Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kaikenlaiset Temusta ostetut keskustavasemmistolaiset juhlivat somessa korkojohdannaistappioista ja syyttävät niistä nykyistä hallitusta. Että miksi olette vaihtaneet Sanna Marinin ajan nollakorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiksi, uliuli. Tästä jo arvaa tulokulman. Vai että ihan Marinin nollakorkoiset lainat.

Kyse on vuonna 2004 aloitetusta käytännöstä, jossa valtion velanhoitokuluja on pyritty madaltamaan korkojohdannaisia käyttämällä. Menettely madalsi miljardeilla valtion korkomenoja, mutta sen myötä sokeuduimme nollakorkoaikana velanoton vaaroille. Kun velkaa ottamalla parhaimmillaan tienasi negatiivisten korkojen aikana, niin totta kai sitä velkaa otettiin. Nyt, kun korot ovat nousseet, valtiolle on tullut miljarditolkulla lisämenoja suoraan korkojen noususta, mutta miljarditolkulla myös näistä aiemmista johdannaiskaupoista.

Nykyinen hallitus lopetti tämän yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen strategian. Enää Valtiokonttori ei korkojohdannaisia tee eikä vaihtuvakorkoisuus hinnalla millä hyvänsä, millä tahansa riskillä, ole mahdollista.

Mutta silti tämä on mystisesti nimenomaisesti valtiovarainministeri Riikka Purran vika? Tämä ei voi mennä niin, että ruumiin löytäjälle sälytetään tuomio murhasta. Syyllisiä kannattaisi etsiä niistä, jotka päätökset tekivät. Syyllisiä voi etsiä myös niiistä, jotka eivät nollakorkoaikoina kysyneet, onko fiksua vaihtaa valtion nollakorkoisia pitkäaikaisia velkakirjoja vaihtuvakorkoisiksi. Matti Vanhanen aikoinaan mietti tätä, mutta ei saanut puututtua asiaan. Talouselämälle hän tunnusti, ettei tajunnut, mitä hänen päätöksestään hyväksyä johdannaisten käyttö oikein seuraa.

Ainahan ne valehtelevat – lyö takaisin totuudella!

Ainahan ne valehtelevat. Eivät ne rehdillä pärjää, ja koska pitävät yleisöä tyhmänä, eivät välitä palturin puhumisesta.

Tätä valehtelua eivät harrasta puoluejohto tai kansanedustajat. Valehtelu on ulkoistettu entisille ay-johtajille, entisille ministerien erityisavustajille, puolueiden ulkopuolella toimiville ”epävirallisille” tahoille. Tahoille, jotka ovat median asiaan puuttumisen kynnyksen alapuolella.

Saku Timoselle, aiemmin Imagessa ja Apu-lehdessä rasismista ja oikeistosta valittaneelle ja vaikuttaneelle blogistille.

Ammattiliitto Pron entiselle johtajalle Markku Palokankaalle (jonka kirjoittelun siivittämänä Ammattiliitto Pro twiittasi, että ei toimi heillä enää).

Kumpaakaan ei kiinnosta, että asia on selitetty heille lähteineen. Toisto, toisto, toisto. Joku uskoo kyllä, kun vaan toistaa, toistaa, toistaa. Valehtelee, valehtelee, valehtelee.

Sääli, että aina joku uskoo. Tarinalle, jossa kaikki vaikeudet ovat nykyhallituksen aikaansaamia, löytyy kysyntää. Syy ei voi olla edellisten hallitusten läpi päästämien työttömien maahanmuuttajien, edellisten hallitusten koronvaihtosopimusten, edellisen hallituksen soteuudistuksen tai edellisen hallituksen elpymispaketti. Niistä ei saa sanoa, koska se on muka vain vastuun välttelyä. Kaikkeen syyllinen on nykyhallitus, ja erityisesti perussuomalaiset.

Vasemmistolle tärkeintä on päästä valtaan. Se, miten asiat ovat oikeasti, on toissijaista. He toimivat kuten toimivat, koska pitävät yleisöä, myös sinua, hyvä lukija, tyhminä ja tietämättöminä. He luottavat siihen, että kukaan ei puutu heidän valehteluunsa.

Paras lääke valehteluun on totuus ja valehtelijoiden pilkkaaminen julkisesti.

Korkojen nousu oli alkanut jo edellisen hallituksen aikana, välittömästi vuonna 2022 Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen. Hallitus vaihtui Suomessa kesäkuussa 2023. Korkojen nousu oli siis jo tapahtunut siinä vaiheessa, kun nykyinen Petteri Orpon hallitus aloitti. Vahinkoa ei voitu enää välttää. Piti vain maksaa edeltävien hallitusten johdannaiskauppojen aiheuttama miljardien lisäkustannus nousseina korkomenoina.

Tekoälyn vastaus

Jos uutisten lukeminen tai hakukoneiden käyttö ei maistu, asiaa voi aina kysyä tekoälyltä.

Kysyin ChatGPT-tekoälyltä näin:

”Suomen valtion korkoswap-strategia, jossa valtion velanoton efektiivistä duraatiota on muutettu johdannaisten avulla vaihtuvakorkoisemmaksi. Avaa amatöörille, mistä oli kyse, mistä lähtien ja kenen päätöksellä sitä on tehty, mitä siitä on seurannut (sekä voitot että tappiot), ja mitä sille on lopulta päätetty tehdä.”

Vastaus alkaa:

Tämä on itse asiassa aika elegantti – ja samalla poliittisesti herkkä – tarina.

Avaan sen “amatöörimallilla”, mutta niin että ymmärrät myös, missä kohtaa kiista syntyy.

1) Mitä Suomi oikeasti teki (ydinidea)?

Yksinkertaistettuna:

Suomi otti velkaa normaalisti pitkällä kiinteällä korolla

→ mutta vaihtoi sen johdannaisilla (korkoswapeilla) käytännössä lyhyeksi/vaihtuvakorkoiseksi

👉 Eli:
● paperilla: pitkä velka
● käytännössä: käyttäytyy kuin lyhyt velka

Tätä kutsutaan:
● korkoriskin ”lyhentämiseksi”
● duraation lyhentämiseksi
● korkosidonnaisuuden lyhentämiseksi

Työkalu: koronvaihtosopimus (interest rate swap)
→ valtio maksaa kiinteää ja saa vaihtuvaa (tai päinvastoin)

2) Miksi tätä tehtiin?

Peruslogiikka (todella tärkeä):

👉 Lyhyet korot ovat keskimäärin matalampia kuin pitkät korot

● korkokäyrä yleensä nouseva
● Eli: 1v korko < 10v korko

➡️ Jos muutat velan ”lyhyeksi”, maksat keskimäärin vähemmän korkoa

Tämä oli koko strategian idea:

”lyhyempi korkosidonnaisuus → alemmat keskimääräiset korkokulut” [Valtiokonttori]

Mutta samalla:
👉 riski kasvaa
(korot nousevat → kustannus nousee nopeasti)

3) Milloin tämä päätettiin ja kenen toimesta?

Keskeinen päätös:
● vuonna 2004
● päätöksentekijä: Valtiovarainministeriö

👉 päätettiin:
● lisätä korkojohdannaisten (swapien) käyttöä
● lyhentää korkosidonnaisuutta

”Vuonna 2004 … päätettiin korkojohdannaisten laajemmasta käytöstä… lisätään vaihtuvakorkoisen velan osuutta” [Valtiokonttori]

4) Miten sitä käytännössä toteutettiin?

Operatiivinen toteutus:
● strategia: VM
● toteutus: Valtiokonttori

👉 käytännössä:
● otetaan normaalia pitkää velkaa markkinoilta
● tehdään päälle swap-sopimus
● lopputulos: velka ”käyttäytyy” lyhyenä

👉 seurauksena:
● Suomen velka oli pitkään poikkeuksellisen lyhytkorkoista euroalueella [Valtiokonttori]

5) Mitä siitä seurasi (voitot)?

✔️ Pitkän ajan säästöt
Strategia perustui tähän oletukseen:
korkokäyrä on keskimäärin nouseva → lyhyt korko halvempi

👉 käytännössä:
● 2000–2021 matalien korkojen aika
● Suomi maksoi vähemmän korkoja kuin monet muut maat

➡️ tämä oli strategian ”jackpot-vaihe”

✔️ Budjetti hyötyi pitkään
● korkomenot pysyivät matalina
● Suomi näytti ”fiskaalisesti kurinalaisemmalta” kuin olisi muuten ollut

6) Mitä siitä seurasi (tappiot/riskit)?

❌ Korkojen nousu iskee nopeasti
Koska velka oli ”lyhyt”:
👉 korkojen noustessa:
● kustannukset nousevat nopeasti
● nopeammin kuin mailla, joilla pitkä kiinteä korko
”Korkosidonnaisuus määrittää kuinka nopeasti korkojen nousu näkyy kustannuksissa” [Valtiokonttori]

❌ 2022–2025: swapit alkoivat maksaa
Valtiokonttorin arvio:
johdannaiset kasvattavat korkokuluja 2023–2025 [Valtiokonttori]

👉 syy:
● korot nousivat nopeasti (EKP-käänne)
● Suomi oli ”liian vaihtuvakorkoinen”

❌ Poliittinen kritiikki
Kritiikin ydin:
● ”miksi ei lukittu nollakorkoja pitkään?”
● ”valtio spekuloi korkomarkkinoilla”

Virallinen vastaus:
● valtio ei spekuloi
● vaan käyttää pitkän aikavälin kustannusstrategiaa

7) Mitä päätettiin lopulta tehdä?

🔴 Iso käänne: 2024 strategia

Vuonna 2024:
● VM päivitti strategian
● käytännössä: peruutusliike

👉 päätös:
● ei enää uusia korkoswappeja
● korkoriskiä pidennetään (eli enemmän kiinteää korkoa)

”luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä” [Valtiokonttori]
”korkoriskiasemaa pidennetään 2024–2028” [Valtiokonttori]

🔁 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
● vanhat swapit jäävät voimaan
● uusia ei tehdä
● ajan myötä:
○ velka muuttuu takaisin ”normaalimmaksi”
○ korkoriski pienenee

8) Koko tarina yhdellä silmäyksellä

2004–2021: strategian kultakausi
● lyhyt korko → halpaa
● Suomi säästää rahaa

2022–2025: kipuvaihe
● korot nousevat nopeasti
● kustannukset kasvavat nopeasti

2024 → : korjausliike
● swap-strategia ajetaan alas
● palataan pidempään korkoon

9) Amatöörivertaus (tämä jää mieleen)

Ajattele asuntolainaa:
● muut ottavat 20v kiinteän koron
● Suomi sanoo:
👉 ”otetaan vaihtuva korko, se on halvempi pitkällä aikavälillä”

Se toimii…
kunnes korot nousevat.

Sitten:
● maksat nopeasti enemmän kuin muut

10) Ydinopetus (poliittinen kulma)

Tämä ei ole ”virhe vs onnistuminen” -tarina, vaan:

👉 trade-off:

Valinta: Lyhyt korko (Suomi)

Hyöty: halvempi pitkällä aikavälillä

Riski: altis korkopiikeille

Valinta: Pitkä korko

Hyöty: vakaampi

Riski: kalliimpi

Suomi valitsi:
👉 halvempi keskimäärin, mutta riskisempi lyhyellä aikavälillä.