

LEHTIKUVA
Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: “Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”
Eduskunnassa käsiteltiin tänään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaista selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila.
Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvasi taisteluosastojen toimintaa näin:
– Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut.
– Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen.
Ongelmana päällekkäisyydet
Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Näitä taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Taisteluosaston käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä sitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai sitä tukevassa toiminnassa.
Junnila näkee ongelmana ainakin päällekkäisyydet.
– On olennaista miettiä, onko EU ylipäätään oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat toisaalta tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.
Tositoimiin ei vielä kertaakaan
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla sekä suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.
Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Junnila analysoi syitä tähän:
– EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi.
Taakanjako merkittävä kynnyskysymys
Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannusten laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
– Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteuttavaan evakuointioperaatioon EU:n tuhatviisisataapäinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri, kuten puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on todennut.
– Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin, Junnila päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kriisinhallintaoperaatiot sotilaallinen kriisinhallinta Esa Pulkkinen konfliktit kriisit EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö Euroopan unioni EU:n taisteluosasto Taakanjako Vilhelm Junnila Puolustuspolitiikka nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista

Ronkainen panostaisi huoltovarmuuteen ja infrahankkeisiin EU:n kautta: “Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa”

Vilhelm Junnila: “Etnisen armenialaisväestön pakeneminen on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä”

Halla-aho: Meidän täytyy tehdä Putinille selväksi, että aika ei ole hänen puolellaan

Halla-aho kommentoi rajatilannetta presidenttitentissä: “Venäjä on selkeästi vihamielinen toimija ja sillä varmasti on halu tehdä erilaista kiusaa ja aiheuttaa hämminkiä”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää