Seppänen Viron Pisa-tuloksista: Suomi kiirehti digiä ja poisti opettajajohtoisuutta – Viro pitää kiinni perusasioista

Viron koulutusjärjestelmässä korostuvat monet sellaiset asiat, joista Suomessa on viime vuosina osin etäännytty: vahvat perustaidot, oppimisrauha, opettajan asema, koulutuksen arvostus ja kodin sekä koulun tiivis yhteistyö. Samalla Suomessa on kiirehditty digitalisaatiota ja siirrytty pois opettajajohtoisesta opetuksesta. Nyt on syytä pysähtyä kysymään, olemmeko painottaneet koulussa liikaa välineitä ja liian vähän itse oppimista, Sara Seppänen sanoo.

Viro on edelleen Pisa-tuloksissa kansainvälistä kärkeä. PISA 2022 -tutkimuksessa Viro saavutti matematiikassa 510, lukutaidossa 511 ja luonnontieteissä 526 pistettä. Viro sijoittui luonnontieteissä maailman kärkijoukkoon ja oli lukutaidossa aivan kärjen tuntumassa. Kaikissa kolmessa aineessa Viron tulos oli OECD-maiden keskiarvoa parempi.

– Viro ei ole rakentanut menestystään yhden teknologisen innovaation varaan. Vierailuilla nousivat esiin aivan perinteiset asiat: osaavat opettajat, vahvat perustaidot, työrauha, koulutuksen arvostus ja se, että oppimiselle annetaan aikaa. Näitä asioita meidän pitäisi Suomessa vahvistaa, Seppänen sanoo.

Opettajan asema ja työrauha on otettava vakavasti

Seppäsen mukaan suomalaisessa koulukeskustelussa on viime vuosina korostunut liikaa kysymys siitä, mitä uusia välineitä kouluun tuodaan.

– Meidän pitäisi kysyä ensisijaisesti, mikä auttaa lasta oppimaan. Opettajan asiantuntemus, läsnäolo ja mahdollisuus johtaa opetustilannetta ovat koulun ydinasioita.

OECD:n Pisa-aineistossa Viron koulujärjestelmässä opettajilla on huomattavasti OECD-keskiarvoa suurempi vastuu oppimateriaalien valinnasta: 97 prosenttia virolaisista 15-vuotiaista oli vuonna 2022 kouluissa, joissa opettajilla oli päävastuu oppimateriaalien valinnasta. Myös koulun johdolla oli vahva asema opettajien rekrytoinnissa.

– Tämä on kiinnostava havainto Suomelle. Jos haluamme palauttaa kouluun oppimisrauhan ja vahvistaa opettajan asemaa, meidän on myös annettava opettajalle todellisia mahdollisuuksia päättää siitä, miten opetus järjestetään.

Seppäsen mukaan teknologiaa ei pidä nähdä koulussa itsessään tavoitteena.

– En vastusta teknologiaa. Vastustan ajatusta, että digitaalinen väline olisi automaattisesti parempi kuin kirja, vihko, kynä tai opettajan johtama oppitunti. Välineen pitää palvella oppimista. Jos digitaalinen laite häiritsee keskittymistä tai vie huomion pois opetuksesta, sitä ei pidä käyttää.

Pisa-aineistossa myös virolaiset oppilaat kertovat digilaitteiden aiheuttamista häiriöistä. Vuonna 2022 noin 28 prosenttia virolaisista oppilaista ilmoitti häiriintyvänsä digilaitteiden käytöstä matematiikan tunneilla.

Virossa korostetaan kansalliskieltä ja perustaitoja

Opintomatkalla nousi esiin myös Viron kielipolitiikka ja koulun rooli kansalliskielen vahvistamisessa.

– Virossa suhtaudutaan kansalliskielen osaamiseen hyvin määrätietoisesti. Koululla on tehtävä välittää lapsille vahvat perustaidot ja yhteinen kieli.

Seppäsen mukaan Suomessa on arvioitava kriittisesti sitä, kuinka paljon koulun resursseja käytetään erillisiin täydentäviin opetuskokonaisuuksiin ja tukipalveluihin.

– Kun koulutuksen resurssit ovat rajalliset, meidän on kysyttävä, käytetäänkö rahat tavalla, joka tukee mahdollisimman tehokkaasti kaikkien lasten oppimista. Jokaisen lapsen pitää saada hyvä perusopetus ja vahvat perustaidot. Samalla meidän pitää huolehtia siitä, että yhteinen kansalliskieli on aidosti kaikille yhteinen kieli.

Seppänen esittää, että Suomessa arvioitaisiin uudelleen nykyistä käytäntöä, jossa oppilaalle voidaan järjestää perusopetusta täydentävää oman äidinkielen opetusta.

– Meidän pitää tarkastella, ovatko kaikki nykyiset rakenteet tarkoituksenmukaisia tilanteessa, jossa koulutuksen resurssit ovat tiukilla. Jos voimme yksinkertaistaa järjestelmää ja kohdentaa resursseja vahvemmin yhteisiin perustaitoihin, siitä voidaan saada myös säästöjä.

Pisa-tulokset eivät syntyneet yhdessä yössä

Seppänen korostaa, ettei Viron Pisa-menestystä pidä selittää yhdellä tekijällä.

– Pisa-tulokset ovat monen asian summa. Niitä ei pidä käyttää todisteena siitä, että yksi tietty menetelmä olisi ratkaissut kaiken, mutta Viro antaa meille erittäin kiinnostavan vertailukohdan. Siellä korostuvat monet koulun perusasiat, joita Suomessakin pitäisi tarkastella uudelleen.

OECD:n mukaan Viron Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2018 matematiikassa ja lukutaidossa, kun taas luonnontieteissä tulos on pysynyt suunnilleen ennallaan. Siitä huolimatta Viro saavutti vuonna 2022 kaikissa kolmessa aineessa OECD-keskiarvoa paremman tuloksen.

– Tämä on tärkeä huomio. Virokaan ei ole immuuni oppimistulosten heikkenemiselle, mutta se on edelleen erittäin korkealla tasolla. Meidän pitää katsoa tarkasti, mitä Virossa tehdään oikein ja mitä Suomessa on viime vuosina tehty toisin.

Koulutuksessa pitää palata perusasioihin

Seppäsen mukaan Suomen koulupolitiikassa tarvitaan nyt suunnan tarkistamista.

– Meidän pitää palata kysymykseen siitä, miten ihminen oppii. Lapsi tarvitsee rauhallisen oppimisympäristön, opettajan, joka opettaa ja johtaa luokkaa sekä riittävästi harjoittelua, lukemista, kirjoittamista, laskemista ja kertaamista. Teknologia voi tukea tätä, mutta se ei voi korvata näitä asioita.

– Viron kokemuksista kannattaa ottaa oppia. Koulutuksen kehittämisessä ei pidä jahdata jokaista uutta pedagogista trendiä, vaan keskittyä siihen, mikä tukee lasten oppimista. Jos haluamme kääntää Suomen oppimistulokset nousuun, meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti myös niitä uudistuksia, joita olemme itse viime vuosina tehneet.