

LEHTIKUVA
Suomen talouden ongelmilla yhteinen nimittäjä: euro – Tuomas Malinen kertoo Neuvottelijat-kanavalla miksi
Investointipankkiiri Sami Miettisen vieraana Neuvottelijat-kanavalla ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoo, ettei EU:n elpymisväline voi olla kertaluontoinen. Toistuvat tukipaketit noudattavat valuuttaliitoille tuttua kaavaa: ne hajoavat, ellei niitä pidetä kasassa tulonsiirroin.
Sami Miettisen Neuvottelijat-kanavalla Tuomas Malinen on hyvin suosittu keskusteluvieras. Miettinen kertoo, että Malisen aiempaa haastattelua on katsottu lähes 70 000 kertaa.
Uusin keskustelu – ”Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt” – pureutuu Suomen talouden ongelmiin yhteisvaluutta euron jäsenmaana.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi vertautuu jo Kreikkaan ja Portugaliin. Ilta-Sanomat kyseli eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta lääkkeitä maamme ankeaan taloustilanteeseen. Ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio havaitsi yhteisvaluutta euron joustamattomuuden keskeiseksi ongelmaksi.
Elpymispaketista ei keskustella
Malinen hämmästelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) ajankäyttöä. Marinilla ei ole koko keväänä aikaa keskustella EU:n elpymisvälineen taloudellisista vaikutuksista.
– Pääministerihän on esitellyt esimerkiksi kotia. Kaikennäköisille muunlaisille haastatteluille näyttää riittävän aikaa, Malinen ihmettelee.
Malinen muistuttaa, että pääministeri on töissä kansalaisia varten. Ministerin pitäisi sen vuoksi varata jokin aika historiallisen tukipaketin perustelemiseksi.
Malinen on halunnut herättää keskustelua pelastuspaketin vaikutuksista. Keskustelua on käyty ilman hallitusta. Malinen kertoo, että pelastusrahasto.fi -sivuston esittelemät faktat on todettu oikeiksi. Maamme hallitus vain yrittää valkopestä näitä faktoja.
Markan kytkös oli virhe
Miettinen kertoo keskustelleensa ex-pääministeri Esko Ahon kanssa. Ahon hallituksen aikana 90-luvun alun lama riepotteli Suomea. Suomen talous toipui markan kellutuspäätöksen jälkeen.
Julkisessa keskustelussa 90-luvun alun lamaa pidetään markan syynä, vaikka oikeasti laman syy oli markan kytkennässä silloiseen ERM-järjestelmään.
– Harva muistaa tai kaikki ei ehkä tiedäkään, että vientihän alkoi elpymään jo 1993 alkuvuodesta näiden devalvaation (1991) ja devalvoitumisen (kellutus 1992) myötä hyvin voimakkaasti, kun maailmantalous vähän korjaantui. Se veti meidät ylös sieltä laman pohjalta, ei suinkaan Nokia, Malinen sanoo.
Suomen talous kasvoi noin 50 prosenttia nopeammin kuin Venäjän talous maamme saatua markkamme.
– Suomihan on aina pärjännyt erittäin hyvin silloin, kun meillä on oma raha ja silloin, kun se on ollut vapaa, Malinen lisää.
Hän painottaa, ettei Suomi enää kiinnittäisi omaa markkaansa.
Kriiseissä tarvitaan joustoja
Talouden häiriötiloissa jonkun talouden rattaan tulee joustaa. Malinen summaa, että joustoja tarvitaan valuuttakurssista tai työmarkkinoilta. Muutoin jousto siirtyy työttömyyslukuihin.
Hän kertoo, että Suomi olisi selvinnyt finanssi- ja eurokriiseistä nopeammin ilman yhteisvaluuttaa. Asiasta ei olla kuitenkaan haluttu edes keskustella.
VM esitteli talouden madonluvut raportissaan, missä useassa kohdassa mainittiin paikallinen sopiminen. Ylen aamutelevisiossa vieraillut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta epäili sen tarkoittavan palkkaleikkauksia. Työmarkkinoiden tarve joustaa tarkoittaa juuri palkkaleikkauksia tai palkattoman työajan pidentämistä.
– Jos pitäisi palkkojen ja hintojen joustaa alas päin niin puhutaan luokkaa 10-20 prosenttia. Sillähän tulisi valtavia vaikutuksia kotimaiseen kysyntään ja ihmisten velan takaisinmaksukykyyn, Malinen toteaa.
Hän arvelee, ettei paikallista sopimista kannattava kokoomus taida ymmärtää, miten suuria joustoja työmarkkinoiltamme vaaditaan.
– Jos valuuttakurssi on kiinni euron takia, palkat ovat kiinni. Sitten ainoa, mikä pystyy joustamaan on työttömyys, Malinen kertoo.
VM:n raportissa alhainen työllisyysaste on mainittu ongelmaksi.
– Ja jos näistä pitäisi valita, niin minä valitsisin sen valuuttakurssin. Joka ikinen kerta, Malinen täräyttää.
Valuuttaliittojen pääomavirrat
