainoastaan Suomen virallisella lipulla sekä erityisissä perustelluissa tilanteissa EU:n, Naton, saamelaisten, romanien tai muiden valtioiden virallisilla lipuilla. Aloitteen laittoi alulle perussuomalaisten Kaisa Garedew.

&#8211; Suomen siniristilippu on yhteinen, virallinen kansallinen tunnuksemme. Julkisten rakennusten yhteydessä tapahtuva liputus tulisi toteuttaa sitä käyttäen, Kaisa Garedew perustelee.
Garedew painottaa, että vaikka Suomen liputuskäytännöt ovat verrattain vapaamuotoiset, on tärkeää, että valtion ja kuntien kohdalla lipun valintaan on aina asianmukainen peruste. Erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen liput jakavat mielipiteitä, kun tavoitteena tulisi olla kansalaisten yhtenäisyyden vahvistaminen.
Selkeyttä ja tasa-arvoa liputtamiseen
Aloitteessa todetaan liputtamisen olevan arvokas juhlistamista ja kunnioittamista symboloiva teko. Julkisia rakennuksia koskevien liputussääntöjen tarkentaminen toisi selkeyttä ja tasa-arvoa liputtamiseen.
&#8211; Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan, kuten pride-liputukseen, vaan olla neutraali toimija, toteaa Garedew.
&#8211; Ahvenanmaan lippu lukeutuu virallisiin, ei-ideologisiin lippuihin ja myös se on luonnollisesti säilytettävä sallittuna lippuna Suomen lipun rinnalla, mikäli julkisrakennuksia koskevaa liputussääntöä tarkennetaan toimenpidealoitteeni mukaisesti. Vaikka lippu valitettavasti ja virheellisesti puuttuu toimenpidealoitteen listauksesta, se on tarkoituksenmukaista lisätä mukaan valiokuntakäsittelyn aikana.
Garedewin lisäksi aloitteen allekirjoittivat perussuomalaisten Sanna Antikainen, Miko Bergbom, Laura Huhtasaari, Tomi Immonen, Antti Kangas, Jari Koskela, Rami Lehtinen, Mikko Lundén, Juha Mäenpää, Mikko Polvinen, Anne Rintamäki, Sara Seppänen, Pia Sillanpää, kokoomuksen Juha Hänninen, keskustan Pekka Aittakumpu ja Timo Mehtälä, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä Timo Vornanen (tv).
Artikkelia on päivitetty Ahvenanmaan lipun osalta 24.6.2024 klo 11.01.

Garedewilta toimenpidealoite liputussääntöjen tarkentamiseksi: Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan toimintaan

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Nato-maiden kansanedustajista ja parlamentaarikoista koostuva Naton poliittinen päätöksentekoelin, pysyvä komitea (Standing Commitee), kokoontui Tallinnassa viikonvaihteessa. Suomesta kokoukseen osallistuivat valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) ja varapuheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

Kokouksessa valmisteltiin kannanottoja Naton heinäkuussa pidettävään Washingtonin huippukokoukseen. Lisäksi osanottajien kesken keskusteltiin Suomen tilannekuvasta Venäjän osalta.
Asialistalla oli muun muassa se, pitäisikö Nato-maiden pyrkiä tekemään omissa parlamenteissaan virallinen päätös käyttää 0,25 prosenttia bruttokansantuotteesta tukemaan Ukrainaa. Keskustelun lopputuloksena todettiin, ettei yhteistä päätöstä ja sitoutumista ole tarpeen kirjata tavoitteeksi jatkotoimenpiteitä varten.
Venäjän aggressiolle ei saa antaa periksi
Valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen totesi, että Suomen antaman puolustusmateriaalituen arvo yksinään on jo noin 1,8 miljardia euroa, minkä lisäksi Suomi on osoittanut Ukrainalle humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea satojen miljoonien eurojen arvosta. Suomen osuus Ukrainan tukemisesta ylittää reilusti kokouksessa esitetyn tavoitteen.
Kokouksen aikana kuultiin myös Ukrainan edustajien puheenvuoroja. Osanottajat yhtyivät kantaan, että Venäjän aggressiolle ei tule antaa periksi:
&#8211; Emme saa hyväksyä, että Euroopan karttaa voidaan muokata väkivallalla. Ukrainan tuki on tärkeää, jos haluamme demokratian voittavan autoritääriset valtiot, joissa diktaattorit polkevat kaikki meille tärkeät arvot maahan sotakoneistollaan, kokouksessa sanottiin.
Viron pääministeri Kaja Kallas käsitteli puheenvuorossaan Nato-maiden suhtautumista Venäjään.
Sota on pienelle maalle aina kärsimystä
Myös kybersodankäynti ja informaatiovaikuttaminen nousivat keskusteluun, jonka myötä yhtenäistettiin eri maiden tilannekuva todellista uhkatasoa vastaavaksi.
&#8211; On helppo yhtyä Kaja Kallaksen sanoihin, että sota on pienelle maalle aina kärsimystä, mutta isommalle valtiolle se voi olla sotilaallisen voiton myötä palkinto suuremmasta vaikutusvallasta, Immonen totesi.
&#8211; Nato-maiden yleisen näkemyksen mukaan Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle. Suomi on tehnyt ja tekee oikeita asioita tähän vastaamiseksi, mutta on todettava, että erityisesti informaatiopuolustuksen saralla meillä on vielä paljon tehtävää, varapuheenjohtaja Jukka Kopra linjasi.
&nbsp;

Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: “Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen delegaatio osallistui maanantaina Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen (NAC) Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen.

