Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Nyamko Sabuni

Vain neljä kymmenestä on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti. Se on liian vähän, sillä maata ei voi puolustaa uskottavasti vain edustajan välityksellä. Uskottava pelote syntyy vasta silloin kun maanpuolustustahto kohoaa 70 prosenttiin, kirjoittaa Fokus-aikakauslehti.

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Nato-mielipiteet kääntyivät Ruotsissa ja Suomessa samalla hetkellä myönteiseksi sotilaalliselle liittoutumiselle.
Ruotsista kuului tosin toisenlaisiakin mielipiteitä. Liberaalien ex-puoluejohtaja Nyamko Sabuni ilmoitti ohimennen, että kriisin mahdollisesti tullessa hän pakenee Norjaan.
Armeija tarvitsee kansan tuen
Sabuni ei toki ole mielipiteineen yksin. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista ilmoittaa olevansa ”erittäin valmis” puolustamaan kotimaataan. Jos kysymys viilataan muotoon ”melko valmis”, maanpuolustushenkisten osuus vastaajista nousee 41 prosenttiin.
&#8211; Se on kokonaisuudessaan se osa väestöstä, joka on valmis puolustamaan Ruotsia aseellisesti, <a href="https://www.fokus.se/aktuellt/sverige-enligt-svenskarna-inte-vart-att-forsvara/">toteaa</a> valtiotieteen professori Sten Wildman Fokus-aikakauslehdessä.
&#8211; Kaikesta huomaa, että Ruotsi ei ole ollut sodassa pitkään aikaan.
Wildman on yhdessä valtiotieteilijä Thomas Perssonin kanssa tutkinut ruotsalaisten maanpuolustustahtoa valtion psykologista maanpuolustusta tutkivan laitoksen (<a href="https://www.mpf.se/">Myndigheten för psykologiskt försvar</a>, MPF) toimeksiannosta. Raportti ilmestynee vielä tämän vuoden puolella.
Alhainen maanpuolustustahto on jo itsessään ongelma. Teoriassa valtio voi selviytyä kriisiaikoina pienen mutta huipputeknologisen armeijan kanssa. Käytännössä armeija kuitenkin tarvitsee koko kansan tuen.
Kyse uskottavasta pelotteesta
Menestyksellinen maanpuolustus edellyttää asiantuntijoiden mukaan ainakin 70 prosenttiin nousevaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Suomessa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-maanpuolustustahto-mittaushistorian-korkeimmalla/#f29f625f">maanpuolustustahto</a> on yli 80 prosentin tasolla.
&#8211; Kyse on Ruotsin puolustuksen uskottavuudesta, sanoo johtaja Fredrik Bynander Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
&#8211; Saatamme periaatteessa tulla toimeen sillä, että alle 10 prosenttia väestöstä ottaa aseen käteensä. Jos maanpuolustukselta kuitenkin puuttuu selkeä <a href="https://www.foi.se/nyheter-och-press/nyheter/2023-08-31-vad-vet-vi-egentligen-om-viljan-att-forsvara-sverige.html">kansan tuki</a>, se ei toimi pelotteena mahdolliselle hyökkääjälle.

Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaa vauhtia keskusteluihin maan seuraavan hallituksen ohjelmasta. Maahanmuuttajien palauttaminen lähtömaihinsa on korkealla ruotsidemokraattien vaatimuslistalla.

