PS ARKISTO
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Päijät-Hämeeseen niin sanottua äkillisen rakennemuutoksen tukea. Kyse on rahoituksesta, jolla autetaan aluetta tilanteessa, jossa yritysten vaikeudet, konkurssit ja työpaikkojen menetykset ovat heikentäneet alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.
Päijät-Hämeeseen kohdennetaan 1,25 miljoonaa euroa yritysten investointien tukemiseen sekä 400,000 euroa työllisyyden edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää rahoitusta erittäin hyvänä uutisena Päijät-Hämeelle.
– Tämä yrityksille, työpaikoille ja työllisyyteen kohdistuva tuki on erittäin hyvä uutinen Päijät-Hämeelle. Maakunnassa on nähty paljon konkursseja, työpaikkojen menetyksiä ja työttömyyden kasvua. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet ovat iskeneet Päijät-Hämeeseen kovaa. Siksi on tärkeää, että maakunnan tilanne on otettu vakavasti ja alueelle suunnataan tukea nyt valtion suunnalta, toteaa Ronkainen.
Rahoituksella on tarkoitus tukea muun muassa yritysten uusia investointeja, uusien työpaikkojen syntymistä sekä työnhakijoiden osaamisen kehittämistä.
Ronkaisen mukaan Lahden tukeminen on tärkeää koko Päijät-Hämeelle.
– Päijät-Hämeessä on useita kuntia, joilla on omat haasteensa. Lahti on kuitenkin alueen suurin kaupunki ja maakunnan talouden kannalta keskeinen keskus. Kun Lahden yritykset ja työpaikat vahvistuvat, vaikutukset näkyvät myös ympäröivissä kunnissa.
– Päijät-Hämeen tarpeet on saatu esille, ja maakuntaan ollaan saamassa nyt konkreettista tukea. Tämä tukirahoitus ei yksin ratkaise kaikkea, mutta se antaa yrityksille, työnhakijoille ja koko maakunnalle paremmat mahdollisuudet päästä vaikeassa tilanteessa eteenpäin, Ronkainen korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Mira Nieminen iloitsee työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä myöntää Päijät-Hämeelle yhteensä 1,65 miljoonan euron erillisrahoitus äkillisen rakennemuutostilanteen helpottamiseen. Rahoituksella tuetaan alueen elinkeinorakenteen uudistamista, yritysten kasvua sekä työnsä menettäneiden uudelleentyöllistymistä ja osaamisen vahvistamista.
Hallitus tiukentaa otetta kotoutumisessa. Alle kolme vuotta Suomessa olleiden maahanmuuttajien työttömyystukea leikataan noin kymmenellä prosentilla. Tukea saa takaisin töitä tekemällä tai kotimaisen kielen taidon todistamalla.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee voimakkaasti SDP:n ja vasemmistoliiton intoa työajan lyhentämiseen. Purran mukaan Suomi tarvitsee lisää työntekoa ja yrittämistä – ei kokeiluja, jotka heikentävät talouden perustaa.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.
Suomen taloudessa näkyy merkkejä orastavasta kasvusta. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittarin mukaan kotimaiset luottokorttimaksut ovat kasvaneet selvästi maalis- ja huhtikuussa. Käänne parempaan on tapahtunut ja työllisyystilanne kohenee talouden elpymisen myötä.
Viikon suosituimmat
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.
Maassaolon edellytysten tarkastuksia tehtiin ulkomaalaisvalvonnassa lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Saksaa järkyttää jälleen uusi veitsihyökkäystapaus. Trierin yliopistossa historiaa opiskeleva 22-vuotias saksalainen Marius Dick oli palaamassa 15. heinäkuuta ostoksiltaan kun samanikäinen afganistanilainen Sajad M. hyökkäsi avoimella kadulla leipäveitsi kädessä hänen kimppuunsa. Vanhemmat vaativat saksalaisilta poliitikoilta täyskäännöstä suhteessa rikollisiin maahantulijoihin.
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Vantaan SDP vaatii perusteellista selvitystä Kivistön areenahankkeen rahoituksesta, kun Ylen MOT paljasti epäselvyyksiä rahoittajien taustoista. Vuosi sitten SDP:n kaupunginhallitusryhmä äänesti itse samojen sopimusten puolesta, kun perussuomalaiset vaativat tarkempaa selvitystä.
Arvostetun talouslehden päätoimittaja kävi haastattelemassa Elon Muskia. Keskustelun lomassa toimittaja ei malttanut olla kritisoimatta Muskin mielipiteitä maailman menosta, mutta joutui nolatuksi kerran jos toisenkin.
Kreetan saari on eräs tärkeimmistä maahantuloreiteistä läntisen hyvinvoinnin piiriin pyrkiville maailman ihmisille. Kreikkaan on tullut alkuvuonna laittomasti lähes 17 000 laitonta siirtolaista, joista yli puolet on rantautunut Kreetalle. Lähi-idästä, Intian niemimaalta ja Afrikasta lähtöisin olevat ihmiset lähtevät vaaralliselle merimatkalleen Libyan Tobrukista. He maksavat ihmissalakuljetusverkostoille tuhansia euroja päästäkseen EU:n alueelle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
