PS ARKISTO
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Päijät-Hämeeseen niin sanottua äkillisen rakennemuutoksen tukea. Kyse on rahoituksesta, jolla autetaan aluetta tilanteessa, jossa yritysten vaikeudet, konkurssit ja työpaikkojen menetykset ovat heikentäneet alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.
Päijät-Hämeeseen kohdennetaan 1,25 miljoonaa euroa yritysten investointien tukemiseen sekä 400,000 euroa työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää rahoitusta erittäin hyvänä uutisena Päijät-Hämeelle.
– Tämä yrityksille, työpaikoille ja työllisyyteen kohdistuva tuki on erittäin hyvä uutinen Päijät-Hämeelle. Maakunnassa on nähty paljon konkursseja, työpaikkojen menetyksiä ja työttömyyden kasvua. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet ovat iskeneet Päijät-Hämeeseen kovaa. Siksi on tärkeää, että maakunnan tilanne on otettu vakavasti ja alueelle suunnataan tukea nyt valtion suunnalta, toteaa Ronkainen.
Rahoituksella on tarkoitus tukea muun muassa yritysten uusia investointeja, uusien työpaikkojen syntymistä sekä työnhakijoiden osaamisen kehittämistä.
Ronkaisen mukaan Lahden tukeminen on tärkeää koko Päijät-Hämeelle.
– Päijät-Hämeessä on useita kuntia, joilla on omat haasteensa. Lahti on kuitenkin alueen suurin kaupunki ja maakunnan talouden kannalta keskeinen keskus. Kun Lahden yritykset ja työpaikat vahvistuvat, vaikutukset näkyvät myös ympäröivissä kunnissa.
– Päijät-Hämeen tarpeet on saatu esille, ja maakuntaan ollaan saamassa nyt konkreettista tukea. Tämä tukirahoitus ei yksin ratkaise kaikkea, mutta se antaa yrityksille, työnhakijoille ja koko maakunnalle paremmat mahdollisuudet päästä vaikeassa tilanteessa eteenpäin, Ronkainen korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Mira Nieminen iloitsee työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä myöntää Päijät-Hämeelle yhteensä 1,65 miljoonan euron erillisrahoitus äkillisen rakennemuutostilanteen helpottamiseen. Rahoituksella tuetaan alueen elinkeinorakenteen uudistamista, yritysten kasvua sekä työnsä menettäneiden uudelleentyöllistymistä ja osaamisen vahvistamista.
Hallitus tiukentaa otetta kotoutumisessa. Alle kolme vuotta Suomessa olleiden maahanmuuttajien työttömyystukea leikataan noin kymmenellä prosentilla. Tukea saa takaisin töitä tekemällä tai kotimaisen kielen taidon todistamalla.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee voimakkaasti SDP:n ja vasemmistoliiton intoa työajan lyhentämiseen. Purran mukaan Suomi tarvitsee lisää työntekoa ja yrittämistä – ei kokeiluja, jotka heikentävät talouden perustaa.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.
Suomen taloudessa näkyy merkkejä orastavasta kasvusta. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittarin mukaan kotimaiset luottokorttimaksut ovat kasvaneet selvästi maalis- ja huhtikuussa. Käänne parempaan on tapahtunut ja työllisyystilanne kohenee talouden elpymisen myötä.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