Valuuttakursseilla on taipumus tasoittaa kilpailukykyeroja. Kilpailukyvyn heikentyessä myös kyseisen maan valuutta heikkenee. Tällöin kyseiseen maahan on helpompaa houkutella ulkomaisia investointeja. Lisäksi vientituotteista tulee kilpailukykyisempiä huokeamman hinnan vuoksi.
Valuuttaliitoissa tämä sisäinen tasausmekanismi uupuu. Malinen huomauttaa, että pääomavirrat hakeutuvat korkean tuottavuuden maihin. Heikosti tuottaviin maihin ei investoida.
Pääomavirtojen tyrehdyttyä valtio korvaa pääoman vähenemisen velkaantumalla. Näin ollen valuuttaliitoissa vahvat taloudet vahvistuvat entisestään ja heikommat taloudet heikkenevät entisestään.
Heikosti tuottavissa maissa velkaa joudutaan nostamaan jatkuvasti aina velkakriisiin asti. Malinen huomauttaa, ettei Kreikan velkakriisi ollut millään muotoa poikkeus. Se on valuuttaliiton vääjämätön seuraus.
Hätäovet teljettiin
Kreikka ei ole ainoa tukirahoitusta tarvinnut euromaa. Euron on sanottu olevan peruuttamaton. Sille ei olla haluttu luoda mekanismia, miten rahaliitosta pääsisi pois.
Malisen mielestä tällainen ulospääsy olisi voitu suunnitella eurokriisin iskettyä.
– Euron kohtalon hetki oli meidän eduskuntavaalit 2011, jolloin päätettiin Kreikan toisesta tukipaketista. Suomalaiset äänesti massiivisesti vastaan ja perussuomalaiset saivat tämän jytkyn. Silloin oltaisiin Kreikalle sanottu, että ei käy ja Kreikka olisi defaultannu (julistautunut maksukyvyttömäksi) sekä ajautunut ehkä ulos euroalueesta, Malinen toteaa.
Näin ei kuitenkaan tehty ja kokoomuksen johdolla ex-pääministeri Jyrki Katainen valitsi toisen tien: tulonsiirtounionin kehityksen. Malinen kertoo elpymispaketin olevan tämän kehityspolun päätepiste. Hän sanoo, että sen hyväksyminen tarkoittaa, että olemme tulonsiirtounionissa.
EU:n perussopimus sovitettu tulonsiirtounionille
Malisen mukaan EU:n perussopimuksen uuden tulkinnan mukaan yksi jäsenmaa voi joutua vastaamaan toisen jäsenmaan velasta. Uuden tulkinnan mukaan myös EU voi velkaantua.
Näillä uusilla tulkinnoilla on Malisen mielestä raivattu pois tulonsiirtounionin lailliset esteet. Uusia tulkintoja ei ole hyväksytetty jäsenmaissa.
Suomi voi äänestää tulonsiirtounionia vastaan vain hylkäämällä EU:n elpymispaketin. Tämän paketin jälkeen kieltäytyminen on vaikeaa, koska uusi tulonsiirtoja puoltava tulkinta on jo kertaalleen hyväksytty.
– Koko ajan meidän verotulojamme rupeaa virtaamaan etelään. Valuuttaunionit ei kestä muuten pystyssä. Italia on pahasti ylivelkaantunut, se tarvitsee koko ajan tulonsiirtoja, Malinen muistuttaa.
Euroerot vaihtoehtona
Entä jos Suomi ei hyväksykään elpymispakettia? Se voi merkitä muutamien maiden euroeroa.
– Jos tähän ei mennä, niin Italia ja Espanja saattaa vaikka lähteä eurosta – ja ehkä toivottavasti Suomikin, Malinen listaa.
Malinen perustelee Suomen euroeroa sillä, että euron toistuva pelastaminen käy maallemme jo liian kalliiksi. Kukaan ei oikein tiedä, mitä euron pelastaminen saisi Suomelle maksaa.
– Eurosta on tulossa Suomen taloudelle kaksoistuhoase. Euron ulkoinen arvo ei jousta meidän tarpeidemme mukaan ja nyt me joudumme alkaa maksamaan eteläisille valtioille, hän sanoo.
Hän arvioi, että elpymispaketti tulee heikentämään EU:ta. Rahasta tulee herkästi riitaa.
– Kaikki höpinä siitä, että tämä on kertaluontoinen on paksu vale, Malinen täräyttää.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Esko Aho Elpymispaketti oma valuutta Tulonsiirtounioni Sami Miettinen Tuomas Malinen Sanna Marin Ville Tavio Matti Vanhanen Euro Jyrki Katainen Eurokriisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset ympäristövaliokunnassa: EU:n elvytyspaketti ja ”vihreä siirtymä” sammuttavat Suomesta viimeisetkin valot

EU-elvytysrahastosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen – ”Koskee suoraan Suomen suvereniteettia ja itsenäisyyttä”

Valuuttaliittojen vaihtoehdot: Tulonsiirrot tai hajoaminen

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

EU-paketti ei elvytä vaan kurjistaa – Tuomas Malinen ja Ville Tavio arvioivat erittäin kriittisesti rahan kylvämistä etelän maihin (video)

Tuomas Malisen kauhuskenaario avaa taloudellisia uhkia, joihin hallituksen äärimmäinen sisilmäisyys voi johtaa – ”Suvereniteettimme sekä kansamme selviytyminen on uhattuna”

Maailmanhistoriassa ollut yli 200 valuuttaliittoa – itsenäisten valtioiden valuuttaliitot eivät kestä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää