Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen delegaatio osallistui maanantaina Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen (NAC) Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen.

Kokouksessa keskusteltiin avoimesti mm. Ukrainan tilanteesta. Osallistujat saivat uutta, yksityiskohtaistakin tietoa – myös rintamalta. Ukrainalla on esimerkiksi käytössään useita tuhansia sensoreita, joilla he pystyvät ennakoimaan Venäjän lähettämien, iranilaisvalmisteisten räjähdedroonien (HESA Shahed-136) lentoreittejä ja siten puolustamaan omaa infrastruktuuriaan.

– Nopea, tekninen kehitys on todella muovannut nykyaikaista sodankäyntiä ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, kertoo Tomi Immonen.

– Kokouksessa painotettiinkin, että Nato-maiden tulisi pyrkiä tekemään enemmän ja myös nopeammin yhteistyötä puolustusteollisuuden ja aseteknologian suorituskykyjen kasvattamiseksi – ja nimenomaan yhdessä. Nato-maiden hankinnat tulisi kilpailuttaa myös siksi, että se parantaa laatua, alentaa hintoja ja lisää innovaatioita.

Kahden prosentin taso on syytä saavuttaa

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että Nato-huippukokouksessa vuonna 2014 hyväksytty 2 prosentin taso bruttokansantuotteesta on viimeistään nyt syytä saavuttaa. Puheenvuoroissa täsmennettiin, että mainittu taso on minimi, ei tavoitetaso, koska Ukrainan sota toimii esimerkkinä pitkäkestoisista sodista.

– Ammattiarmeijat kohtaavat silloin haasteita, mutta Suomelle asia ei ole niin suuri ongelma yleisen asepalveluksen ja ison reservin vuoksi, huomauttaa Immonen.

– Tällä hetkellä 18/31 Nato-jäsenestä täyttää tuon 2 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta, yhdeksäntoista silloin kun Ruotsista tulee jäsen.

Unkari äänestää Ruotsin jäsenyydestä

Tiistaina ja keskiviikkona kokous jatkuu Naton parlamentaarikkojen kesken. Tiistaiaamun alkajaisiksi Unkarin edustaja kertoi iloisen uutisen, jonka mukaan Unkari äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista tulevana maanantaina.

– Toivottavasti Ruotsin tie Naton 32:ksi jäseneksi vihdoin toteutuu ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspalapelin viimeinen pala löytää paikkansa yhteisen puolustuksen kartalla, toteaa Immonen odottavaisin mielin.

Ydinasepolitiikka keskusteluihin

Immonen aikoo hyödyntää tilaisuuden ja käydä kahdenkeskisiä keskusteluja muiden pohjoismaiden edustajien kanssa, aiheena Naton ydinasepolitiikka ja eri maiden poliittinen ilmapiiri siihen liittyen.

– On mielenkiintoista kuulla muidenkin käsityksiä aiheesta, koska tämä tulee olemaan yksi ilmeinen keskustelun aihe myös Suomessa.

Kokouksessa kuullaan myös tilannekatsauksia Naton toiminnasta, Naton ja EU:n välisistä suhteista sekä EU:n energiaturvallisuudesta, josta kokoukselle luennoi Euroopan energiakomissaari Kadri Simson.

SUOMEN UUTISET