Kokouksessa keskusteltiin avoimesti mm. Ukrainan tilanteesta. Osallistujat saivat uutta, yksityiskohtaistakin tietoa &#8211; myös rintamalta. Ukrainalla on esimerkiksi käytössään useita tuhansia sensoreita, joilla he pystyvät ennakoimaan Venäjän lähettämien, iranilaisvalmisteisten räjähdedroonien (HESA Shahed-136) lentoreittejä ja siten puolustamaan omaa infrastruktuuriaan.
&#8211; Nopea, tekninen kehitys on todella muovannut nykyaikaista sodankäyntiä ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, kertoo Tomi Immonen.
&#8211; Kokouksessa painotettiinkin, että Nato-maiden tulisi pyrkiä tekemään enemmän ja myös nopeammin yhteistyötä puolustusteollisuuden ja aseteknologian suorituskykyjen kasvattamiseksi &#8211; ja nimenomaan yhdessä. Nato-maiden hankinnat tulisi kilpailuttaa myös siksi, että se parantaa laatua, alentaa hintoja ja lisää innovaatioita.
Kahden prosentin taso on syytä saavuttaa
Useissa puheenvuoroissa todettiin, että Nato-huippukokouksessa vuonna 2014 hyväksytty 2 prosentin taso bruttokansantuotteesta on viimeistään nyt syytä saavuttaa. Puheenvuoroissa täsmennettiin, että mainittu taso on minimi, ei tavoitetaso, koska Ukrainan sota toimii esimerkkinä pitkäkestoisista sodista.
&#8211; Ammattiarmeijat kohtaavat silloin haasteita, mutta Suomelle asia ei ole niin suuri ongelma yleisen asepalveluksen ja ison reservin vuoksi, huomauttaa Immonen.
&#8211; Tällä hetkellä 18/31 Nato-jäsenestä täyttää tuon 2 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta, yhdeksäntoista silloin kun Ruotsista tulee jäsen.
Unkari äänestää Ruotsin jäsenyydestä
Tiistaina ja keskiviikkona kokous jatkuu Naton parlamentaarikkojen kesken. Tiistaiaamun alkajaisiksi Unkarin edustaja kertoi iloisen uutisen, jonka mukaan Unkari äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista tulevana maanantaina.
&#8211; Toivottavasti Ruotsin tie Naton 32:ksi jäseneksi vihdoin toteutuu ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspalapelin viimeinen pala löytää paikkansa yhteisen puolustuksen kartalla, toteaa Immonen odottavaisin mielin.
Ydinasepolitiikka keskusteluihin
Immonen aikoo hyödyntää tilaisuuden ja käydä kahdenkeskisiä keskusteluja muiden pohjoismaiden edustajien kanssa, aiheena Naton ydinasepolitiikka ja eri maiden poliittinen ilmapiiri siihen liittyen.
&#8211; On mielenkiintoista kuulla muidenkin käsityksiä aiheesta, koska tämä tulee olemaan yksi ilmeinen keskustelun aihe myös Suomessa.
Kokouksessa kuullaan myös tilannekatsauksia Naton toiminnasta, Naton ja EU:n välisistä suhteista sekä EU:n energiaturvallisuudesta, josta kokoukselle luennoi Euroopan energiakomissaari Kadri Simson.

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Viime aikoina Suomen rajaturvallisuus on herättänyt huolta kansalaisissa. Hallitus on kuitenkin reagoinut ripeästi ja myös oikeilla toimenpiteillä itärajan tapahtumiin. Perussuomalaisten kansanedustaja, everstiluutnantti evp. Tomi Immonen pohtii, mitä tuleva talvi ja kevät tuovat tullessaan ja miten tilanne rajalla saattaa kehittyä.

