Tuomas Malisen kauhuskenaario avaa taloudellisia uhkia, joihin hallituksen äärimmäinen sisilmäisyys voi johtaa – ”Suvereniteettimme sekä kansamme selviytyminen on uhattuna”

Tuonnin varassa katkennut ruokahuolto ja energia jättivät suomalaiset nälän ja kylmyyden keskellä ihmettelemään Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaatimia kymmenien prosenttien leikkauksia eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja julkisen sektorin palkkoihin. Hallitus oli kaatunut, samoin yhteisvaluutta euro. Tervetuloa varsin kolkkoon vuoden 2024 taloustieteen dosentti Tuomas Malisen fiktiiviseen skenaarioon, jonka hän esittelee Puheenvuoron blogissaan.

Tuomas Malinen kirjoittaa Suomea vaanivista merkittävistä riskeistä. Kyseessä on myös eräänlainen ketjureaktio, missä yhden riskin toteutuminen kaataisi hyvinvointivaltiomme palikat yksi toisensa jälkeen.

Skenaario pähkinänkuoressa:

Lähtölaukaus pankkikriisistä

Italiasta ja Espanjasta räjähtänyt pankkikriisi kaatoi maailmantalouden vuonna 2021. Euroopan 600 suurpankkia mittaava osakeindeksi kertoo, että finanssikriisiä edeltävästä kurssihuipusta oli tultu alas noin 80 prosenttia. Vastaavia indeksilukuja oli tavattu lukea yli 30 vuotta sitten. Se kieli huomattavasta huolesta eurooppalaisia pankkeja kohtaan.

Pankkikriisin seurauksena ruoan tuonti takkuili. Vuonna 2013 aloitettu viljan varmuusvarastojen alasajo tiesi ruokahuollon katkeamista alkuvuodesta 2022. Saman vuoden keväällä Sanna Marinin (sd.) hallitus kaatui kansan mellakointiin. Kaatunut hallitus oli vielä viime töikseen ehtinyt valjastaa suomalaiset takaamaan raunioissa savuavan Euroopan pankkisektorin sekä EU:n velkarahoitteisen elpymisvälineen.

Alkusyksystä pidettyjen ennenaikaisten eduskuntavaalien voittajaksi nousi perussuomalaiset ennen kristillisdemokraatteja. Demarien kannatus romahti, keskustapuolue jakautui kahtia.

Kokoomus ja SDP jäivät kinastelemaan siitä, kumpi puolue oli sitonut Suomea enemmän näihin eurooppalaisiin kaatuviin järjestelmiin.

EKP kaatui euroeroihin

EKP kaatui Italian ja Espanjan euroerojen tuomiin tappioihin. Saksa ei suostunut pääomittamaan EKP:a. Sen seurauksena useampi maa luopui eurosta ja keskuspankin toiminta lakkautettiin.

Markkinaehtoisen rahoituksen saaminen oli likimain mahdotonta. Pääomamarkkinoilla toimivat sijoittajat vaativat Suomelta tuntuvaa riskilisää. Ainoa vaihtoehto ruoka- ja energiahuollon petettyä oli kääntyä IMF:n hätälainoihin. Suomi oli jo ehtinyt taata erilaisia eurooppalaisia yhteisvastuullisia instrumentteja 200 miljardin euron edestä. Päällemme pinottiin vielä 150 miljardin euron valtionvelka.

IMF vaati Suomelta 40 prosentin leikkauksia eläkkeisiin sekä 30 prosentin leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisen sektorin palkkoihin hätäluottojen ehtona.

Huhtasaaren kaudella uuteen nousuun

Malisen näkemyksessä on toki lohdullinen ja toivoa herättävä loppu.

Perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari nimettiin pääministeriksi. Suomalaisille oli kerrottava viimein totuus taloutemme katastrofaalisesta tilasta.

Rehellisyyden ja sisukkuuden myötä Suomen oli mahdollista nousta uudelleen jaloilleen. Noususta tulisi äärimmäisen haastavaa, koska Suomi oli ajettu osapuilleen selvitystilaan lukuisista varoituksista huolimatta.

– Vuosi 2021 tulee olemaan meille ja maailmalle ratkaiseva. Ensi vuonna päätämme sekä kansamme itsemääräämisoikeudesta että laajemmin ihmiskunnan vapaudesta. Valintaa et voi välttää, Malinen kirjoittaa tarinansa jälkeen.

Lue Malisen koko teksti täältä.

---

Katso myös: Tuomas Malinen haastoi pääministeri Sanna Marinin väittelyyn EU-elpymispaketista. Malinen kertoi haasteestaan Twitterissä.

Haasteeni pääministeri @MarinSanna .

My challenge to PM Sanna Marin.#RecoveryFund #elpymisrahasto @pelastusrahasto @ER_Korhola @ManolisHuuki @samimiettinen @sirkkanen @marjasannikka @ErkkilaJorma @arnoahosniemi @SarasvuoJari @kokoomus @keskusta @Demarit pic.twitter.com/6slyC2Ugpy

— Tuomas Malinen (@mtmalinen) December 17, 2020

---