Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

nälänhätä

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo IRR-TV:n haastattelussa, että pelot sodan eskaloitumisesta ovat turhia, sillä aggressiivinen Venäjä uskoo ainoastaan voimaa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti 25.11.2023 historiallisen puheen Ukrainan parlamentissa. Halla-aho oli maassa vierailulla Neuvostoliiton 1930-luvulla aiheuttaman nälänhädän, holodomorin muistopäivänä. Holodomor aiheutti miljoonien ukrainalaisten kuoleman.
Kansanedustajat keskeyttivät Halla-ahon ukrainaksi pitämän puheen ainakin viisi kertaa ja nousivat seisten osoittamaan suosiotaan samoja kohtaloita kokeneen kansakunnan puhemiehelle.
&#8211; Sankarillisella taistelullaan Ukraina on ansainnut sivistyneen maailman kunnioituksen ja antanut meille rohkeutta toimia, Halla-aho sanoi puheessaan.
Aplodit ja bravo-huudot kaikuivat pitkään salissa.
Ukrainan asia on meidän
&#8211; Minulle slaavilaiset kielet ja ukraina erikseen ovat tuttuja kieliä, joita osaan.
&#8211; Minulla ei omasta näkökulmastani ollut mitään syytä pitää tätä omaa puheenvuoroani millään muulla kielellä, eikä se ollut sillä tavoin itselleni erityisen merkityksellinen asia, Halla-aho <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/274831301">kommentoi</a> IRR-TV:n Dosentin vieraana-ohjelmassa puheensa aiheuttamaa positiivista kohua.
&#8211; Pidän hyvin tärkeänä sitä, että muistutamme ukrainalaisille, että emme ole unohtaneet heitä. Heille on hyvin tärkeää tietää se, että heidän asiansa ei unohdu, vaikka tämä sota on pitkittynyt.
Venäjän tappio ainoa tavoite
Halla-ahon mukaan meidän pitäisi nyt Venäjän aggression edelleen jatkuessa määritellä se, mitä me oikeastaan haluamme saavuttaa sillä, että autamme Ukrainaa. Vastaus on se, että auttamalla Ukrainaa autamme samalla itseämme.
&#8211; Jos Venäjä menestyy tässä sodassa ja saavuttaa tavoitteitaan aggressiolla, niin se tekee tästä maailmasta pahemman ja vaarallisemman paikan myös meille itsellemme ja Suomen kaltaisille pienille reunavaltioille, aggressiivisen suurvallan ja tyrannian naapurissa.
&#8211; Tämän vuoksi mielestäni ainoa mielekäs tavoite on se, että Venäjä ei voita tätä sotaa. Vaan kärsii tappion, eikä saavuta tavoitteitaan.
Sodan lopputulos riippuu meistä
Katteetonta optimismia ei Halla-ahon mielestä pidä kuitenkaan lietsoa. Ei ole itsestään selvää, että Ukraina selviää voittajana Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Sodan lopputulos riippuu siitä, ”mitä me teemme täällä ja millä tavoin me tuemme Ukrainaa”.
Ukrainan tulevaisuus riippuu tänään tehtävistä päätöksistä. Rauhan tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on Halla-ahon mielestä vaarallista myönnytyksiä tekemällä, koska se johtaa uusiin konflikteihin ja sotiin.
&#8211; Jos Venäjä saavuttaa tavoitteitaan vaikkapa neuvottelupöydässä, niin se luo Venäjälle kannusteen ja insentiivin ryhtyä uusiin valloitusretkiin tulevaisuudessa.
Ukraina Euroopan unioniin
Halla-ahon mukaan on erityisen tärkeätä integroida Ukrainaa mukaan kaikkiin läntisiin organisaatioihin. Näkökanta ei ole ristiriidassa Halla-ahon oman tai perussuomalaisten euroskeptisyyden kanssa, vaan luo Ukrainalle selkeän eurooppalaisen perspektiivin ja polun kohti EU-jäsenyyttä.
&#8211; Tämä antaa heille kannusteen toteuttaa sellaisia heidän yhteiskuntansa kipeästi kaipaamia uudistuksia, jotka tekevät Ukrainasta resilientimmän venäläisiä vaikuttamispyrkimyksiä kohtaan.
Pelko sodan eskaloitumisesta on turha
&#8211; Vastaavalla tavalla pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että Ukraina integroitaisiin mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeasti Natoon ja osalliseksi kollektiivista puolustusta. Koska valitettava tosiasia on se, että Venäjä kunnioittaa ainoastaan voimaa, pelotetta ja pidäkettä.
Nato on Halla-ahon mukaan ainoa taho, joka pystyy tarjoamaan Ukrainalle varteenotettavan kollektiivisen pidäkkeen Venäjää vastaan.
Pelot sodan eskaloitumisesta ovat sen sijaan turhia.
&#8211; Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa. Venäjä tietää häviävänsä sellaisen konfliktin.

