LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus ehdottaa euromääräisiä rajoja korvauksille, joita syyttömästi pidätetylle, vangitulle tai tuomitulle maksetaan valtion varoista vapauden menetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tavoitteena on myös, että tämän niin sanotun koppikorvauksen määrääminen olisi nykyistä ennakoitavampaa.
Hanke perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä 23.4.2025 tekemään linjaukseen, jonka mukaan syyttömästi vangitulle tai tuomitulle maksettaville korvauksille määritellään katto.
– Syyttömäksi todetulle kuuluu korvaus vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä eli ns. koppikorvaus, mutta sen tulee olla tasapuolinen ja kohtuullinen. Julkisuudessakin esillä olleet korkeiksi kohonneet korvaukset ovat korostuneet joissakin kansainvälisissä rikosepäilyissä, joissa näytön saaminen on ollut lähtökohtaisesti haasteellista, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Lausuntokierroksella olevassa ehdotuksessa esitetään, että laissa säädettäisiin nimenomaisesti kärsimyksestä maksettavan korvauksen vuorokausikohtaisesta määrästä ja korvausta määritettäessä huomioon otettavista seikoista.
Voimassa olevassa laissa säädetään henkilön oikeudesta korvaukseen esimerkiksi silloin, kun hän on ollut pidätettynä tai vangittuna rikosepäilyn vuoksi ja syyte on myöhemmin hylätty. Laissa ei kuitenkaan säädetä korvauksen määrästä, vaan nykyiset korvaustasot perustuvat oikeuskäytäntöön ja Valtiokonttorin korvauskäytäntöön.
Aiheettomasti vapautensa menettäneelle maksetaan nykyisin korvauksena myös hyvitys kuluista sekä tulojen tai elatuksen vähentymisestä. Näiltä osin lakiin ei esitetä muutoksia, vaan muutokset koskisivat yksinomaan kärsimyskorvauksen määrää.
Nyt ehdotetaan, että korvauksen perusmäärä olisi 120 euroa vuorokaudelta. Perusmäärä vastaa nykyisessä oikeus- ja korvauskäytännössä omaksuttua perusmäärää. Ehdotuksen mukaan korvausta voitaisiin erityisistä syistä korottaa enintään 180 euroon tai alentaa vähintään 80 euroon. Nykyisessä oikeus- ja korvauskäytännössä vuorokausikohtainen korvaus on saattanut nousta 400 euroon ja yksittäisissä poikkeuksellisissa tapauksissa jopa tätä korkeammaksikin.
Suomen nykyinen korvaustaso on korkea verrattuna useiden eurooppalaisten maiden korvaustasoon. Lisäksi kärsimyskorvausten määrästä on keskeisissä verrokkimaissa olemassa Suomea täsmällisempiä säännöksiä tai ohjeita. Myös Ruotsissa vastaavia koppikorvaussäännöksiä ollaan uudistamassa.
Erikseen säädettäisiin kärsimyskorvauksista tapauksissa, joissa henkilö on ollut matkustuskiellossa, tehostetussa matkustuskiellossa tai tutkinta-arestissa. Näissä tapauksissa korvaus olisi 20–60 euroa vuorokaudelta.
Lakiin lisättäisiin myös säännös, jonka mukaan kärsimyksestä maksettavan kokonaiskorvauksen määrää voidaan korottaa tai alentaa, jos korvaus muutoin muodostuisi ilmeisen kohtuuttomaksi.
Esityksen mukaan uutta lakia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen Valtiokonttorissa vireille tuleviin hakemuksiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus sopi eilen päättyneessä puoliväliriihessä niin sanottujen koppikorvausten määrää koskevan lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä. Hankkeessa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Hallitus vie eteenpäin lakipakettia, joka toisi Suomeen varmuusvankeuden ja kiristäisi elinkautisvankien vapauttamista. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että muutokset tähtäävät vaarallisimpien rikoksentekijöiden pysäyttämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Rami Lehtisen mukaan rikollisten maasta poistamisiin on vaikuttanut keskeisesti kolme lakimuutosta, jotka perussuomalaiset ovat saaneet ajettua hallitusohjelmaan.
Hallitus esittää lakimuutosta, jonka mukaan entisen aviopuolison omaisuutta kohtaan ei voisi esittää vaatimuksia kymmenen vuoden kuluttua avioerosta. Tarkoituksena on kannustaa puolisoita tekemään ositus ajoissa ja vähentää kuolinpesien selvittämiseen liittyviä epäselvyyksiä.
Viikon suosituimmat
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