Kansallista turvallisuutta uhkaavat tilanteet on saatu hallintaan. Samalla rajojen sulkemiseen tähtäävä poliittinen prosessi on harjoiteltu sekä päätöksenteon, laillisuusvalvonnan että myös viranomaisten osalta.
&#8211; Turvallisuuspoliittisesta työkalupakista on nyt käytetty siis yhtä keinoa, mutta mitä tuleva talvi tai kevät tuovat rajoillemme? Mitä muuta voi olla tulossa? Sitä pohdin seuraavaksi ja samalla arvioin, miten tilanteet rajalla voisivat kehittyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen.
&#8211; Suomessakin on nostettu esiin hybridioperaatioiden myötä niin sanottu push back -toiminta, jota olosuhteiden pakosta esimerkiksi Puola ja Viro toteuttavat. Eli ne eivät siis ota vastaan pakolaisia osana hybridioperaatiota.
Venäjän toiminta sotilasoperaatiota
Immosen mielestä onkin tärkeää erottaa toisistaan aito pakolaispolitiikka ja hybridioperaatiot. Push back -toimintaa käytetään silloin, kun halutaan suojata oman maan kansalaisia ja kansallista turvallisuutta. Kyse ei ole tavanomaisesta pakolaistilanteesta, vaan kyse on esimerkiksi siitä, että Venäjä kohdistaa Suomeen niin sanottua välineellistettyä maahantuloa. Kyse ei ole hädänalaisten ihmisten aidosta omaehtoisesta liikehdinnästä, vaan Venäjän viranomaisten johtamasta toiminnasta, jossa vastakkain on siis kaksi suvereenia valtiota.
&#8211; Entisenä sotilaana olenkin taipuvainen nimeämään tällaisen Venäjän valtion toiminnan hybridioperaatioksi &#8211; jopa hybridihyökkäykseksi &#8211; koska se täyttää mielestäni myös sotilasoperaation määritelmän. Kyseinen toiminta on suunniteltu, siihen varataan valtiolliset resurssit, sillä on tavoite ja se on valtion johtamaa viranomaistoimintaa. Mielestäni termi ”välineellistetty maahantulo” on ilmaisuna epäselvä ja vähättelevä, kun kyseessä on kuitenkin suunnitelmallinen operaatio.
&#8211; Maahantulijoiden tilanne ja profiili ovat osoittautuneet täysin joksikin muuksi kuin mitä tarkoitetaan hädänalaisilla ihmisillä, jotka mainitaan vuoden 1951 ihmisoikeussopimuksessa. Tuon aikakauden nyttemmin vanhentuneet sopimukset on laadittu aidosti hädänalaisia ihmisiä ajatellen, ja niiden säännöt on sovittu sellaisten valtioiden kesken, jotka myös noudattavat kansainvälisiä sopimuksia.
&#8211; Tätä Venäjä ei tee. Kyse on ilmiselvistä hybridioperaatioista, joten ihmisoikeusnäkökulmaa ei voida korostaa. Pääosa tulijoista on jotain ihan muuta kuin mistä pakolaisia koskevissa sopimuksissa puhutaan. Rauhallisesta yhteiskunnasta saapuu kolmansien maiden nuoria, työkykyisiä, henkisesti ja fyysisesti hyväkuntoisia miehiä, Immonen huomauttaa.
Suomi torjuu hybridihyökkäyksen kärkeä
Immonen ei näe asiaa siten, että Suomi käännyttäisi aitoja turvapaikanhakijoita rajoiltaan, vaan hahmottaa Suomen pikemminkin torjuvan hybridihyökkäyksen kärkeä &#8211; sellaisen operaation kärkeä, jolla nyt kokeillaan, toimiiko Suomen itärajan puolustus eli rajavalvonta ja poliittinen päätöksenteko vai ei. Jos pehmeä kohta puolustuksessa löytyy, niin sinne kohdistetaan enemmän hybridipainetta.
&#8211; Baltian ja Puolan rajoilta tätä pehmeää kohtaa on etsitty. Sinne onkin kohdentunut yli 4 000 laitonta rajanylitystä ja yli 33 000 laittoman rajanylityksen yritystä. Joten jos hybridioperaation kärki löytää sisääntuloväylän, niin tulijoita kyllä riittää. Myös meidän itärajallemme.
&#8211; Pidän epätodennäköisenä, että Venäjä alkaisi nyt ohjata ihmisiä vaikeakulkuisille maastorajoille, koska lumisilla raja-alueilla se edellyttäisi polkupyörien vaihtamista suksiin ja sitä, että Venäjä pikakouluttaisi Lähi-idästä saapuneet nuoret miehet myös hiihtämään. Lisäksi Venäjä on tähän mennessä hybridioperaatioissaan kuljettanut henkilöt suoraan rajanylityspaikoille.
&#8211; En usko, että se toimisi samoin myös maastorajoilla. Tulijat ilman suunnistustaitoa, apuvälineenä kartta ja kompassi ja edessä kilometrien taival tiettömässä, lumisessa erämaassa? En usko sitäkään, että Venäjä kuljettaisi armeijansa lumiajoneuvoilla satoja maahantulijoita lumisille ja syrjäisille korpialueille, Immonen pohtii.
Ihmisillä vastuu myös omista valinnoistaan
Rajavartijamme noudattavat toiminnassaan voimassa olevia lakeja. Immonen luottaa täysin heidän ammattitaitoonsa toimia myös tilanteissa, joissa laitonta maahantuloa pitäisi estää voimakeinoin. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että maassa on tällä hetkellä kansainvälistä osaamista Frontexin henkilöstön muodossa. Se lisää Suomen kykyä valvoa rajojaan, mutta sen lisäksi Frontexilla on myös tarpeellista kokemusta suurten henkilömäärien kohtaamisesta EU:n alueella.
&#8211; Uskon, että pitkän ja kansainvälisesti laajan kokemuksen sekä yhteistyön myötä he tuovat Suomeen uudenlaista osaamista &#8211; esimerkiksi siitä, miten push back -toimintaan tai rikollisiin rajanylityksiin tulee reagoida. Tätä osaamista tulee harkita myös meidän työkalupakkiimme.
&#8211; Monesti tässä hybridioperaatioita koskevassa keskustelussa unohtuu se, mikä on ihmisen vastuu omasta itsestään, omasta toiminnastaan ja omista valinnoistaan. On mielestäni melko vasemmistolainen ajattelutapa, että vaikka yksilönä teen täysin järjenvastaisia valintoja, niin silti joku toinen &#8211; esimerkiksi valtio &#8211; on lopulta vastuussa ratkaisemaan kaikki itse aiheuttamani ongelmat.
&#8211; Lähtökohta ei siis mielestäni voi olla se, että jos minua paleltaa kylmissä ja talvisissa olosuhteissa, niin vastuu siitä kuuluisi jollekin valitsemalleni valtiolle, jonka alueelle olen mahdollisesti pyrkimässä lainvastaisesti. Näihin hybridioperaatioihin osallistuvilla maahantulijoilla on ollut vaelluksensa aikana useasti mahdollisuus valita toisin. Jos Suomeen tulo on Venäjän viranomaisten toiminnan vuoksi terveydellinen uhka, niin sen luulisi panevan harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja, sanoo Immonen.
Suomi ei voi ottaa vastuuta Venäjän toimista
Immosen esille nostaman yksilön vastuun lisäksi myös Venäjällä on täysi oikeudellinen vastuu siitä, kuinka se alueellaan kohtelee omia tai muiden maiden kansalaisia. Suomella ei ole eikä sen kuulu ottaa vastuuta toisen valtion toiminnasta. Suomi ei voi aidosti ja tosiasiallisesti vaikuttaa Venäjän toimintaan ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen, Ukrainan sodan tai minkään muunkaan asian osalta. Venäjällä on itsellään täydellinen vastuu omasta toiminnastaan. Suomen velvollisuuksiin ei kuulu kantaa niistä päätöksistä vastuuta.
&#8211; Näitä hybridioperaatioita käydään myös sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisesti aivan normaalina ja kiinteänä osana kaikkia operaatioita. En usko, että Venäjä ottaisi sitä riskiä, että heidän vastuullaan olevat maahantulijat lähettäisivät kuvia ja videoita Venäjän maaperälle paleltuneista ihmisistä. Venäläinen viranomainen ja talvisessa metsässä kärsivä somali samassa kuvassa eivät ainakaan edistä hybridioperaatiota &#8211; tai markkinoi Suomen itärajaa kutsuvana väylänä eurooppalaiseen hyvinvointiin. Ja tällainen materiaalihan toimisi vielä jopa todisteena venäläisten viranomaisten rikoksista, Immonen pohtii.
Venäjä muuttaa kaikkia pelin sääntöjä
Suomi ei voi jättää yhtään mahdollisuutta tai keinoa rajojen valvonnassa käyttämättä, koska vastapuolella hybridioperaatioita johtaa arvaamaton Venäjä. Venäjä ei kunnioita mitään kansainvälisiä lakeja tai sopimuksia. Suomen tulee olla valmiina arvaamattomaan peliin, jossa Venäjä muuttaa kaikkia pelin sääntöjä jatkuvasti itselleen sopivaksi.
&#8211; Suomessa tulee käynnistää turvallisuuspolitiikan näkökulmasta keskustelu myös tämän push back -toiminnan osalta. Se on tärkeää, koska rajaviranomaiset tarvitsevat lailliselle toiminnalleen poliittisten päättäjien tuen. Päätös on lopulta poliittinen, ja sitä valittua linjaa raja- ja muut viranomaiset noudattavat.
&#8211; Euroopan unionin alueella push back -toimintaa on hiljaisella hyväksynnällä jo toteutettu. Venäjän naapurimaista Viro on jo hyväksynyt lainsäädäntöä, joka antaa rajaviranomaisille toimintavaltuuksia kääntää hybridioperaatiota takaisin. Herää kysymys, miksi Suomen kuuluisi vaarantaa kansallinen turvallisuutensa, varsinkin kun olemme Viron tapaan EU-maa, jolla on yhteinen maaraja arvaamattoman Venäjän kanssa, Immonen kertoo.
&nbsp;