Jussi Halla-aho: Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa

Sudanissa alkoi kolmen vuorokauden tulitauko tiistain vastaisena yönä. Se pitää tai sitten ei. Länsimaille näyttää olevan tärkeätä saada väkensä ulos maasta, ennen kuin loppunäytös voi alkaa.

Asiantuntijoiden ja median edustajien poistuttua maasta Sudanin ylle laskeutuu pahaenteinen hiljaisuus. Paikalle saapuvat ja koloistaan nousevat voimat, jotka eivät muutenkaan pidä julkisuuden valokeilasta.
Valtaansa todennäköisimmin kasvattavat erityisesti he, jotka ovat olleet maassa ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sudan-on-venajan-liittolainen-ja-maan-sisallissota-voi-johtaa-pakolaisaaltoon-kohti-eurooppaa/">suhteissa</a> kahden sotilaallisen valtapoolin edustajien kanssa. Suuri mahdollisuus avun tarjoajalle ja vastaanottajalle on se, että tuki voidaan maksaa Sudanin omilla tuotteilla, kullalla ja muilla arvokaivannaisilla.
Kyseessä on todellinen win-win-tilanne. Paitsi maan 46 miljoonan tavallisen asukkaan kannalta, joista kolmannes tarvitsee YK:n <a href="https://news.un.org/en/story/2022/06/1120632">mukaan</a> ruoka-apua selvitäkseen arjessa. Sudanissa on jo valmiiksi neljä miljoonaa aliravittua lasta ja 11 miljoonalta ihmiseltä puuttuu myös puhdas vesi.
Valtio voi romahtaa
Taistelut Sudanissa ovat keskittyneet Afrikan suurimpiin kuuluvalle kaupunkimaiselle seudulle. Laajentuessaan sotatoimet aiheuttavat epävakautta alueelle, joka ulottuu Saheliin, Punaisenmereen ja Afrikan sarveen asti.
Sudanin armeijalla on aseissa 300 000 miestä ja ilmaherruus. Kilpailevalla RSF-joukolla on aseissa 100 000 miestä ja periaatteessa laadukkaammat varusteet. Uusimpien levottomuuksien alta Tshadiin on <a href="https://www.reuters.com/world/africa/whats-behind-sudans-crisis-2023-04-17/">paennut</a> 20 000 ihmistä, Etelä-Sudaniin 10 000 ja Egyptiin on matkalla määrittelemätön joukko ihmisiä.
Miljoonia pakolaisia
Nämä luvut ovat toki juuri nyt ajankohtaisia henkilökohtaisia tragedioita mutta suuremmassa kuvassa kärpästen surinaa Afrikan kolmanneksi suurimmassa maassa. Pakolaisuus on arkipäivää, mutta toistaiseksi se on suuntautunut lähelle.
Sudanin <a href="https://reporting.unhcr.org/sudan">tilannetta</a> kuvaa hyvin se, että maassa on miljoona muualta tullutta pakolaista. Maan sisäisiä pakolaisia on ollut viime vuosina luokkaa 7 miljoonaa, jos Etelä-Sudan lasketaan lukuihin mukaan.
Jos pakolaisvirrat suuntautuisivat Eurooppaan, sen pitäisi tapahtua naapurimaa Libyan kautta Välimerelle. Tämä toki Kremlissä hyvin tiedetään.
Mahdolliset tulijat olisivat nyt aitoja, kansainvälistä suojelua hakevia <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/kansainvalinen-suojelu/">pakolaisia</a>. Se asettaisi maailmaa halaavan EU:n jälleen kerran totisen paikan eteen.
”Mikä tapahtuu Sudanissa, ei jää Sudaniin”
Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, joka jakaa Niilin vedet yhdessä 100 miljoonan asukkaan Egyptin sekä Etiopian kanssa. Egypti tuskin pysyy sivussa kuvioista, jos Sudanin armeija on menettämässä pelin Venäjän Wagnerin tukemille RSF-joukoille.
Sudanin naapurimailla on lähes kaikilla meneillään omat konfliktinsa, jotka usein tuppaavat läikkymään rajan yli Sudanin puolelle. Tämäkään ei lisää uskoa poliittisen ja demokraattisen ratkaisun löytymiseen Sudanin Gordionin solmussa.
&#8211; Mikä tapahtuu Sudanissa, ei jää Sudaniin, <a href="https://apnews.com/article/sudan-conflict-nile-africa-russia-03adebaff0c95992c6f90543dcb2c894">ennustaa</a> kriisien tutkimuslaitos ICG:n Alan Boswell AP:n uutisissa.
&#8211; Todennäköisintä on taistelujen leviäminen ensin Tsadiin ja Etelä-Sudaniin. Mutta mitä pidemmäksi taistelut venyvät, sitä todennäköisemmältä näyttää ulkopuolinen väliintulo.

