Eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas Jussi Halla-aho on ollut enemmän tai vähemmän julkisuuden keskipisteessä jo 15 vuotta. Aika on kovettanut miestä, mutta vielä häneltä löytyy järkeä ja ymmärrystä tavallisen ihmisen tarpeille. Koko kansan presidentin keskeinen tehtävä on pitää huolta turvallisesta arjesta ja tämä edellyttää selkeitä näkemyksiä sekä hyvästä että pahasta.

Haastattelun aluksi toimittaja Sanna Ukkola tiedusteli Ukkola-kohti vaaleja -ohjelmassa Halla-ahon kantaa kovin ajankohtaiseen keskusteluun suomalaiskoululaisten alamäkeä kiitävistä Pisa-oppimistuloksista. Presidenttiehdokkaan mukaan vastaus ”riippuu vähän siitä, keneltä kysyy”.

– Minun näkemykseni on se, että tuloksiin vaikuttavat yhtäältä ne opetuksessa tehdyt kokeilut, jotka aloitettiin suurin piirtein samaan aikaan, kun Suomi oli Pisa-tutkimusten kärjessä. Toisaalta siirryttiin ilmiöoppimiseen, luokkatilattomaan opetukseen, itseohjautuvuuteen ja inkluusioon.

– Kaikista näistä esitettiin kyllä varoittavia puheenvuoroja jo silloin kun nämä kokeilut aloitettiin, mutta kuten tyypillistä on, asiantuntijat olivat silloin sitä mieltä, että tämä on aiheetonta pelottelua ja hyvä tästä tulee.

– Nyt kun kaikki riskit ovat toteutuneet, niin ihmetellään, että mitenkäs tässä näin kävi.

Kokeilut pitäisi peruuttaa

Halla-ahon mukaan on kaiketi väistämätöntä, että jos maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä moninkertaistuu 20 vuoden aikana, niin se vaikuttaa myös Pisa-tutkimusten tuloksiin, ”koska niissä mitataan juuri sellaisia taitoja, joissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat tunnetusti jäljessä kantaväestöä edustavia oppilaita”.

Opetuksessa tehtyjä kokeiluita pitäisi siis peruuttaa. Tosin siinä tapauksessa jonkun pitäisi myöntää olleensa väärässä ja se taas ”on ylivoimaisen vaikeaa useimmille ihmisille”.

Paljon parannusta saataisiin aikaan koulujen kännykkäkiellolla ja peruuttamalla inkluusiota edeltävään käytäntöön.

Suomi ja imperialistinen naapuri

Ulkopolitiikka ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen on presidentin tehtävistä keskeisimpiä. Maailma on tänään rakennettu uhkakuvista ja eräs keskeisimpiä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Halla-ahon mukaan ”moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”.

– Olen sitä mieltä, että jos Venäjä pystyy saavuttamaan tällä sodalla jonkinlaisen lopputuloksen, joka sille itselleen kelpaa voitoksi tai jonka se voi selittää itselleen voitoksi, rohkaisee Venäjää jatkamaan sotaretkeään sekä Ukrainassa, että mahdollisesti muuallakin.

Kannustimet pois Venäjältä

– Jos Venäjä menestyisi tässä sodassa ja sille sallittaisiin vaikka nämä laittomat alueliitokset, niin kyllä se loisi Venäjälle ihan selkeän kannustimen yrittää onneaan jossain muualla tulevaisuudessa ja lähinnä silloin mieleen tulevat Venäjän pienet rajavaltiot, Baltian maat ja jopa Suomi

Suomalaisilla on taipumus ajatella, että nämä entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuvat kriisit eivät kosketa meitä, että olemme jotenkin erilainen tapaus.

Tosiasia Halla-ahon mukaan on, että emme voi tietää millään varmuudella, mitä meistä ajatellaan Venäjällä, mikä osa meille on varattu Venäjän imperialistisissa suunnitelmissa.

– Meidän ei ehkä kannata jäädä toimettomina odottelemaan, että saisimme vastauksen tähän kysymykseen.

”En ymmärrä Orbánia”

Unkarin Venäjää myötäilevä poukkoilu ja Ukrainan puolustustaistelun mitätöiminen on herättänyt vahvoja tunteita Euroopassa. Unkarin pääministeri Viktor Orbánin peliliikkeiden ymmärtäminen muualla kuin Moskovassa on erittäin vaikeaa.