Kansalaiset huolissaan rajaturvallisuudesta – Immonen: Suomen tulee olla valmiina arvaamattomaan peliin

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti eilen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Gazan konfliktista ja Suomen puolustusyhteistyöstä Israelin kanssa. Kysymyksessään vasemmistoliitto vaatii Suomea lopettamaan puolustusyhteistyön Israelin kanssa ja asettamaan Israelin aseidenvientikieltoon. Se myös vaatii Suomea lopettamaan aseiden tuonnin Israelista.

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset pitävät vasemmistoliiton kannanottoa suorastaan käsittämättömänä.
&#8211; Haluaako vasemmistoliitto vaarantaa Suomen ilmapuolustuksen? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan valiokuntavastaava Jari Ronkainen.
&#8211; Suomihan juuri keväällä valtuutti Puolustusvoimat hankkimaan ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn järjestelmäksi Israelin puolustusministeriön David&#8217;s Sling -ohjusjärjestelmän, jonka toimittaa israelilainen Rafael Advanced Defense Systems. Se soveltuu erinomaisesti Suomen ilmapuolustuksen tarpeisiin, mutta tulee olemaan myös täysin Nato-yhteensopiva. Järjestelmän avulla rakennetaan ilmatorjunnalle nykyistä parempi korkeatorjuntakyky ja kasvatetaan merkittävästi ilmatorjunnan ulottuvuutta.
Israelilla on täysi oikeus puolustaa itseään
Kansanedustaja Miko Bergbom muistuttaa, että Suomi tekee puolustusyhteistyötä Israelin kanssa vahvistaakseen omaa puolustustaan.
&#8211; Toisin kuin vasemmistoliitto katsoo, ei Suomen tule irtaantua yhteistyöstä Israelin kanssa. Israelilla on täysi oikeus puolustaa itseään raakalaismaiselta terroristijärjestö Hamasilta. Suomen ja Israelin välinen asekauppa perustuu Suomen turvallisuuden vahvistamiseen, eikä sitä tule vaarantaa näin epävakaina aikoina.
Kansanedustaja Juha Mäenpää katsoo, että kyse on myös Suomen puolustusteollisuuden tulevaisuudesta.
&#8211; Suomen ja Israelin puolustusministeriöiden yhteistyötä määrittävän yhteisymmärryspöytäkirjan tavoitteena on lisätä yhteistyötä niin aseiden kehittämisessä, tuotannossa kuin hankinnassakin. Tarkoituksena on siis voimistaa molempien maiden puolustusteollisuutta ja sotilaallista toimintakykyä.
Vasemmisto ei ole pohtinut esitystään loppuun asti
Vasemmistoliitto esittää kysymyksen myös siitä, miten Suomen hallitus toimii sen eteen, että saadaan viiveettä aikaan tulitauko ja Hamasin ottamat panttivangit vapautettua. Kansanedustaja Tomi Immosen mielestä tästä ei ole epäilystä:
&#8211; Suomi on jo tuominnut täysin Israeliin kohdistuneen järkyttävän terroristisen hyökkäyksen. Israelin valtiolla on oikeus suojella kansalaisiaan terrorismilta kansainvälisen oikeuden puitteissa. Gazan katastrofaalisen humanitaarisen tilanteen helpottaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta tulee noudattaa ja taata siviilien suojelu. Suomi on tässä muun EU:n mukana vastaamassa tilanteeseen vahvasti ja yhtenäisesti.
&#8211; Mielestäni vasemmistoliitto ei ole pohtinut esitystään loppuun asti. Ei voi olla niin, että kun itsenäinen valtio joutuu raakalaismaisen terroristihyökkäyksen kohteeksi, niin Suomen vasemmisto rientää kieltämään kansainvälisen avun sellaisen terrorismin kohteeksi joutuneelta maalta. Pitääkö terrorihyökkäyksen kohteeksi joutuneelta maalta siis viedä kyky puolustautua ja ulkomainen tuki? jatkaa Immonen.
&nbsp;