Länsimaiden kansalaiset ovat pian poistuneet Sudanista – viimeinen näytös voi alkaa

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Ruokaturva on turvallisuuskysymys
Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.
UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.
&#8211; Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
&#8211; Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:
&#8211; On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa
Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.
&#8211; Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.
Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.
&#8211; Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.
Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.
Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.
Lähteet: Yle, UNICEF, YK
&nbsp;

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Jo kuukausia on kuultu varoituksia siitä, kuinka Ukrainan sodan katastrofaaliset seuraukset ajavat ihmisiä nälän runtelemista maista kohti Eurooppaa. Ennusteet alkavat käydä toteen, sillä Välimeren yli Italiaan on saapunut jopa tuhat laitonta maahantulijaa muutaman tunnin aikana.

Välimeren yli Italian rannikolle <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62283202">saapui</a> sunnuntaina 1 200 laitonta maahantulijaa yhden vuorokauden aikana. Useita on kuollut riskialttiilla matkalla ja Italian rannikon ulkopuolella odottelee edelleen useita pelastusaluksia lupaa päästä satamaan. Laivoilla on mukanaan vähintään satoja mereltä pelastettuja ja parempaa elämää Euroopassa havittelevia ihmisiä.
Italiassa asuu jo yli puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista. Kesän myötä parempaa elämää etsivien ja myös pakolaisten määrä on kasvanut maan rannoilla. Eurooppaan pyrkivien joukossa on väkeä muun muassa Afganistanista, Pakistanista, Sudanista, Etiopiasta ja Somaliasta.
&#8211; Useat näistä maista ovat sodan runtelemia ja monet pakenevat väkivaltaa ja köyhyyttä. Myös kuumuusjaksot ja niitä seuraava kuivuus sekä puute ruuasta ovat saaneet ihmiset liikkeelle, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/nastan-1-200-migranter-anlande-i-italien-med-bat-pa-24-timmar">sanoo</a> meripelastaja Mattea Weihe Sea-Watch 3-alukselta.
Kreikalla tiukka linja laittomaan maahantuloon
Laittomien maahan yrittäjien virta Turkista Kreikkaan on kasvanut alkuvuonna 36 prosenttia. Kreikan viranomaiset ovat kesän myötä ottaneet tiukan suhtautumisen maahan laittomasti pyrkiviin ihmisiin. Vuodesta 2019 maassa on useampaan otteeseen tiukennettu pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä.
<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/grekland-stoppar-allt-fler-flyktingar-vid-granserna">Useimmat</a> Turkin kautta Eurooppaan yrittäjistä lähtevät matkaan veneellä Aigeianmeren ylitse. Heidän määränsä on kasvanut 56 prosenttia vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.
Kreikan merivartioston mukaan he ovat estäneet samaan aikaan 12 000 Turkista tulleen henkilön rantautumisen. Määrä on kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kreikan hallitus on jatkuvasti kieltänyt, että maa pakottaisi maahantulijoita vastoin lakia takaisin merelle.
Syyskuun vaalit näyttävät suuntaa
Euroopan eväät maailman sosiaalitoimistona toimimiseen ovat käytännössä kadonneet Ukrainan sodan, inflaation ja energiakriisin myötä. Ensi talvena saattaa olla kyseenalaista, riittääkö lämpöä ja murua rinnan alle edes kaikille kanta-asukkaille.
Syyskuun parlamenttivaaleissa Ruotsissa ja Italiassa talous on jo nousemassa turvallisuuspolitiikan rinnalle ja osaksi sitä. Maahanmuuttokriittisille voimille ennustetaan voittoa Italiassa ja vasemmistovalta saattaa vaihtua Ruotsissa.
EU:n selkeän ja kriittisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen saattaa hyvinkin jouduttaa ristivetoa unionin sisällä ja siten vähentää halukkuutta välttämättömiin ponnistuksiin yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

Pako Afrikasta on alkanut – Italiaan saapui jopa tuhat laitonta maahantulijaa muutamassa tunnissa

Venäjä estää Ukrainaa viemästä viljaa maailmalle sulkemalla maan satamat. Miljoonia ihmisiä uhkaa totaalinen ruokapula. Nälänhätä on oiva ase Venäjän presidentille, joka voi näin lähettää nälkäisten laumat aiheuttamaan sekasortoa Euroopassa.