– En ymmärrä hänen toimintaansa.

– Hän on menettämässä ystävänsä Euroopassa, nekin vähät, joita hänellä on ollut ja missään nimessä venäläisen imperialismin tukeminen ei palvele Unkarin omaa turvallisuutta.

USA sitoutunut Eurooppaan ja Natoon

Toimittaja Ukkola tiedusteli Halla-ahon näkemystä Yhdysvaltain tuleviin presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin mahdolliseen uudelleen valintaan. Piillekö mörkö sielläkin kaapissa ja Trump vetää USA:n pois Natosta.

– En pidä sitä kovinkaan todennäköisenä skenaariona. Kaikki on mahdollista, mutta täytyy muistaa, että Trump oli jo presidenttinä yhden kauden ja silloinkaan ne kauhukuvat eivät toteutuneet.

– Yhdysvallat on vakiintunut 250 vuotta vanha demokratia, jossa presidentti ei suinkaan ole mikään diktaattori tai itsevaltias. En usko, että yksittäinen henkilö – edes presidentti – voisi saada aikaan kovin syvällistä muutosta Yhdysvaltain ulkopoliittisessa ajattelussa ja orientaatiossa.

– Tiedämme kuitenkin, että sitoutumisella Eurooppaan ja Natoon on hyvin vahva tuki Yhdysvaltain kongressissa yli puoluerajojen.

Halla-ahon mielestä Trump teki edellisellä kaudella jo palveluksen Euroopalle ja koko Natolle antamalla muistutuksen siitä, että Yhdysvaltain veronmaksajien valmius maksaa muiden maiden laskuja ”ei välttämättä ole loputon”.

Toimittajat suhtautuvat hysteerisesti persuihin

Halla-ahon suhde mediaan ja toimittajiin on joskus ollut kimurantti mutta nyt, 15 vuotta julkisuudessa olleena asiat ovat asettuneet oikeisiin mittasuhteisiinsa.

– Onhan toimittajissakin monenlaisia yksilöitä, eikä heitä voi sillä tavalla kategorisoida. Tietynlaiset ajattelutavat ovat varmaakin tyypillisempiä toimittajakunnassa kuin toimittajakunnan ulkopuolella. Se varmaan johtuu siitä, että tämä on pieni kielialue ja kaikki toimittajat elävät samassa sosiaalisessa kuplassa, seurustelevat keskenään ja kiertävät samoja tiedotusvälineitä.

– Tämä varmaa aiheuttaa tietynlaista ryhmäpainetta toimittajakunnan sisällä ajatella tietyllä tavalla ja suhtautua hysteerisesti perussuomalaisiin.

Journalistiliitto on vitsi

Ukkola kysyi myös Halla-ahon mielipidettä kesällä velloneesta keskustelusta, jonka myötä muun muassa Journalistiliitto kritisoi perussuomalaisia siitä, että nämä olisivat maalittaneet tiettyä toimittajaa.

– Mielestäni Journalistiliitto on yksi suuri vitsi, mikä on nyt tullut tämän Maria Pettersson-kohun ympärillä erittäin hyvin esille. Omia puolustetaan viimeiseen asti siilipuolustuksessa, vaikka olisi ilmeistä, että nämä ovat toimineet väärin.

– Minkäänlaista moraalia ei edellytetä omilta, kunnes sitten julkisen paineen kasvettua tehdään U-käännös ja esitetään tällainen teatraalinen, muka vilpitön anteeksipyyntö.

Mitä Journalistiliiton pitäisi nyt sitten tehdä? Ukkola kysyi.

– Hävetä. Halla-aho vastasi.

Edistyksellinen patamusta konservatiivi

Jos presidentti Halla-aho saisi valita illallisseurakseen kenet vain haluaisi, hän ottaisi vastapäätä istumaan Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarckin. Tämä toimi muun muassa Saksan keisarikunnan valtakunnankanslerina vuosina 1871–90.

– Hän oli mielenkiintoinen persoona ja monessa suhteessa – varsinkin yhteiskunnallisessa ja työmarkkinamielessä – sellainen edistyksellinen patamusta konservatiivi ja minusta olisi mielenkiintoista keskustella hänen kanssaan.

SUOMEN UUTISET