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: Haluaako vasemmistoliitto vaarantaa Suomen ilmapuolustuksen?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, länsimaiden riippuvuus Kiinasta ja muut ajankohtaiset kansainvälisen politiikan kysymykset hallitsivat keskusteluja, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho tapasi Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnan tiistaina eduskunnassa.
&#8211; Se, kuinka riippuvainen Eurooppa oli venäläisestä öljystä ja kaasusta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, on pientä verrattuna länsimaiden taloudelliseen riippuvuuteen Kiinasta. Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja takaisin Eurooppaan. Puolitoista vuotta sitten sanottiin, että Eurooppa ei pärjää ilman venäläistä energiaa, mutta olemme selvinneet siitäkin, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vertasi.
Yhdysvaltalaiset vieraat kiittivät ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael McCaulin johdolla Suomea useaan otteeseen paitsi vankkumattomasta tuesta Ukrainalle myös siitä, että Suomi on yksi niitä harvoja Naton jäsenmaita, jotka käyttävät puolustusmenoihin Naton edellyttämät yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Halla-aho puolestaan kiitti Yhdysvaltoja sen vankkumattomasta tuesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ja totesi arvostavansa sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliset turvallisuus- ja kauppapoliittiset suhteet ovat tiivistyneet merkittävästi viime vuosina.
Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo
Puhemies Halla-aho korosti Ukrainan tukemisen pitkäjänteisyyttä ja strategista merkitystä.
&#8211; Venäjälle ei saa syntyä käsitystä eikä kannustimia siihen, että itsenäisen maan kimppuun hyökkäämällä voi saavuttaa jotain. Nato on ainoa pelote, jota Venäjä uskoo. Siksi näen, että Ukrainalle pitää luoda polku Nato-jäsenyyteen, jotta maa voi sodan päätyttyä houkutella ulkomaisia investointeja ja päästä taloudellisesti jaloilleen, hän totesi.
Puhemies Halla-ahon lisäksi keskusteluihin osallistuivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.), Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) sekä eduskunnan Yhdysvallat-ystävyysryhmän puheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.).
Yhdysvaltojen kongressin ulkoasiainvaliokunnasta vierailulle osallistui puheenjohtaja McCaulin lisäksi kuusi muuta valiokunnan jäsentä.
&nbsp;

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin vaalivalvojaiset pidettiin hotelli Albassa Jyväskylässä. Puolueen saama hyvä eduskuntavaalien tulos sai aikaan riemukkaita huutoja ja aplodeja.

Keski-Suomen vaalipiirissä perussuomalaisten kannatus oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18 prosenttia ja nyt 20,5.
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Janne Luoma-aho keräsi 3 943 ääntä, mutta jäi täpärästi ilman eduskuntapaikkaa.
– Nostettiin kannatusta viime vaaleista ja ollaan demareiden jälkeen kakkospaikalla. Kolmas paikka oli myös odotuksissa, mutta siitä jäätiin harmillisesti. Oma äänimäärä oli huikea ensikertalaiselle. Äänestäjät halusivat muutosta, ja se näkyi valtakunnallisesti, Luoma-aho sanoi.
Suomalainen ensin
Perussuomalaisista eniten ääniä sai Keski-Suomen vaalipiirissä everstiluutantti (evp) Tomi Immonen. Laukaassa asuva Immonen oli eduskuntavaalien ensikertalainen, ja pottina oli 5 285 ääntä.
– Olen iloisin ja helpottunein mielin. Yhdeksän kuukauden vaalikampanja on takanapäin, ja seuraavaksi saa keskittyä työntekoon eduskunnassa, Immonen iloitsi.
57-vuotiaalla Immosella on takanaan 30 vuoden sotilasura, joka sisältää myös kokemuksia kriisinhallintatehtävistä ja kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä.
– Ammattisotilaana olen joutunut sopeutumaan uusiin tehtäviin, ja muutokset eivät juurikaan tässä iässä enää jännitä, Immonen totesi.
Hän toimii Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana. Perheeseen kuuluvat avovaimo ja kolme lasta.
– Olen suoraselkäinen mies. Ajan suomalaisten etua ja asiaa. Suomalainen tulee ensin. Liian paljon rahaa ja hyvinvointia on annettu ilmaiseksi muualle, Immonen lausui.
Muutosta haluttiin
Toinen uusi Keski-Suomen perussuomalainen kansanedustajana on Kaisa Garedew. Jyväskyläläinen Garedew keräsi 5 112 ääntä, kun viime eduskuntavaaleissa tulos oli 1 675 ääntä.
– Tosi mahtavalta ja hyvältä tuntuu. Esitän nöyrän kiitoksen kaikille äänestäjille. Perussuomalaisten vaaliteemat purivat ja muutosta haluttiin, Garedew luonnehti.
Hänen mukaansa vaalikentillä ihmisiä huolestutti muun muassa valtion velkaantuminen.
– Myös translain läpimeno oli suuri pettymys monille äänestäjille. Lisäksi ruoan ja bensan hintojen nousu sekä korkea ilmastotavoite huolestuttivat. Ihmiset olivat todella kyllästyneitä Marinin hallitukseen, Garedew kertoi.
45-vuotias Garedew on lähihoitaja. Hän toimii myös alue- ja kaupunginvaltuutettuna. Perheeseen kuuluvat aviomies ja viisi lasta.
– Varmasti teen työtä koko sydämelläni Suomen kansan puolesta. Tavallinen kansa, duunarit, lapsiperheet ja kristilliset arvot ovat minulle todella tärkeitä, Garedew painotti.
Demokratia toimi
Jämsäläinen kansanedustaja Jouni Kotiaho sai vaaleissa 3 650 ääntä, mikä on lähes 800 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa. Se ei kuitenkaan riittänyt jatkokauteen.
– Demokratia pelasi, kansa äänesti ja elämä jatkuu. Saimme puolueena enemmän ääniä kuin vuoden 2019 vaaleissa, mutta niin saivat muutkin puolueet. Tämän takia Keski-Suomen kolmas paikka lipsahti demareille, Kotiaho analysoi.
Perussuomalaiset europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen ja konkariedustaja Toimi Kankaanniemi eivät lähteneet enää ehdolle eduskuntavaaleihin.
&nbsp;

Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”