Ukrainan varastoissa seisoo 22 miljoonaa tonnia viljaa odottamassa vientiä maailmalle. Vilja pitäisi kuljettaa Mustameren kautta tarvitsijoille Lähi-Itään, Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. Mutta Ukrainan meritiet sulkee Venäjän laivasto.
-Ennen sotaa Ukraina toimitti markkinoille 5 miljoonaa tonnia viljaa kuukaudessa. Huhtikuussa onnistuimme viemään 1,1 miljoonaa tonnia, <a href="https://www.economist.com/briefing/2022/05/19/a-world-grain-shortage-puts-tens-of-millions-at-risk">sanoo</a> Ukrainan maatalousministeri Mykola Solskiy Economistin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Venäjä estää liikenteen Ukrainan satamiin</h4>
Tavallisesti viljasta <a href="https://www.reuters.com/article/ukraine-crisis-grains-insight-idAFKCN2LZ0KS">laivataan</a> 98 prosenttia rantakaupunki Odessan kautta. Venäjän Mustanmeren laivasto on saartanut Ukrainan satamat, eikä kauppa-aluksilla ole rantaan tulemista.
Venäjä sen sijaan on tiettävästi <a href="https://edition.cnn.com/2022/05/12/europe/russia-ship-stolen-ukraine-grain-intl-cmd/index.html">itse</a> varastanut viljaa miehittämiensä alueiden siiloista ja laivannut sen Krimin kautta Välimerelle ja Syyriaan.
Lähes 50 maailman valtiota on riippuvaisia Ukrainan tai Venäjän viljasta. Puolet näistä tuo jopa yli 50 prosenttia tarvitsemastaan määrästä, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Vilja pitäisi siten saada pian liikkeelle sitä tarvitseville ja toisaalta siilot Ukrainassa pitäisi saada tyhjäksi mahdollista uutta satoa varten. Muuten ei ole paikkaa, mihin sato varastoidaan ja se voi pahimmassa tapauksessa tuhoutua.
<h4 style="font-weight: 400;">Puute Ukrainan viljasta johtaa nälkäkatastrofiin </h4>
Jos Ukrainan viljaa ei saada maailmalle, seuraukset ovat katastrofaalisia. Nälkä tappaa ja saattaa johtaa kansannousuihin, kuten Arabikeväänä 2011. Nälkä saa ihmiset liikkeelle epätoivoisena etsimään pelastusta.
