

LEHTIKUVA
Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen
Vain neljä kymmenestä on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti. Se on liian vähän, sillä maata ei voi puolustaa uskottavasti vain edustajan välityksellä. Uskottava pelote syntyy vasta silloin kun maanpuolustustahto kohoaa 70 prosenttiin, kirjoittaa Fokus-aikakauslehti.
Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Nato-mielipiteet kääntyivät Ruotsissa ja Suomessa samalla hetkellä myönteiseksi sotilaalliselle liittoutumiselle.
Ruotsista kuului tosin toisenlaisiakin mielipiteitä. Liberaalien ex-puoluejohtaja Nyamko Sabuni ilmoitti ohimennen, että kriisin mahdollisesti tullessa hän pakenee Norjaan.
Armeija tarvitsee kansan tuen
Sabuni ei toki ole mielipiteineen yksin. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan. Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin.
– Se on kokonaisuudessaan se osa väestöstä, joka on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti, toteaa valtiotieteen professori Sten Wildman Fokus-aikakauslehdessä.
– Kaikesta huomaa, että Ruotsi ei ole ollut sodassa pitkään aikaan.
Wildman on yhdessä valtiotieteilijä Thomas Perssonin kanssa tutkinut ruotsalaisten maanpuolustustahtoa valtion psykologista maanpuolustusta tutkivan laitoksen (Myndigheten för psykologiskt försvar, MPF) toimeksiannosta. Raportti ilmestynee vielä tämän vuoden puolella.
Alhainen maanpuolustustahto on jo itsessään ongelma. Teoriassa valtio voi selviytyä kriisiaikoina pienen mutta huipputeknologisen armeijan kanssa. Käytännössä armeija kuitenkin tarvitsee koko kansan tuen.
Kyse uskottavasta pelotteesta
Menestyksellinen maanpuolustus edellyttää asiantuntijoiden mukaan ainakin 70 prosenttiin nousevaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Suomessa maanpuolustustahto on yli 80 prosentin tasolla.
– Kyse on Ruotsin puolustuksen uskottavuudesta, sanoo johtaja Fredrik Bynander Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Saatamme periaatteessa tulla toimeen sillä, että alle 10 prosenttia väestöstä ottaa aseen käteensä. Jos maanpuolustukselta kuitenkin puuttuu selkeä kansan tuki, se ei toimi pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uskottava puolustus henkinen maanpuolustus aseellinen maanpuolustus MPF Myndigheten för psykologisk försvar Fredrik Bynander Thomas Persson Sten Wildman huipputeknologia pelote kansan tuki Venäjän hyökkäys maanpuolustustahto Nyamko Sabuni Hyökkäys sota kriisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Veronmaksaja voi nukkua yönsä levollisesti – ”Suomi-laiva on vastuunsa tuntevan miehistön käsissä”

Perussuomalaiset iloitsevat lisärahasta maanpuolustuskoulutukseen ja ampumaradoille – Ronkainen: Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito

Purra: EU-lakien vaikutus puolustusmateriaalien tuottamiseen huolettaa – ”Tästäkin pitäisi uskaltaa puhua”

Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Mäenpää Naton SOFA-sopimuksesta: Muutos ei ole dramaattinen

Ruotsin pääministeri huolissaan maanpuolustustahdosta: ”Kansalaisuus ei ole matkustusasiakirja”

Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää