Perussuomalaiset koulutuspolitiikasta: Pelkkä rahan kaataminen ei pelasta oppimistuloksia

Oppimistulokset ovat laskeneet noin 20 vuoden ajan ja oppilaiden tasot erkanevat yhä enemmän, mutta tehtyjen uudistusten ja resurssien vaikutuksia ei pystytä luotettavasti erottamaan toisistaan. Juuri valmistuneen mietinnön pääviesti on, että Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävää tietopohjaa sen arvioimiseksi, miksi perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet ja mitkä politiikkatoimet todella parantaisivat niitä.

– On hienoa, että saimme lausuman valtakunnallisen opettajarekisterin selvitystyön jatkamisesta. Opettajarekisteriin on mahdollista kerätä tietoa koulutettavien opettajien määrästä ja siitä, miten eri aineiden opettajat jakautuvat, perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen toteaa.

– Rekisteri tukee tiedolla johtamista. On tärkeää, että tiedämme, ketkä lapsia opettavat.

Pelkkä raha ei takaa hyvää opetusta

Perussuomalaisesta näkökulmasta pelkkä rahan kaataminen koulutukseen ei voi olla ratkaisuna. Pitää löytää myös parempia toimintatapoja tai palata vanhoihin keinoihin, jotka aikanaan loivat maailman parhaan koulun. Valiokunta ehdottaa valtakunnallisen perusopetuksen tietovarannon vahvistamista.

Siihen pitäisi koota nykyistä tarkemmin koulukohtaista tietoa oppimistuloksista, kustannuksista, resursseista ja esimerkiksi opetustuntien määrästä. Tavoitteena olisi pystyä arvioimaan paitsi rahan määrää myös sen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi eri oppilasryhmien oppimista ja hyvinvointia pitäisi pystyä tarkastelemaan.

Oppimistuloksista valiokunta haluaa koko ikäluokkia koskevaa säännöllistä ja vertailukelpoista arviointitietoa. Yhtenä vaihtoehtona ovat kansalliset kokeet, joiden soveltuvuutta tulisi ensin kokeilla.

Aiemmin myös perussuomalaiset sivistysvaliokunnan kansanedustajat Ari Koponen, Sara Seppänen ja Jaana Strandman ovat suhtautuneet myönteisesti ajatukseen kansallisista päättökokeista. Se olisi yksi keino, jolla koulutuksen ja oppimisen eroja saataisiin yhdenmukaistettua. Tarkoituksena ei olisi välttämättä koulujen ranking-listojen laatiminen, vaan opetuksen ja oppimisen tuen kehittäminen sekä uudistusten vaikutusten mittaaminen.

Kotiolojen, uskonnon ja kulttuurin vaikutus

Perussuomalaisten kansanedustaja ja valiokunnan jäsen Tomi Immonen on tyytyväinen siihen, että monipuolinen mietintö kaivoi esiin rohkeasti kehittämiskohteita.

– Tämä mietintö on hyvä askel syvällisempään yhteiskunnalliseen keskusteluun myös perhetaustan ja sosiaalisen aseman vaikutuksesta oppimistuloksiin. Poliittisen ohjauksen määrittämiseksi tulee uskaltaa aloittaa avoin keskustelu myös maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistuloksien taustatekijöistä, kuten esimerkiksi kotiolojen, uskonnon ja kulttuurin vaikutuksesta. Kotiolot ja vanhempien kyky tukea lapsia ovat erittäin merkittäviä tekijöitä. Lisäksi pitäisi tutkia avoimesti myös Suomessa maantieteellisiä eroja esimerkiksi Etelä-Suomen ja Itä-Suomen välillä.

Mietinnössä on kaikkiaan kahdeksan lausumaehdotusta. Niissä vaaditaan muun muassa tietovarannon ja arviointijärjestelmän kehittämistä, perhetaustan vaikutusten seurantaa, koulukohtaisten resurssi- ja kustannustietojen keräämistä sekä opettajarekisterin suunnittelun jatkamista. Valiokunnan varapuheenjohtaja Veijo Niemi näkee lausumaehdotusten olevan hyviä.

– Niistä aukeaa laajan asiantuntijajoukon näkemys ja valiokunnan yhdessä tekemä työ.