Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

euroskeptikko

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo IRR-TV:n haastattelussa, että pelot sodan eskaloitumisesta ovat turhia, sillä aggressiivinen Venäjä uskoo ainoastaan voimaa.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti 25.11.2023 historiallisen puheen Ukrainan parlamentissa. Halla-aho oli maassa vierailulla Neuvostoliiton 1930-luvulla aiheuttaman nälänhädän, holodomorin muistopäivänä. Holodomor aiheutti miljoonien ukrainalaisten kuoleman.
Kansanedustajat keskeyttivät Halla-ahon ukrainaksi pitämän puheen ainakin viisi kertaa ja nousivat seisten osoittamaan suosiotaan samoja kohtaloita kokeneen kansakunnan puhemiehelle.
&#8211; Sankarillisella taistelullaan Ukraina on ansainnut sivistyneen maailman kunnioituksen ja antanut meille rohkeutta toimia, Halla-aho sanoi puheessaan.
Aplodit ja bravo-huudot kaikuivat pitkään salissa.
Ukrainan asia on meidän
&#8211; Minulle slaavilaiset kielet ja ukraina erikseen ovat tuttuja kieliä, joita osaan.
&#8211; Minulla ei omasta näkökulmastani ollut mitään syytä pitää tätä omaa puheenvuoroani millään muulla kielellä, eikä se ollut sillä tavoin itselleni erityisen merkityksellinen asia, Halla-aho <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/274831301">kommentoi</a> IRR-TV:n Dosentin vieraana-ohjelmassa puheensa aiheuttamaa positiivista kohua.
&#8211; Pidän hyvin tärkeänä sitä, että muistutamme ukrainalaisille, että emme ole unohtaneet heitä. Heille on hyvin tärkeää tietää se, että heidän asiansa ei unohdu, vaikka tämä sota on pitkittynyt.
Venäjän tappio ainoa tavoite
Halla-ahon mukaan meidän pitäisi nyt Venäjän aggression edelleen jatkuessa määritellä se, mitä me oikeastaan haluamme saavuttaa sillä, että autamme Ukrainaa. Vastaus on se, että auttamalla Ukrainaa autamme samalla itseämme.
&#8211; Jos Venäjä menestyy tässä sodassa ja saavuttaa tavoitteitaan aggressiolla, niin se tekee tästä maailmasta pahemman ja vaarallisemman paikan myös meille itsellemme ja Suomen kaltaisille pienille reunavaltioille, aggressiivisen suurvallan ja tyrannian naapurissa.
&#8211; Tämän vuoksi mielestäni ainoa mielekäs tavoite on se, että Venäjä ei voita tätä sotaa. Vaan kärsii tappion, eikä saavuta tavoitteitaan.
Sodan lopputulos riippuu meistä
Katteetonta optimismia ei Halla-ahon mielestä pidä kuitenkaan lietsoa. Ei ole itsestään selvää, että Ukraina selviää voittajana Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Sodan lopputulos riippuu siitä, ”mitä me teemme täällä ja millä tavoin me tuemme Ukrainaa”.
Ukrainan tulevaisuus riippuu tänään tehtävistä päätöksistä. Rauhan tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on Halla-ahon mielestä vaarallista myönnytyksiä tekemällä, koska se johtaa uusiin konflikteihin ja sotiin.
&#8211; Jos Venäjä saavuttaa tavoitteitaan vaikkapa neuvottelupöydässä, niin se luo Venäjälle kannusteen ja insentiivin ryhtyä uusiin valloitusretkiin tulevaisuudessa.
Ukraina Euroopan unioniin
Halla-ahon mukaan on erityisen tärkeätä integroida Ukrainaa mukaan kaikkiin läntisiin organisaatioihin. Näkökanta ei ole ristiriidassa Halla-ahon oman tai perussuomalaisten euroskeptisyyden kanssa, vaan luo Ukrainalle selkeän eurooppalaisen perspektiivin ja polun kohti EU-jäsenyyttä.
&#8211; Tämä antaa heille kannusteen toteuttaa sellaisia heidän yhteiskuntansa kipeästi kaipaamia uudistuksia, jotka tekevät Ukrainasta resilientimmän venäläisiä vaikuttamispyrkimyksiä kohtaan.
Pelko sodan eskaloitumisesta on turha
&#8211; Vastaavalla tavalla pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että Ukraina integroitaisiin mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeasti Natoon ja osalliseksi kollektiivista puolustusta. Koska valitettava tosiasia on se, että Venäjä kunnioittaa ainoastaan voimaa, pelotetta ja pidäkettä.
Nato on Halla-ahon mukaan ainoa taho, joka pystyy tarjoamaan Ukrainalle varteenotettavan kollektiivisen pidäkkeen Venäjää vastaan.
Pelot sodan eskaloitumisesta ovat sen sijaan turhia.
&#8211; Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa. Venäjä tietää häviävänsä sellaisen konfliktin.

Jussi Halla-aho: Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa

EU on ajautumassa kohti velkaunionia. Velka- ja alijäämäsäännökset on otettava taas vakavasti. Yksittäisellä jäsenmaalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus jäädä pois EU:n yhteisistä päätöksistä. Näillä teemoilla saatetaan nousta Hollannin suurimmaksi puolueeksi marraskuun parlamenttivaaleissa.

Parikymmentä vuotta parlamentaarikkona ovat muokanneet Pieter Omtzigtista poliitikon, jonka sanaa kansa kuuntelee yhä herkemmin korvin Hollannissa.
Omtzigt oli muun muassa keskeisessä roolissa paljastamassa skandaalia, joka <a href="https://apnews.com/article/europe-mark-rutte-cabinets-estonia-general-elections-b4532458837e77737908ab756fecd45d">kaato</a>i pääministeri Mark Rutten kolmannen hallituksen vuoden 2021 alussa. Hollannin hallitusta johtaa tällä hetkellä kuitenkin Mark ”teflon” Rutten toimitusministeriö ja vaalit on määrä pitää marraskuussa.
Rutten neljäs hallitus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kristillisdemokraatit-kaatoivat-hollannin-hallituksen-maahanmuutto-taas-keskeinen-erimielisyyksien-aihe/">hajosi</a> nimittäin heinäkuussa kiistaan maahanmuutosta.
Tuliterällä puolueella gallupkärkeen
Pieter Omtzigt perusti uuden <a href="https://nltimes.nl/2023/08/21/pieter-omtzigt-participate-parliamentary-election-party">puolueen</a> (Nieuw Sociaal Contract) elokuussa ja jo syyskuussa tehdyssä mielipidetiedustelussa se oli toisella sijalla Alankomaiden 17 poliittisen puolueen kirjossa.
Elokuussa Omtzigt ilmoitti kuitenkin, ettei hän ole kiinnostunut pääministerin asemasta uudessa hallituksessa.
Taustasyynä saattaa olla sekin, että Hollannissa hallituksen muodostaminen voi järjestelmän mutkikkuuden takia kestää kuukausia, eikä suurimman puolueen johtajasta välttämättä sukeudu pääministeriä.
Veli velka otettaessa
Kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen laajentumiseen on Omtzigtin politiikan ytimessä. Byrokratioilla kun on tapana laajentua lähes automaattisesti. Euroskeptikon roolin hän kiistää.
Bloombergin haastattelussa hän kuitenkin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-10-11/after-dutch-elections-mark-rutte-s-nemesis-wants-an-end-to-joint-eu-debt#xj4y7vzkg">arvostelee</a> Rutten hallituksen höveliä tapaa mennä mukaan yhteiseen eurooppalaiseen menoon:
&#8211; Olen huolissani velan kertymisestä. Velan kasvattaminen on helppoa mutta sen vähentäminen ei.
Kaikessa ei tarvitse olla mukana
EU:lla on tätä menoa suuri riski muuttua ”velkaunioniksi”, jossa kaikki jäsenmaat ovat vastuussa toistensa veloista. Kehityssuunta on Omtzigtin mukaan vaarallinen ja siksi ennen koronaa vallassa olleet finanssisäännökset (julkisen talouden velka sekä alijäämä) olisi syytä ottaa jälleen vakavasti.
Euroopan unionin yhteishankkeet pitäisi arvioida kunkin jäsenmaan lähtökohdista ja tehdä päätökset sen pohjalta. Omtzigt ei ymmärrä, ”miksi Euroopan komission jokaiselle suunnitelmalle pitäisi vastata myöntävästi”. Hän ei ole <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/sep/21/how-anti-establishment-parties-could-shape-europe-this-autumn">ajatuksineen</a> yksin Euroopassa.
Yhdellä maalla ei toki saisi olla valtaa estää muiden suunnitelmia ja päätöksiä. ”Mutta jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä.”

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

euroskeptikko

Jussi Halla-aho: Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

Uusimmat

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Viikon suosituimmat

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026