&#8211; Libanon on romahtamassa, väestöstä 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja kansalaisten tarvitsemasta viljasta 80 prosenttia on tuotu Ukrainasta. Sodan vammauttama Jemen tuo 30 prosenttia tarvitsemastaan viljasta ja maan 17 miljoonaa ihmistä ovat riippuvaisia ruoka-avusta, <a href="https://www.dn.se/varlden/fattiga-lander-drabbas-hardast-nar-miljontals-ton-spannmal-ar-fast-i-ukraina/">toteaa</a> YK:n ruokaohjelman Reem Nada Dagens Nyheterissä.
&#8211; Maailmassa 276 miljoonaa ihmistä on tänään riippuvaisia elintarvikeavusta. Laskelmiemme mukaan apua tarvitsevien määrä nousee 323 miljoonaan ihmiseen vuonna 2022.
<h4 style="font-weight: 400;">”Ennenäkemätön muuttoaalto”</h4>
Tiedusteluviranomaiset ovat varoittaneet Italian pääministeri Mario Draghia jo viikkojen ajan ”poikkeuksellisen suuren maahantulovirran” mahdollisuudesta, kertoo <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/italian-tiedusteluviranomaisilta-tyly-varoitus-euroopalle-ennennakematon-muuttoaalto/ed4e12f9-d7fd-40de-afb2-6ae65092d071">Uusi Suomi</a>.
Italian parlamentin turvallisuuskomitean Copasirin mukaan pelkästään Italiaan tulisi kriisin ensimmäisessä vaiheessa 400 000 pakolaista maista, jotka ovat riippuvaisia ukrainalaisesta ja venäläisestä viljasta. Italian sisäministeriön mukaan näitä maita ovat muun muassa Egypti, Libya, Tunisia ja Bangladesh.
Nälkäisten ihmisten epätoivo antaa presidentti Vladimir Putinille oivan keinon pistää ase Euroopan ja demokratian ohimolle. Ehkä Ukrainan sotakin on pelkkä sivujuonne suuremmassa pelissä, jossa Eurooppaan isketään miljoonien nälkää pakenevien siirtolaisten voimin.
Tässä kuvassa huoli Suomen itärajan yli vyöryvistä ihmismassoista ja heidän majoittamisestaan vaikuttaa aivan realistiselta.

Putinin vilja-ase laukeaa pian – nälkä saattaa ajaa miljoonia Euroopan rajoille

Vuodesta 2000 alkaen maailman yhteenlasketun kehitysyhteistyön määrä on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan nälkä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaissa on kasvanut 91,1 % YK:n ruokajärjestö FAO:n <a href="https://www.fao.org/newsroom/detail/hunger-in-the-arab-region-continues-to-worsen/en">raportin</a> mukaan. Ruokapulasta kärsii jo 69 miljoonaa ihmistä, kun luku vuonna 2000 oli 37 miljoonaa. Kansanedustaja Ari Koponen toivoo kehitysyhteistyön vaikuttavuuden kriittistä tarkastelua.