Perussuomalaiset saavat eduskuntaan 16 uutta kansanedustajaa. Lapissa kovan tuloksen tehnyt Sara Seppänen nousi 11 145 äänellä vaalipiirinsä äänikuningattareksi.
 Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan on valittu uutena edustajana poliisitaustainen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Vornanen Joensuusta 6 479 äänellä. Lähes 30 vuotta poliisina Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa toimineelle 53-vuotiaalle Vornaselle tärkeintä on Suomen ja suomalaisten hyvinvointi. Myös peruspalvelut ja turvallisuusasiat on Vornasen mielestä laitettava kuntoon.
&#8211; Haluan Suomeen sinivalkoisen muutoksen, jossa suomalaisen ihmisen ja yritys- sekä elinkeinoelämän hyvinvointi ovat korostuneesti poliittisen päätöksentekomme tärkein asia. Me emme voi enää jatkaa koko maapallon sosiaalitoimistona ja maapallon pelastajana. Minulle suomalainen ihminen ja Suomi ovat aina päätöksenteon tärkein asia, Vornanen kertoo.
Vastuuton velanotto lopettava
Pirkanmaalta eduskuntaan nousee uutena ehdokkaana 27-vuotias kaupunginvaltuutettu Miko Bergbom Sastamalasta 10 519 äänellä. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajana vuosina 2020-2022 toiminut Bergbom istuu tällä hetkellä myös Sastamalan kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana. Ennen eduskuntavaaleja pidetyissä Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssi ry:n Nuorten vaaleissa Bergbom keräsi Pirkanmaalla enemmän ääniä kuin istuva pääministeri Sanna Marin.
&#8211; Suomi ansaitsee päättäjiä, jotka ovat aidosti sitoutuneita asettamaan suomalaisten asiat etusijalle. Haluan antaa kaiken panokseni sille, että Suomen näivettäminen ilmastoposeerauksella ja vastuuttomalla velanotolla lopetetaan. On aika priorisoida, arvoja unohtamatta. Nyt on suomalaisten vuoro, Bergbom kertoo ehdokasesittelyssään.
Suomi on suomalaisten turvapaikka
Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee myös 26-vuotias tamperelainen Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius 10 111 äänen potilla. Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Vigelius valittiin myös Pirkanmaan aluevaltuustoon perussuomalaisten listan toiseksi suurimmalla äänimäärällä vuonna 2022. Vigeliukselle politiikassa on tärkeintä edistää suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kansallista etua.
&#8211; Suomi on suomalaisten ainoa turvapaikka maailmassa, ja päättäjien tehtävänä on turvata sekä nykyisyytemme että tulevaisuutemme. Valtion ei tule olla äiti, joka kasvattaa kansalaisensa holhotuiksi ja valtiosta riippuvaisiksi. Valtion tehtävä on mahdollistaa kansalaistensa kasvu itsenäisiksi ja vastuunsa kantaviksi yksilöiksi. Yhteiskuntamme on siis turvattava suomalaisten perustavanlaatuiset oikeudet, vapaudet ja mahdollisuudet, Vigelius kirjoittaa kotisivuillaan.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 50-vuotias kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Jaana Strandman Mikkelistä 5 168 äänellä. Muun muassa Mikkelin kaupunginvaltuutettuna, Etelä-Savon maakuntahallituksessa ja Etelä-Savon hyvinvointialueella vaikuttavalle Strandmanille suomalaisten pärjääminen arjessa on tärkeintä.
&#8211; Turvallisen ja sujuvan arjen perusasiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen. Suomalaisissa kodeissa, perheissä, lapsissa ja nuorissa sekä maaseudussa on tämän maan tulevaisuus. Suomi on hyvinvointivaltiona ollut maailman kärkeä, mutta kuinka kauan tulemme tätä menoa olemaan siellä? Uskon, että Suomen haasteelliset ajat on selätettävissä, Strandman kertoo.
Verovarat suomalaisten hyväksi
Lapista eduskuntaan on valittu uutena edustajana 40-vuotias opettaja ja väitöskirjatutkija Sara Seppänen Rovaniemeltä 11 145 äänen saaliilla. Rovaniemen kaupunginhallituksessa vaikuttava Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja Seppänen haluaa vaikuttaa eduskunnassa Suomen ja Lapin parhaaksi. Seppänen tekisi työnteosta jälleen kannattavaa keventämällä verotusta pitkällä aikavälillä.
&#8211; Suomalaisten verorahojen lahjoittaminen kehitysapuun ja tukipaketteihin on lopetettava. Haittamaahanmuutto tulee saada kuriin. Suomalaisen etu tulee asettaa etusijalle kaikessa päätöksenteossa. Suomen tulee olla omavarainen energian, elintarvikkeiden ja talouden suhteen. Velkaantuminen on lopetettava. Suomen kansallista päätäntävaltaa metsien käytön, varhaiskasvatuksen tai muunkaan kansallisen päätäntävallan osalta ei saa luovuttaa EU:lle, Seppänen kertoo ehdokasesittelyssään.
Keskiluokan ostovoima syöty
Uudeltamaalta eduskuntaan nousee uutena edustajana 30-vuotias lakimiestaustainen Onni Rostila 5 002 äänellä. Yrittäjänä toimiva hyvinkääläinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Rostila laittaisi politiikassa Suomen ja suomalaisten edun etusijalle. Hän haluaa puolustaa myös sananvapautta ja demokratiaa. Rostila vastustaa alati paisuvaa EU- ja ilmastobyrokratiaa, jotka kaventavat suomalaisten päätösvaltaa omiin asioihinsa.
&#8211; Ennen kuuli usein sanottavan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Oletko miettinyt, miksei enää kuule? Keskiluokka kurjistuu ennennäkemätöntä vauhtia ja ennustetaankin, että nuoret sukupolvet eivät saavuta samantasoista vaurautta kuin edeltäjänsä. Miksi esitämme voivamme korjata muiden maiden ongelmat, kun emme pysty huolehtimaan edes perusasioista kotona? Miksi omaa maata ei saisi laittaa etusijalle? Rostila kysyy.
