Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”
22.03.2024 |10:24
PS ARKISTO
Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: ”Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”
25.03.2024 |10:49
Nato-maiden kansanedustajista ja parlamentaarikoista koostuva Naton poliittinen päätöksentekoelin, pysyvä komitea (Standing Commitee), kokoontui Tallinnassa viikonvaihteessa. Suomesta kokoukseen osallistuivat valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen (ps.) ja varapuheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Kokouksessa valmisteltiin kannanottoja Naton heinäkuussa pidettävään Washingtonin huippukokoukseen. Lisäksi osanottajien kesken keskusteltiin Suomen tilannekuvasta Venäjän osalta.
Asialistalla oli muun muassa se, pitäisikö Nato-maiden pyrkiä tekemään omissa parlamenteissaan virallinen päätös käyttää 0,25 prosenttia bruttokansantuotteesta tukemaan Ukrainaa. Keskustelun lopputuloksena todettiin, ettei yhteistä päätöstä ja sitoutumista ole tarpeen kirjata tavoitteeksi jatkotoimenpiteitä varten.
Venäjän aggressiolle ei saa antaa periksi
Valtuuskunnan puheenjohtaja Tomi Immonen totesi, että Suomen antaman puolustusmateriaalituen arvo yksinään on jo noin 1,8 miljardia euroa, minkä lisäksi Suomi on osoittanut Ukrainalle humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea satojen miljoonien eurojen arvosta. Suomen osuus Ukrainan tukemisesta ylittää reilusti kokouksessa esitetyn tavoitteen.
Kokouksen aikana kuultiin myös Ukrainan edustajien puheenvuoroja. Osanottajat yhtyivät kantaan, että Venäjän aggressiolle ei tule antaa periksi:
– Emme saa hyväksyä, että Euroopan karttaa voidaan muokata väkivallalla. Ukrainan tuki on tärkeää, jos haluamme demokratian voittavan autoritääriset valtiot, joissa diktaattorit polkevat kaikki meille tärkeät arvot maahan sotakoneistollaan, kokouksessa sanottiin.
Viron pääministeri Kaja Kallas käsitteli puheenvuorossaan Nato-maiden suhtautumista Venäjään.
Sota on pienelle maalle aina kärsimystä
Myös kybersodankäynti ja informaatiovaikuttaminen nousivat keskusteluun, jonka myötä yhtenäistettiin eri maiden tilannekuva todellista uhkatasoa vastaavaksi.
– On helppo yhtyä Kaja Kallaksen sanoihin, että sota on pienelle maalle aina kärsimystä, mutta isommalle valtiolle se voi olla sotilaallisen voiton myötä palkinto suuremmasta vaikutusvallasta, Immonen totesi.
– Nato-maiden yleisen näkemyksen mukaan Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle. Suomi on tehnyt ja tekee oikeita asioita tähän vastaamiseksi, mutta on todettava, että erityisesti informaatiopuolustuksen saralla meillä on vielä paljon tehtävää, varapuheenjohtaja Jukka Kopra linjasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- informaatiopuolustus kybersodankäynti Naton kokoukset Jukka Kopra Ukrainan tukeminen Tomi Immonen puolustusmateriaali Kaja Kallas turvallisuusuhat Informaatiovaikuttaminen Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valeuutiset kumottu: Trump ei jätä Nato-maita oman onnensa nojaan eikä uhkaa ihmisiä ”verilöylyllä”
22.03.2024 |17:07
Orpo: Suomi nostaa valmiuttaan Moskovan iskun takia
23.03.2024 |12:27
Venäjä poistamassa viisumipakon Afrikan ja Lähi-idän maiden kansalaisilta – suora tie Euroopan rajoille aukeaa
23.03.2024 |14:41
Moskovan terrori-iskun ympärillä paljon vastaamattomia kysymyksiä – Venäjällä vasen käsi ei välttämättä tiedä mitä oikea tekee
25.03.2024 |10:05
Dosentti Arto Luukkanen: Venäjän suurvaltahaaveet luhistuvat sisällissotaan
11.04.2024 |18:35
Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa
26.04.2024 |12:53
Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua
21.05.2024 |08:13
Viikon suosituimmat
1.
Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
06.03.2026 |17:15
2.
Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
03.03.2026 |10:38
3.
Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
07.03.2026 |13:25
4.
Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
09.03.2026 |13:07
5.
Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
09.03.2026 |13:42
6.
Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
04.03.2026 |13:01
7.
Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
09.03.2026 |14:01
8.
Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa
03.03.2026 |14:00
9.
Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
05.03.2026 |18:00
10.
Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
06.03.2026 |14:50