Selvityksessä ovat mukana Arabiliiton jäsenet eli esimerkiksi Somalia, jonne Suomi suuntasi eniten kehitysyhteistyörahoitustaan vuonna 2020, hieman yli 25 miljoonaa euroa. Vuosina 2000-2021 Suomi maksaa kehitysyhteistyörahoitusta yhteensä yli 17,5 miljardia euroa, tämän vuoden osuuden ollessa siitä lähes 1,3 miljardia euroa.
&#8211; On paikallaan kysyä, miten nälänhätä on voinut kasvaa yli 90 % samassa ajassa kuin kansainväliset kehitysyhteistyörahat ovat kaksinkertaistuneet? Mitä 20 vuodessa on konkreettisesti saatu aikaan veronmaksajien rahoilla eli 17,5 miljardilla eurolla? kyseenalaistaa kansanedustaja Ari Koponen.
Apu ei ole tuonut toivottua kehitystä
YK:n kestävän kehityksen <a href="https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet">tavoiteohjelma</a> tähtää nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen. Kolmen viimeisen vuoden aikana aliravitsemus kuitenkin nousi raportissa listatuissa arabimaissa keskimäärin yli 15 %. Somaliassa aliravittujen osuus on jo lähes 60 %.
Koponen hämmästelee, miksei Sanna Marinin hallitus voi sanoa ääneen, ettei apu ole tuonut toivottua kehitystä, vaikka se on kasvanut vuosi vuodelta. Koposen mukaan nykyisessä muodossaan kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet.
&#8211; Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat käytetään, päättää Koponen.
&nbsp;

Kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet – Koponen: “Kukaan ei tunnu oikeasti tietävän, mihin nämä valtavat rahavirrat käytetään”

YK:n avustustoimintaa on kohdannut vakava takaisku Sudanissa. Tuntemattomat sotalordit ryöstivät kahdelle miljoonalle hädänalaiselle tarkoitetut elintarvikkeet Pohjois-Darfurissa. Ruokaohjelma on toistaiseksi keskeytetty alueella.

YK:n varastoihin<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/maten-stals-nu-pausar-fn-arbetet-i-drabbade-omradet"> hyökättiin</a> vuodenvaihteen tienoilla Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa ainakin kahdesti. Tuntemattomat asemiehet tyhjensivät kolme El Fasherissa sijaitsevaa varastoa ja veivät mukanaan ainakin 5 000 tonnia YK:n alueelle toimittamaa ruoka-apua. Ryöstöt onnistuivat paikallisviranomaisten julistamasta ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta
&#8211; Ryöstöissä katosivat kahden miljoonan ihmisen kipeästi tarvitsemat ruokatarvikkeet, totesi YK.n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley <a href="https://twitter.com/WFPChief/status/1476644808202637312">Twitterissä</a>.
&#8211; Kyseessä ei ole ainoastaan valtava takaisku maassa tekemällemme työlle. Se myös vaarantaa henkilöstömme turvallisuuden ja heikentää kykyämme auttaa kaikkein heikommassa asemassa olevia perheitä.
Sudanissa 11 miljoonaa avuntarvitsijaa
WFP:n mukaan ruoka-avun kuljettaminen Darfuriin muualta Sudanista ei onnistu, koska avustustarvikkeita tarvitaan kipeästi joka puolella maata. Niinpä YK on päättänyt ryöstön seurauksena <a href="https://news.un.org/en/story/2021/12/1108952">keskeyttää</a> ruoka-avun Pohjois-Darfurin alueelle toistaiseksi.
Sudan on eräs maailman köyhimpiä maita. YK:n mukaan 11 miljoonaa ihmistä tarvitsee Sudanissa kuluvana vuonna monen tyyppistä apua, koska valtio ei itse pysty huolehtimaan kansalaisistaan.
Arki Sudanissa on yhä sekava ja jännittynyt lokakuussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Tilanne onkin todennäköisesti omiaan kasvattamaan Afrikan ulkopuolelle suuntautuvaa siirtolaispainetta.
&nbsp;
&nbsp;