Hoitoon päästävä nopeasti
Koko kansan &#8220;Remontti-Reiskana&#8221; suomalaisten TV:stä tuntema rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousee Uudeltamaalta eduskuntaan uutena kansanedustajana 7 118 äänen potilla. Järvenpään kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana vaikuttava 62-vuotias Piisinen haluaa katkaista Suomen velkakierteen kääntämällä rahavirrat kotimaahan ja veropolitiikalla, joka nostaa työnteon ja yrittämisen kannattavaksi.
&#8211; Tänä päivänä hoitoon ei pääse ja katuväkivalta lisääntyy jatkuvasti poliisin ja hoitoalan kärsiessä resurssipulasta. Etelä-Suomen kasvukeskuksissa aseet ovat ilmestyneet katukuvaan – koulusta palaavilta lapsilta ryöstetään jopa vaatteet päältä. Rahaa ei ole riittävästi näiden perusasioiden kuntoon saattamiseksi. Silti verotuksemme on maailman kireimpiä keskisuurissa ja ylemmissä palkkaluokissa, Piisinen kirjoittaa vaaliesittelysivullaan.
EU ei saa päättää Suomen metsistä
Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan nousee Suomen tunnetuin ja tuotteliain historioitsija Teemu Keskisarja 6 569 äänen potilla. 52-vuotias Keskisarja on tullut suurelle yleisölle tutuksi historiaa ja yhteiskuntaa koskeneilla huomiota herättävillä kommenteillaan. Politiikkaan Keskisarja lähti pysäyttääkseen Suomen perikadon historioitsijan työkaluilla. Keskisarjalle tärkeitä teemoja ovat suomen kielen vaaliminen ja EU:n ennallistamisluonnonsuojeluohjelman vastustaminen.
&#8211; Suomen metsien suojelu ei luonnistu EU:n ylikansallisessa moraalipörssissä. Nyt on viimeinen hetki estää luonnonvaran luovutus Brysselin byrokratialle ja metsättömien jäsenmaiden leikkikaluksi. Suomen kieli on suomalaisuuden sydän. Se sykkii vain ja ainoastaan Suomessa. Mikään ulkomaa ei vaali meidän äidinkieltämme. Pakkoruotsi on pieni päänsärky, englannin kielen vyörytys on aivosyöpä, Keskisarja kirjoittaa.
Jengirikollisuuteen tiukka linja
Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana poliisitaustainen Anne Rintamäki 5 492 äänellä. Poliisina ja yrittäjänä toimiva 59-vuotias Vaasan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Rintamäki on huolissaan suomalaisten pärjäämisestä omassa arjessaan. Hän haluaa puolustaa suomalaisuutta ja perinteisiä arvoja. Myöskään Suomen sisäistä turvallisuutta ei Rintamäen mielestä pidä rapauttaa &#8220;ovet auki&#8221; -politiikalla.
&#8211; Meille ei saa päästää pesiytymään ulkomaalaistaustaista jengikulttuuria ja katujen turvattomuutta. Suomalainen työ takaa omavaraisuutemme. Kaikkea ei voida ostaa verkosta, emmekä voi rakentaa maamme tulevaisuutta ulkomaisen avun varaan. Suomalaisuus ja suomalaiset arvot ovat asioita, joiden puolesta kannattaa puhua. Maailmalta kotiin palattuaan huomaa, miten hienosti meillä on perusasiat kunnossa. Autetaan ensin itseämme, sitten vasta muita, Rintamäki kirjoittaa.
Julkinen terveydenhuolto kuntoon
Vaasan vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena kansanedustajana 44-vuotias kätilö ja yrittäjä Pia Sillanpää Kokkolasta 3 776 äänellä. 20 vuotta kätilönä toiminut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuevaltuutettu Sillanpää pitää Suomen terveydenhuoltoa hyvinvointimme perustana. Sote-alan pelastamisen lisäksi Sillanpää turvaisi Suomen laadukkaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja palauttaisi ruuantuotannolle sen ansaitseman arvostuksen.
&#8211; Sote-ala pitää tehdä kunnolla houkuttavaksi alaksi uudelleen, jotta julkinen terveydenhuoltomme pysyy pystyssä. Julkinen terveydenhuolto pitää hoitaa kuntoon ja kansalle asianmukaiset palvelut takaisin. Toimiva varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus on sivistyksemme ja menestyksemme perusta. Suomalainen ruuantuotanto pitää nostaa arvoonsa ja tehdä kannattavaksi, jotta meillä on kriisitilanteissakin ruokaa, Sillanpää kertoo kotisivuillaan.
Yrittäjyydelle tasapuoliset mahdollisuudet
Oulun vaalipiiristä uudeksi kansanedustajaksi nousee 44-vuotias insinööri ja ammatillinen opettaja Mikko Polvinen 4 296 äänellä. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimiva Polvinen aikoo eduskunnassa ajaa erityisen vahvasti Itä- ja Pohjois-Suomen etua. Polvinen haluaa pitää huolta myös Suomen turvallisuudesta laittamalla pisteen haittamaahanmuutolle ja jengiväkivallan kasvulle.
&#8211; Lähdin mukaan politiikkaan, koska haluan vaikuttaa ja tulen vaikuttamaan tinkimättä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden parhaaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa on oltava tasapuoliset yrittäjyyden mahdollisuudet etelään verrattuna. Niin julkisen kuin yksityisen alan työntekijöillä pitää olla palkka, jolla tulee toimeen. Työllä pitää voida myös vaurastua. Työntekijää tulee arvostaa ja työntekoon kannustaa, Polvinen kirjoittaa.
Oikeita investointeja ja työpaikkoja
Oulun vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena edustajana 36-vuotias maatalousyrittäjä Antti Kangas 5 562 äänellä. MTK Sievin johtokunnassa istuva Kangas lähti ehdokkaaksi, koska kokee Suomen olevan kovaa vauhtia menossa kohti taloudellista tuhoa ja haluaa tehdä oman osuutensa katastrofin estämiseksi. Suomessa tällä hetkellä harjoitettu politiikka vie pohjan taloudelta, ja edellisten vuosikymmenten rakentama hyvinvointiyhteiskunta rapautuu vauhdilla.
