

LEHTIKUVA
Jussi Halla-aho: Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo IRR-TV:n haastattelussa, että pelot sodan eskaloitumisesta ovat turhia, sillä aggressiivinen Venäjä uskoo ainoastaan voimaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti 25.11.2023 historiallisen puheen Ukrainan parlamentissa. Halla-aho oli maassa vierailulla Neuvostoliiton 1930-luvulla aiheuttaman nälänhädän, holodomorin muistopäivänä. Holodomor aiheutti miljoonien ukrainalaisten kuoleman.
Kansanedustajat keskeyttivät Halla-ahon ukrainaksi pitämän puheen ainakin viisi kertaa ja nousivat seisten osoittamaan suosiotaan samoja kohtaloita kokeneen kansakunnan puhemiehelle.
– Sankarillisella taistelullaan Ukraina on ansainnut sivistyneen maailman kunnioituksen ja antanut meille rohkeutta toimia, Halla-aho sanoi puheessaan.
Aplodit ja bravo-huudot kaikuivat pitkään salissa.
Ukrainan asia on meidän
– Minulle slaavilaiset kielet ja ukraina erikseen ovat tuttuja kieliä, joita osaan.
– Minulla ei omasta näkökulmastani ollut mitään syytä pitää tätä omaa puheenvuoroani millään muulla kielellä, eikä se ollut sillä tavoin itselleni erityisen merkityksellinen asia, Halla-aho kommentoi IRR-TV:n Dosentin vieraana-ohjelmassa puheensa aiheuttamaa positiivista kohua.
– Pidän hyvin tärkeänä sitä, että muistutamme ukrainalaisille, että emme ole unohtaneet heitä. Heille on hyvin tärkeää tietää se, että heidän asiansa ei unohdu, vaikka tämä sota on pitkittynyt.
Venäjän tappio ainoa tavoite
Halla-ahon mukaan meidän pitäisi nyt Venäjän aggression edelleen jatkuessa määritellä se, mitä me oikeastaan haluamme saavuttaa sillä, että autamme Ukrainaa. Vastaus on se, että auttamalla Ukrainaa autamme samalla itseämme.
– Jos Venäjä menestyy tässä sodassa ja saavuttaa tavoitteitaan aggressiolla, niin se tekee tästä maailmasta pahemman ja vaarallisemman paikan myös meille itsellemme ja Suomen kaltaisille pienille reunavaltioille, aggressiivisen suurvallan ja tyrannian naapurissa.
– Tämän vuoksi mielestäni ainoa mielekäs tavoite on se, että Venäjä ei voita tätä sotaa. Vaan kärsii tappion, eikä saavuta tavoitteitaan.
Sodan lopputulos riippuu meistä
Katteetonta optimismia ei Halla-ahon mielestä pidä kuitenkaan lietsoa. Ei ole itsestään selvää, että Ukraina selviää voittajana Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Sodan lopputulos riippuu siitä, ”mitä me teemme täällä ja millä tavoin me tuemme Ukrainaa”.
Ukrainan tulevaisuus riippuu tänään tehtävistä päätöksistä. Rauhan tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on Halla-ahon mielestä vaarallista myönnytyksiä tekemällä, koska se johtaa uusiin konflikteihin ja sotiin.
– Jos Venäjä saavuttaa tavoitteitaan vaikkapa neuvottelupöydässä, niin se luo Venäjälle kannusteen ja insentiivin ryhtyä uusiin valloitusretkiin tulevaisuudessa.
Ukraina Euroopan unioniin
Halla-ahon mukaan on erityisen tärkeätä integroida Ukrainaa mukaan kaikkiin läntisiin organisaatioihin. Näkökanta ei ole ristiriidassa Halla-ahon oman tai perussuomalaisten euroskeptisyyden kanssa, vaan luo Ukrainalle selkeän eurooppalaisen perspektiivin ja polun kohti EU-jäsenyyttä.
– Tämä antaa heille kannusteen toteuttaa sellaisia heidän yhteiskuntansa kipeästi kaipaamia uudistuksia, jotka tekevät Ukrainasta resilientimmän venäläisiä vaikuttamispyrkimyksiä kohtaan.
Pelko sodan eskaloitumisesta on turha
– Vastaavalla tavalla pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että Ukraina integroitaisiin mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeasti Natoon ja osalliseksi kollektiivista puolustusta. Koska valitettava tosiasia on se, että Venäjä kunnioittaa ainoastaan voimaa, pelotetta ja pidäkettä.
Nato on Halla-ahon mukaan ainoa taho, joka pystyy tarjoamaan Ukrainalle varteenotettavan kollektiivisen pidäkkeen Venäjää vastaan.
Pelot sodan eskaloitumisesta ovat sen sijaan turhia.
– Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa. Venäjä tietää häviävänsä sellaisen konfliktin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kollektiivinen puolustus insentiivi Ukrainan parlamentti Holodomor Presidentinvaalit 2024 euroskeptikko eskalaatio Ukrainan sota Venäjän hyökkäys nälänhätä Euroopan unioni Eduskunnan puhemies Neuvostoliitto Integraatio perussuomalaiset nato Jussi Halla-aho EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”On vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua”

Halla-aho selvästi suosituin presidenttiehdokas Aurinkorannikon suomalaisten keskuudessa

Ylen presidenttitentissä Stubbilta ja Haavistolta löysää maahanmuuttopuhetta, Urpilainen vaati globaalia vastuunkantoa – Halla-aho: ”Ihmisten vastaanottaminen ei ratkaise ongelmia”

Jussi Halla-ahon uudenvuodenpuhe 2024: “Kaikkeen ei ole mahdollista varautua, mutta varautukaamme parhaamme mukaan kaikkeen sellaiseen, mikä on nähtävissä ja ennakoitavissa”

Teemu Keskisarjan kolumni: Siksi Halla-aho

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho seisoo lujana Venäjän edessä: ”Moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”

Stubb ottaisi itärajan yli lisää ihmisiä Suomeen – Halla-aholta naseva kuitti: ”Nyt pitäisi pystyä ajattelemaan nenäänsä pidemmälle”

Antikainen: Turvallisuusriskeihin varauduttava – puolustusministerin hanke askel oikeaan suuntaan

Halla-aho äänestysprotestista: Hiukan yllättävä keskisormen näyttö niille, jotka äänestivät minua presidentinvaaleissa
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.