Euroopan parlamentissa jatkokaudelle ehdolla oleva Pirkko Ruohonen-Lerner on aiemmin toiminut kansanedustajana 2007-2015 ja kuntapolitiikassa yli 30 vuotta. Hän on toiminut myös erilaisissa verohallinnon tehtävissä 6 vuotta, tilitoimistoyrittäjänä 10 vuotta ja toimittajana 10 vuotta.  Lue lisää >

Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmettelee rikkaiden eurooppalaismaiden haluttomuutta liittyä unioniin tai yhteisvaluutta euroon. Hänen mukaansa Euroopassa olisi sen vuoksi aika katsoa peiliin tai muuten unionissa syntyy luhistumisen riski.  Lue lisää >

Perussuomalaisten ehdokkaana toukokuun eurovaaleissa oleva Olli Kotro on huolissaan EU:n kielteisestä vaikutuksesta Suomen talouskehitykselle. Suomalaisten hyvinvoinnin suurimpina uhkina Kotro näkee yhtenäisvaluutta euron sekä uusliberaalin talouspolitiikan.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa kansallismielisiä ja EU-kriittisiä vaaliuurnille kevään eurovaaleissa. – Äänestämättä jättäminen on yhtä huono vaihtoehto kuin liittovaltiopuolueiden äänestäminen, muistuttaa puolueen EU-vaaliohjelman esitellyt Halla-aho.  Lue lisää >

VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa EU:n talous- ja rahaliiton tuskien taipaleesta, joka on viime päivien tapahtumien johdosta muuttunut entistäkin hitaammaksi rämpimiseksi. Ranskan ja Saksan ajama ehdotus euroalueen omasta budjetista kaatui, samoin yhteisen talletussuojan perustaminen. Euroalueen yhteistä valtionvarainministeriä ei ole tulossa, kuten ei myöskään suhdannetasausrahastoa.  Lue lisää >

Brexit on hallinnut keskustelua viimeisten kahden vuoden ajan. Brittejä on usein syytetty siitä, että he yrittävät noukkia rusinoita pullasta; eli pitää kiinni integraation eduista, mutta vapautua sen haitoista, aloitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron EU:n tulevasta kehityksestä pitänyt Mika Niikko.  Lue lisää >

KOMMENTTI | Ranskan talousministerin mukaan ei ole lainkaan sopivaa, että euroalueelle muodostuu toisinajattelevia klikkejä. Suomi kun puuhaa kääpiösarjassa euroalueelle enemmän kansallista vastuuta taloudesta, eikä almuihin perustuvaa tulonsiirtounioa. Sen sijaan Ranskan ja Saksan uudet federaatiohaaveet eivät täytä tällaisen klikin määritelmää. Perustelu oli tyly: Suuri Ranska on EU:n ytimissä, Suomi on kääpiö.  Lue lisää >

Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n varapuheenjohtaja ja eurovaalien kärkiehdokas Jörg Meuthen kertoi Deutsche Wellelle puolueensa kolme tärkeintä vaaliteemaa. Meuthen perää rajakontrollia, suoran demokratian lisäämistä ja yhteisvaluutta euron ongelmien esille nostoa. Meuthen haluaisi myös yhdistää eurooppalaiset populistipuolueet europarlamentissa.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansanedustaja Paavo Väyrysen (tl.) lakialoitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja Euroopan talous- ja rahaliitossa. Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Laura Huhtasaari ilmaisivat salikeskustelussa vahvan tukensa lakialoitteelle.  Lue lisää >

– Lipposen hallitus teki raskaan virheen 20 vuotta sitten, kun se runnoi Suomen Euroopan talous- ja rahaliittoon. Suuri virhe oli ottaa mukaan myös Italia ja Kreikka, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.  Lue lisää >

Brysselin uusi toimenkuva yhteisvaluutan poliisina lisää vain vettä populistien myllyyn. EU:n tulisi sen vuoksi luopua tästä vakanssista välittömästi. Näin EPP:n ajatushautomon vanhempi tutkija ja ekonomisti Eoin Drea kirjoittaa Politico-lehden mielipidepalstalla.  Lue lisää >

Italian hallituksen budjettiesitys joutunee mitä ilmeisimmin EU:n hampaisiin ensi viikolla. Markkinoilla Italian budjettiesitys on otettu hermostuneena vastaan. Epävarmuudelle voi olla hyväkin syy: Italia saattaa toivoakin yhteenottoa EU:n kanssa. Siten hallitus saisi oivan syyn uusiin vaaleihin, ja euroskeptinen Liitto saisi realisoitua kannatusnousunsa sitten viime vaalien.  Lue lisää >

Italian viime viikolla tehtailtu ensi vuoden budjettiesitys tekisi paluun kohti reippaita alijäämiä. Brysselissä toistettiin mantraa, että budjetin tulisi olla kurinalaisempi. Markkinoilla Italian joukkovelkakirjojen ja maan osakkeiden hinnoittelu on muodostunut vaikeaksi. Italian hallitus viestittää kosolti ristiriitaisia signaaleja.  Lue lisää >