&#8211; Viime aikoina on tuntunut, että ne, jotka Suomea rakentavat, unohdetaan täysin ja keskitytään epäolennaiseen. Meidän on saatava yritykset uudelleen investoimaan tänne ja rakentamaan työpaikkoja. Vain sitä kautta saadaan talous hiljalleen tasapainoon ja samalla tarvittavia vientituloja valtiolle. Meidän on viimein otettava aidosti huomioon Suomen huoltovarmuus, niin maatalouden kuin energiatuotannonkin kannalta. Emme voi luottaa siihen, että joku muu huolehtii meille ruokaa tai sähköä, Kangas kertoo esittelysivullaan.
Tolkkua vihreään siirtymään
Keski-Suomesta Arkadianmäelle nousee uutena kansanedustajana everstiluutnantti (evp) Tomi Immonen Laukaalta 5 285 äänellä. Yrittäjänä toimivalla Immosella on takanaan 30 vuoden ura upseerina Suomen maa- ja ilmavoimissa. Myös Laukaan kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana vaikuttava Immonen haluaa, että suomalaiset yritykset olisivat kannattavia ja että suomalaiset duunarit tulisivat palkallaan toimeen.
&#8211; Nykyisen hallituksen ajama vihreä siirtymä nostaa energia-, kuljetus- ja välillisesti kaikkia tavallisen kansalaisen kustannuksia. Totta kai se näkyy myös ruuan hinnassa. Kielitaidotonta maahanmuuttajaa hintojen nousu ei kosketa. Hän ei sitä itse maksa, jos ei käy töissäkään. Silloin hän on osa negatiivisen huoltosuhteen kuormaa, Immonen kirjoittaa ehdokasesittelyssään.
Palkalla on tultava toimeen
Keski-Suomesta eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Kaisa Garedew 5 112 äänen potilla. Useita vuosia lähihoitajana vanhusten parissa työskennellyt vuonna 1978 syntynyt Garedew opiskelee tällä hetkellä tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Perinteisiä perhearvoja puolustava perheenäiti Garedew on tehnyt myös vapaaehtoistyötä nuorten ja päihdeongelmaisten parissa.
&#8211; Valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten etua ensin. Työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen. Verovarojen lahjoittaminen Eurooppaan sekä ilmastohulluuteen on loputtava. Perheitä on tuettava, ja lapsille on taattava turvallinen kasvuympäristö. Lapsia on suojeltava sateenkaaripropagandalta, Garedew kertoo perussuomalaisten ehdokasesittelysivulla.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus retuperällä
Hämeen vaalipiiristä eduskuntaan nousee uutena kansanedustajana 47-vuotias rikoskomisario ja hallintotieteiden maisteri Mira Nieminen Lahdesta 5 389 äänellä. Yli kaksikymmentä vuotta kokemusta poliisityöstä kartuttanut Nieminen on nähnyt yhteiskunnan muutokset ja niiden vaikutukset läheltä. Nieminen on huolestunut hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, jota ravistellaan nyt joka nurkalta.
&#8211; Peruspalveluiden saatavuus omalle kansalle on priorisoitava. Kotona ja kadulla ei saa olla turvatonta. Lasten ja nuorten tulee voida luottaa tulevaisuuteen, ja työtä tekevän täytyy kokea olevansa arvokas muussakin merkityksessä kuin veronmaksajana. Liikkumisen ja arjen kulujen nousu koettelevat lapsiperheitä, keskituloisia sekä monia pientalouksia kohtuuttomasti. Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus on päästetty retuperälle, ja niistä tulee huolehtia kriisit huomioiden, Nieminen kertoo.
Suomi on Ruotsin tiellä
Yli 20 vuotta kenttäpoliisina toiminut vanhempi konstaapeli ja yrittäjä Rami Lehtinen Hämeen vaalipiiristä nousee eduskuntaan uutena ehdokkaana 5 629 äänellä. 47-vuotias Lehtinen on saanut ruotsalaisilta poliisikollegoiltaan tärkeän viestin: &#8220;Tehkää jotain vielä kun voitte!&#8221; Lehtisen päätavoite eduskunnassa tulee olemaan Suomen turvallisuuden parantaminen muun muassa estämällä järjestäytyneen rikollisuuden sekä hallitsemattoman maahanmuuton lisääntyminen.
&#8211; Olen työni kautta havainnut, miten yhteiskunnan rajut muutokset ja jatkuvasti lisääntynyt byrokratia ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten elämiin sekä heidän mahdollisuuksiinsa tehdä töitä. Suomen suunnan on muututtava ja se vaatii jokaisen kansalaisen panosta yhteisen hyvän eteen! Yhteiskunnan pitää arvostaa työn tekemistä ja osoittaa se myös päätöksenteossa. Suomi on hyvä maa ja paras meille suomalaisille, mutta vapaamatkustajia se ei enää kestä, Lehtinen kirjoittaa.

Tomi Immonen

Puhemies Halla-aho Washingtonissa: Suomi tekee parhaansa näyttääkseen esimerkkiä Euroopan puolustamisessa

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: ”Vetoamme kaikkiin eduskunnassa, että rajaturvallisuutta vahvistava lainsäädäntö saatetaan nopeasti voimaan”

Garedewilta toimenpidealoite liputussääntöjen tarkentamiseksi: Julkisen vallan ei tule lähteä mukaan mihinkään ideologiseen ja mielipiteitä jakavaan toimintaan

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: “Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä

Kansalaiset huolissaan rajaturvallisuudesta – Immonen: Suomen tulee olla valmiina arvaamattomaan peliin

Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset: Haluaako vasemmistoliitto vaarantaa Suomen ilmapuolustuksen?

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”

Perussuomalaisille 16 uutta kansanedustajaa – Sara Seppänen nousi Lapin äänikuningattareksi

Uusimmat

Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”