Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Ministeri Lulu Ranne: Ilmastolaki on susi ja niin on sen arviointikin

Sanna Antikaisen havaintoja Ukrainasta: Drooniosaamista on saatava Suomeen nyt

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Mäenpää vaatii turpeen energiakäytön poistamista EU:n päästökauppajärjestelmästä: Neuvotteluiden aikaikkuna on nyt

Strandman: Suurpetopolitiikka kaipaa luotettavuutta

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Wille Rydman soten ruorissa: Potilasturvallisuus, hoidon jatkuvuus ja lastensuojelulaki – näihin uudistuksiin ministeri haluaa jättää jälkensä

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Saksan liittokansleri haluaa  eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun  – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas menetti Facebook-tilinsä – epäilee poliittista motiivia

Lehtinen iloitsee perussuomalaisten saavutuksista – laittomasti maassa olevien tukien maksu loppuu tänään

kriisit

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson keskittyi uudenvuodenpuheessaan paljolti hengennostatukseen ja positiivisen ilmapiirin luomiseen. Ajat ovat ankarat, mutta Ruotsissa päättäjät ovat nyt kaikkea muuta kuin voimattomia. Suunta on kääntynyt ja pimeydessä näkyy valoa.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson aloitti vuodenvaihteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=giIqyKs22_c">puheensa</a> positiivisella viestillä toteamalla, että mennyt vuosi on ollut puolueelle menestyksekkäin kautta aikain.
Kaikki on mennyt ”paremmin kuin on pystynyt edes uneksimaan” ja ”suuresta on tullut vieläkin suurempi”.
Ulkomaiset sodat ja levottomuudet hallitsevat ruotsalaista todellisuutta, mutta myös kotimaassa on hätä. Jengisodista inflaation kautta ruoan hintaan. Kaikesta huolimatta ilmassa on myös toiveikkuutta, valoa pimeydessä.
Suunta on kääntynyt
Ulkomailla riehuvien kriisien osalta tehdään voitava, eli tuetaan Ukrainaa ja Israelia. Ruotsidemokraatit taistelevat epädemokraattisia voimia vastaan, jotka uhkaavat itsenäisiä demokratioita kautta maailman.
Ruotsin mahdollisuudet järjestellä koko maailman asioista ovat kuitenkin ”lievästi sanottuna rajalliset”. Tehdään se mitä voidaan.
&#8211; Ruotsissa moni asia sen sijaan menee oikeaan suuntaan. Me ruotsalaispoliitikot olemme kaikkea muuta kuin voimattomia. Päin vastoin olemme vastuussa siitä, että saamme rakkaan maamme taas oikealle tielle.
&#8211; Suunta on kääntynyt ja kaikki käy vielä hyvin, muuten en istuisi tässä, Åkesson painotti.
Ruotsalaiset ensin
Vuoden 2024 suunnitelmista puhuessaan Åkesson mainitsi ensimmäisenä sen, että maan talous on menossa parempaan päin ja vuodesta on tulossa Ruotsille mennyttä parempi. Jengiväkivalta otetaan vihdoinkin vakavasti ja juurisyihyn puututaan.
&#8211; Tuhoisa sosialidemokraattinen maahanmuuttopolitiikka on muisto vain, maahanmuuttajien määrä vähenee ja kustannukset laskevat. Enemmän ruotsalaisten rahaa yhteiseen hyvinvointiimme.
Islamismille ei sijaa
Åkesson pohti, voisiko 2024 olla vuosi, jolloin ruotsalaiset viimein heräävät ja tajuavat, että islamismilla ei ole sijaa Ruotsissa.
&#8211; Ruotsalaisystävät, pieleen menneen kehityksen kääntäminen tolalleen vie aikansa. Mutta yhdessä, itseemme ja maahamme luottaen pystymme siihen. Lopulta kaikki käy hyvin.

Jimmie Åkesson valoi uskoa ruotsalaisiin: ”Maan suunta on kääntynyt”

Eduskunnassa käsiteltiin tänään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaista selontekoa suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila.

Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvasi taisteluosastojen toimintaa näin:
&#8211; Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi myös väliaikaisesti tukea YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jossa tilanne on äkillisesti vaikeutunut.
&#8211; Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen.
Ongelmana päällekkäisyydet
Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Näitä taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Taisteluosaston käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä sitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai sitä tukevassa toiminnassa.
Junnila näkee ongelmana ainakin päällekkäisyydet.
&#8211; On olennaista miettiä, onko EU ylipäätään oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat toisaalta tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.
Tositoimiin ei vielä kertaakaan
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla sekä suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.
Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Junnila analysoi syitä tähän:
&#8211; EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi.
Taakanjako merkittävä kynnyskysymys
Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannusten laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
&#8211; Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteuttavaan evakuointioperaatioon EU:n tuhatviisisataapäinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri, kuten puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on todennut.
&#8211; Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin, Junnila päätti puheenvuoronsa.
&nbsp;

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Eduskunnassa käytiin viime viikolla keskustelua huoltovarmuudesta. Aihealueeseen erikoistuneella perussuomlaisten kansanedustajalla, Juha Mäenpäällä, oli asiasta painavaa sanottavaa.

&#8211; Tämä on historiallinen hetki. Meillä on tänään lähetekeskustelussa valtioneuvoston ensimmäinen huoltovarmuusselonteko. Olemme todella tärkeiden ja merkittävien asioiden äärellä. Huoltovarmuudesta puhuttaessa tuskin on juuri kenellekään epäselvää, kuinka ajankohtainen aihe nyt on. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat varmasti avanneet myös viimeistenkin silmiä, huoltovarmuusselonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässäkin toiminut Mäenpää aloitti <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-112-2022?start=22636&amp;end=22946&amp;speaker=1437">puheensa</a>.
Selonteon mukaan huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
Annettava suurempi painoarvo
Mäenpäälle huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Perussuomalaiset julkaisi elokuussa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, jossa huoltovarmuuskysymyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota.
&#8211; Totesimme, että huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Otimme kantaa moniin huoltovarmuuden kannalta keskeisiin asiakokonaisuuksiin: elintarvikehuoltoon, perusinfraan, kansainvälisen kilpailun sääntelyyn, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen, kotimaiseen puolustusteollisuuteen, Naton merkitykseen, Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen, maksujärjestelmän toimivuuteen ja turpeen asemaan, Mäenpää luetteli.
Käteisen asema turvattava
Mäenpää jätti itse helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä.
&#8211; Vaadin tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina.
&#8211; Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa. Olin ajan hermolla, sillä Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla, Mäenpää kertasi.
Kansallinen varautuminen edellä
Huoltovarmuustyöllä on Suomessa yli sadan vuoden taakse ulottuvat perinteet. Maallamme on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön.
&#8211; Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään, mutta kuten selonteossakin korostetaan, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Tämä on syytä ihan jokaisen päättäjän muistaa, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-kateinen-raha-turvattava-suomessa-jatkossakin-kaypana-maksuvalineena/">muistutti</a> Mäenpää.
Huoltovarmuus turvallisuuskysymys
Kehitettävää ja haasteita kuitenkin käsitellyn selonteonkin mukaan on. Esimerkiksi Suomen rahoitusmarkkinoiden varautumistasosta selonteko toteaa, ettei se tällä hetkellä vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa asetettuja linjauksia. Huoltovarmuuden rahoituksen suhteen haasteita aiheuttaa taas huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on pidemmällä aikavälillä laskeva. Merkittävä kehittämiskohde olisi myös huoltovarmuussääntely eli erityisesti lainsäädäntö huoltovarmuudesta.
&#8211; Selonteko korostaa julkisia hankintoja osana kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista. Selonteon mukaan tulisikin selvittää tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä Euroopan unionin sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuustarpeet tulevat riittävästi huomioiduiksi, Mäenpää huomautti.
&#8211; Huoltovarmuus ei ole vain sananhelinää, vaan kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Vaalitaan ja kehitetään sitä edelleen myös tulevaisuudessa.

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Pohjoismaat tarvitsevat suunnitelman, joka ohjaa maita ylläpitämään, puolustamaan ja rakentamaan hyvää ja turvallista pohjoismaista arkea entistä paremmin, painottaa Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Lulu Ranne.
 
Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti, kansanedustaja Lulu Ranne osallistuu pohjoismaiseen tulevaisuusfoorumiin Norjan Tromssassa.
Kokouksessa käsitellään pohjoismaisiin rajaesteisiin liittyviä kysymyksiä. Ranteen mukaan uudistamista tarvitaan toimintatavoissa, todellisessa vaikuttamisessa sekä erityisesti sellaisen yhteistyön vahvistamisessa, joka syventää hyvää pohjoismaista integraatiota.
&#8211; Meidän tulee yhdessä huolehtia siitä, että arki on sujuvaa yli Pohjolan rajojen. Meidän tulee jakaa ja rakentaa hyvinvointia yhteistyössä, toisiamme kunnioittaen. Yksi yhteistyön tärkeimpiä painopisteitä onkin rajaesteiden poistaminen hyvän ja turvallisen arjen tieltä, Ranne toteaa.
Turhasta byrokratiasta luovuttava
Ranteen mukaan ei riitä, että maat tekevät omia kansallisia strategioitaan eri aloilla, muuttavat lakeja ja rakentavat hallintoja erillään toisistaan.
&#8211; Pohjoismaat tarvitsevat suunnitelman, ’yhteistyöoppaan’, joka ohjaa meitä ylläpitämään, puolustamaan ja rakentamaan hyvää ja turvallista pohjoismaista arkea entistä paremmin yhdessä ilman turhaa byrokratiaa ja itse rakennettuja esteitä.
Ranteen mielestä tänä vuonna 70 vuotta täyttävällä Pohjoismaiden neuvostolla onkin keskellä maailman kriisejä ja yhteisen Nato-polun myötä tuhannen taalan paikka ottaa vahva rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana.
&#8211; Meidän on vaadittava Pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia, Ranne painottaa.
Ongelmat eivät poistu vaikenemalla
Ranne on puhunut pohjoismaisilla foorumeilla mm. haitallisen maahanmuuton vaikutuksista Pohjoismaiden turvallisuuteen.
&#8211; Maahanmuuton ongelmien kieltäminen on pohjoismainen ongelma, johon syyllistyvät kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit. Ongelmat eivät poistu vaikenemalla, Ranne muistutti heinäkuussa Ruotsin Almedalenin keskusteluissa.
Pohjoismaiden järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan Ranteen mukaan tehokkaimmin myöntämällä ensin tosiasiat sekä yhteisen ja realistisen tilannekuvan pohjalta.
&#8211; Vaikeista ongelmista on käytävä rauhallinen ja perusteellinen keskustelu, sillä muuten väkivaltaista jengirikollisuutta vastaan ei kyetä taistelemaan. Vaikka monet selvitykset ja analyysit olisivatkin kesken, tiedämme jo, että epäonnistunut maahanmuutto ja kriminaalipolitiikka ovat merkittävässä roolissa. Realismi ei ole rasismia.
Emme saa houkutella hyväksikäyttäjiä
Ranne painotti Ruotsissa, että Pohjoismaissa tarvitaan sellaista maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa sekä lainsäädäntöä, joka tekee Pohjoismaista vähemmän houkuttelevia maahanmuuttajille ja joka vahvistaa maiden turvallisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
&#8211; Emme saa houkutella tänne rikollisia emmekä maahanmuuttajia, jotka hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Ranne: Meidän on vaadittava Pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia

kriisit

Jimmie Åkesson valoi uskoa ruotsalaisiin: ”Maan suunta on kääntynyt”

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Ranne: Meidän on vaadittava Pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia

Uusimmat

Ministeri Lulu Ranne: Ilmastolaki on susi ja niin on sen arviointikin

Sanna Antikaisen havaintoja Ukrainasta: Drooniosaamista on saatava Suomeen nyt

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Mäenpää vaatii turpeen energiakäytön poistamista EU:n päästökauppajärjestelmästä: Neuvotteluiden aikaikkuna on nyt

Strandman: Suurpetopolitiikka kaipaa luotettavuutta

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Wille Rydman soten ruorissa: Potilasturvallisuus, hoidon jatkuvuus ja lastensuojelulaki – näihin uudistuksiin ministeri haluaa jättää jälkensä

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas menetti Facebook-tilinsä – epäilee poliittista motiivia

Lehtinen iloitsee perussuomalaisten saavutuksista – laittomasti maassa olevien tukien maksu loppuu tänään

Toimitus suosittelee

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026