Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Eduskunnassa käytiin viime viikolla keskustelua huoltovarmuudesta. Aihealueeseen erikoistuneella perussuomlaisten kansanedustajalla, Juha Mäenpäällä, oli asiasta painavaa sanottavaa.

– Tämä on historiallinen hetki. Meillä on tänään lähetekeskustelussa valtioneuvoston ensimmäinen huoltovarmuusselonteko. Olemme todella tärkeiden ja merkittävien asioiden äärellä. Huoltovarmuudesta puhuttaessa tuskin on juuri kenellekään epäselvää, kuinka ajankohtainen aihe nyt on. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat varmasti avanneet myös viimeistenkin silmiä, huoltovarmuusselonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässäkin toiminut Mäenpää aloitti puheensa.

Selonteon mukaan huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Annettava suurempi painoarvo

Mäenpäälle huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Perussuomalaiset julkaisi elokuussa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, jossa huoltovarmuuskysymyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota.

– Totesimme, että huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Otimme kantaa moniin huoltovarmuuden kannalta keskeisiin asiakokonaisuuksiin: elintarvikehuoltoon, perusinfraan, kansainvälisen kilpailun sääntelyyn, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen, kotimaiseen puolustusteollisuuteen, Naton merkitykseen, Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen, maksujärjestelmän toimivuuteen ja turpeen asemaan, Mäenpää luetteli.

Käteisen asema turvattava

Mäenpää jätti itse helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä.

– Vaadin tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina.

– Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa. Olin ajan hermolla, sillä Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla, Mäenpää kertasi.

Kansallinen varautuminen edellä

Huoltovarmuustyöllä on Suomessa yli sadan vuoden taakse ulottuvat perinteet. Maallamme on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön.

– Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään, mutta kuten selonteossakin korostetaan, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Tämä on syytä ihan jokaisen päättäjän muistaa, muistutti Mäenpää.

Huoltovarmuus turvallisuuskysymys

Kehitettävää ja haasteita kuitenkin käsitellyn selonteonkin mukaan on. Esimerkiksi Suomen rahoitusmarkkinoiden varautumistasosta selonteko toteaa, ettei se tällä hetkellä vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa asetettuja linjauksia. Huoltovarmuuden rahoituksen suhteen haasteita aiheuttaa taas huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on pidemmällä aikavälillä laskeva. Merkittävä kehittämiskohde olisi myös huoltovarmuussääntely eli erityisesti lainsäädäntö huoltovarmuudesta.

– Selonteko korostaa julkisia hankintoja osana kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista. Selonteon mukaan tulisikin selvittää tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä Euroopan unionin sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuustarpeet tulevat riittävästi huomioiduiksi, Mäenpää huomautti.

– Huoltovarmuus ei ole vain sananhelinää, vaan kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Vaalitaan ja kehitetään sitä edelleen myös tulevaisuudessa.