Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.

Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.

Ruokaturva on turvallisuuskysymys

Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.

UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.

– Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.

Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.

Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa

Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.

– Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:

– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.

Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa

Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.

– Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.

Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.

– Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.

Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.

Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.

Lähteet: Yle, UNICEF, YK

Heli-Maria Wiik