Yhdysvaltain presidenttikisaan kuuluu se, että valtamedia irrottaa toisen ehdokkaan sanoja ja lauseita asiayhteydestä ja pyrkii lietsomaan niistä mediakohuja. Välillä tällaiset valeuutiset leviävät Suomeen asti, ja jotkut haluavat niihin uskoa jopa vastoin parempaa tietoaan.

Helmikuun alussa media nosti kohun siitä, kun Donald Trump eräässä vaalitilaisuudessaan muisteli, kuinka oli presidenttinä ollessaan yrittänyt ”takoa” erään eurooppalaisen poliitikon päähän, että Euroopan maiden on maksettava oma osuutensa omasta puolustuksestaan. Trumpin viesti oli, että jos muut Nato-maat eivät ala käyttää rahaa omaan puolustukseensa, hän ”antaa Venäjän tehdä niille mitä tahansa”.

Kyse oli selvästi siitä, että Trump muisteli eurooppalaisten poliitikkojen kanssa aiemmin käymiään keskusteluja. Lausahdus haluttiin kuitenkin mediassa tulkita siten, että jos Trump valitaan uudestaan presidentiksi, hän on valmis jättämään Nato-maat oman onnensa nojaan.

Stubb tyynnytteli kohua

Mediakohu levisi Suomeen asti. Vastavalittu presidentti Alexander Stubb yritti tyynnytellä Trumpin Nato-puheista nostettua kohua.

– Amerikkalainen vaaliretoriikka on erilaista ja paljon vahvempaa kuin meillä täällä Suomessa. Minun mielestäni tässä vaiheessa kannattaa pysyä maltillisena ja rauhallisena ja panostaa meidän Nato-jäsenyyteemme, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Donald Trump on lähtökohtaisesti oikeassa siinä, että Nato-mailla on velvoite käyttää puolustusmenoihin kaksi prosenttia bkt:stä. Suomi ne velvoitteet tällä hetkellä hyvinkin täyttää.

Puolustusministeriön mukaan Suomen puolustusmenojen osuus vuoden 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta on 2,3 prosenttia. Suurin osa Nato-maista ei yllä suositeltuun kahteen prosenttiin.

Farage tivasi Trumpilta suoraa vastausta

Donald Trumpia haastatellut Nigel Farage otti tämän kysymyksen äskettäin esille. GB News -median esittämässä haastattelussa Farage tivasi Trumpilta suoraa vastausta siihen, jättääkö USA muut Nato-maat pulaan, jos Trump valitaan presidentiksi.

Bisnesmiehenä Trump on kiinnostunut siitä, kuka maksaa viulut ja kuka kerää voitot, joten hän perusteli näkemyksiään sillä, että kokee Yhdysvaltojen joutuneen maksumieheksi ja muiden Nato-maiden luistelleen velvoitteistaan.

– Mutta jos ne [muut Nato-maat] alkavat pelata reilusti, onko USA heidän tukenaan? Farage kysyi.

– Kyllä, sataprosenttisesti, Trump vastasi.

Trump ei siis aio jättää velvoitteensa hoitavia Nato-maita oman onnensa nojaan.

Autoteollisuuden ”verilöyly” otettiin kirjaimellisesti

Vastaavanlainen sanojen lauseyhteydestä irrottaminen nähtiin viime viikonloppuna, kun Trump puhui vaalitilaisuudessa autoteollisuudesta. Hän oli huolissaan siitä, että Kiina aikoo perustaa Meksikoon valtavia autotehtaita tuodakseen autot Yhdysvaltoihin.

Trump sanoi, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän torjuu Kiinan suunnitelman asettamalla korkean tullin autoille, mutta jos häntä ei valita, tuloksena on taloudellinen ”verilöyly” Yhdysvaltain autoteollisuudelle. Kyseinen pätkä puheesta on videolla alla.

Yhdysvaltain Trump-vastainen media kiiruhti irrottamaan ”verilöyly”-sanan asiayhteydestään ja otsikoi, että ”Trump uhkaa verilöylyllä, jos häntä ei valita”.

Myös Suomen media levitti valeuutista

Myös Suomen media ryhtyi levittämään tätä valeuutista. Ainakin Iltalehti ja Yle väittivät Trumpin ”uhanneen verilöylyllä, jos häntä ei valita presidentiksi”. Molemmat väittivät, että ”Trump ei tarkentanut, mitä hän tarkoitti verilöylyuhkauksellaan”. Yle sentään oikaisi valeuutistaan myöhemmin lisäämällä tiedon siitä, että Trump esitti kommenttinsa verilöylystä Yhdysvaltain autoteollisuuden tilaa käsittelevän puheensa yhteydessä.

Jotkut halusivat kiihkeästi uskoa valeuutiseen. Ylen toimittaja Merja Niilola levitti ”verilöyly”-valhetta vielä varttituntia ennen kuin Yle vihdoin oikaisi valeuutisensa. Veteraanipoliitikko Pertti Salolainen oli viimeiseen asti tiukasti sitä mieltä, että ”Trump puhui verenvuodatuksesta jos häviää vaalit!”, vaikka hänelle kerrottiin, että puhe oli autoteollisuudelle koituvasta taloudellisesta tuhosta.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen päätti ottaa verilöylyuhkauksen tosissaan, vaikka hyvin tiesi ja ymmärsi, että Trump mainitsi verilöylyn puhuessaan maan autoteollisuuden tilasta.

– Maailmanpolitiikassa ydinsodan uhka ja Yhdysvaltain politiikassa demokratian tuho, että tulee verilöyly eikä vaaleja enää pidetä, se on ennennäkemättömän poikkeuksellinen uhka, Teivainen hehkutti Iltalehdelle.

SUOMEN UUTISET