Osa maahanmuuttajista haluaa Ruotsista ainoastaan suojelua, eivätkä velvollisuudet ole välttämättä ykkösprioriteetti. Monikulttuurisen valtion kansalaisista alle puolet ovat valmiita puolustamaan maata ase kädessä. Kehno maanpuolustustahto on Ruotsin pääministerin keskeinen huoli Venäjän kasvavan uhan edessä.

– Viime kädessä kyse on ruotsalaisten arvojen ja elämäntavan puolustamisesta ase kädessä – oman henkensä kaupalla. Kansalaisuus ei ole matkustusasiakirja, painotti pääministeri Ulf Kristersson taannoin kokonaismaanpuolustustapahtuman yhteydessä Sälenissä.

Kannanotto liittyy Ruotsissa vellovaan keskusteluun sodan uhasta. Venäjän hyökkäys eli selkkaus Itämerellä voi olla totta vain muutaman vuoden kuluttua. Niukin aikaikkuna on vuosi- puolitoista tästä eteenpäin.

Maanpuolustustahto hakusessa

Pääministeriä mitä ilmeisimmin huolestuttaa kansalaisten kehno maanpuolustustahto monikulttuurisessa valtiossa. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan.

Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin, todetaan tutkimuksessa.

Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia

Kristersson sanoo toki uskovansa, että valtaosa Ruotsin kansalaisuuden saaneista haluaa olla osa yhteiskuntaa ja hyväksyy sen oikeudet sekä velvoitteet. Joka tapauksessa hän haluaisi kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja.

– Ei ole epäilystä siitä, että osa ihmisistä etsii Ruotsista ensisijaisesti suojelua ja joille velvollisuudet eivät ole niin keskeisiä, hän sanoo uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.

Lienee selvää, että kyseinen tendenssi on otettu huomioon Venäjän Läntisen sotilaspiirin hybridisodankäynnin pelikirjassa.

SUOMEN UUTISET