Jimmie Åkessonin mukaan kyse ei ole maahanmuutosta sinänsä, vaan sen nettovaikutuksista. Eli siitä, paljonko maahanmuutto tulee maksamaan yhteiskunnalle eli veronmaksajille. Siksi ruotsidemokraatit haluavat lopettaa kokonaan turvapaikkajärjestelyn ja sitä myöten pakolaisten ja heidän omaistensa vastaanottamisen.
&#8211; Minulla ei ole pienintäkään ongelmaa lisätä painetta heitä kohtaan, jotka elävät omaa elämäänsä ongelmalähiöissä, eivätkä ole osa Ruotsia, Åkesson <a href="https://www.dn.se/sverige/akesson-sverige-bor-uppmana-syrier-att-atervanda/?">sanoo</a> Dagens Nyheterin haastattelussa.
&#8211; Pakolaispolitiikassa pitäisi olla kyse siitä, että ihminen saa tarvitessaan suojelua ja kun ei sitä enää tarvitse, hän palaa kotimaahansa.
Veronmaksajien piikki kiinni
Åkessonin mielestä palauttamisen pitäisi koskea myös oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Heitä, jotka eivät ole sopeutuneet tai halua sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tällaisten henkilöiden olisi parempi palata kotimaahansa, kuin elää vieraassa maassa veronmaksajien kustannuksella.
&#8211; Kaiken pitää kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Meillä ei ole mitään lakiin liittyviä mahdollisuuksia saada ihmisiä palaamaan, emmekä mekään sitä halua.
Paluumuuttoon lisätukea
Åkesson toteaa, että Ruotsi ei saa pakolaisuutta kokonaan loppumaan ja siksi pitää käyttää muitakin keinoja kuten paluumuuttoa.
&#8211; Meidän täytyy nostaa tuntuvasti paluumuuttoon suunnattuja tukia, jotta yhä useampi haluaa palata vapaaehtoisesti kotimaahansa. Jos samalla hankaloitamme sosiaalituille pääsyä Ruotsissa, niin olen vakuuttunut siitä, että yhä useampi haluaa palata kotiin.
&#8211; Katsotaan vaikkapa Tanskaa, joka haastaa syyrialaisia palaamaan, koska osassa Syyriaa on jo turvallista. Näin meidänkin tulisi toimia. Meidän täytyy terästää myös ulkomaalaisten valvontaa, jotta täällä laittomasti oleskelevat ihmiset voidaan tunnistaa ja karkottaa maasta, Åkesson painottaa.
Porvarihallitusta perustamassa
Ruotsin valtiopäivävaalit pidetään syyskuussa vuonna 2022. Kannunvalanta eri hallitusvaihtoehdoista on jo täydessä vauhdissa. Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ja kristillisdemokraattien Ebba Busch ovat jo ilmoittaneet olevansa valmiit ainakin budjettiyhteisyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Myös liberaalit ovat puheenjohtaja Nyamko Sabunin mukaan valmiita hallitukseen, joka tukeutuu ruotsidemokraatteihin.
&#8211; Tärkeintä on tehdä läpimurto asialinjalla ja edistää hankkeita, jotka ovat tärkeitä kannattajillemme. Näihin kuuluvat erityisesti maahanmuutto ja sopeuttaminen (integraatio) sekä oikeus- ja energiapolitiikat, Åkesson määrittelee.
Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että seuraavan porvarihallituksen pääministeri tulee kokoomuksesta. Poliittiset realiteetit ovat ruotsidemokraattien puheenjohtajalla hyvin hallussa. Hän pohtii asioita siltä kannalta, että politiikka on mahdollisen taitoa. Asioista on pyrittävä sopimaan.
&#8211; Meidän on ennen kaikkea löydettävä ne asiat, joista olemme yhtä mieltä. Myös erimielisyydet on tunnistettava ja katsottava, voidaanko niistä sopia. On hyvä päästä keskustelemaan kaikesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
”Julkinen media ei ole vallan äänitorvi”
Åkessonin vastustajat ovat maalanneet piruja seinille ja ilmoittaneet, että ruotsidemokraattien mahdollinen valtaannousu tarkoittaa kansankodin suistumista Puolan ja Unkarin tielle. Ensimmäiseksi se huutokuoron mukaan tarkoittaisi kaupallisen ja ennen kaikkea julkisen palvelun median ja samalla sananvapauden suitsemista.
&#8211; Meillä pitää olla julkisin varoin kustannettu media mutta se ei saa olla vallan äänitorvi. Tilanteen pitäisi olla samanlainen sekä Ruotsissa että Puolassa ja Unkarissa.
&#8211; Tämä kysymys tulee tuskin kuitenkaan olemaan kovin korkealla mahdollisessa yhteistyössä. Kuten sanottu, keskitymme ratkaisemaan todellisia ongelmia ja julkisen palvelun media on siinä listassa melkoisen alhaalla.
&nbsp;

Jimmie Åkesson:  ”Lisää painetta heitä kohtaan, jotka eivät ole osa Ruotsia”